sunnuntai 28. elokuuta 2022

Perhosia ja istutuspuuhia

Jee, meillä oli peräti kaksi sateetonta päivää putkeen! Niinpä olen viettänyt melkein jokaisen vapaahetken ulkona möyrimässä hullun lailla. Olisin tänäänkin, ellei... No, arvaatte kyllä mitä täällä taas tapahtuu. Joudan siis vihdoin laittamaan puutarhakuvia ja -kuulumisia blogiin ja seuraavaksi lukemaan teidän juttujanne. Nekin ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle monta päivää, kun työpäivän jälkeen ei ole jaksanut ja puutarhapäivän jatkeeksi on ollut rästissä olevia kotihommia.

Amiraaleja on tullut tänne joukoittain. Tämä yksittäinen oli eksynyt mustilanhortensiaan.
Mustilanhortensia kukkii näin komeasti ja siinä on yleensä perhosiakin. Nyt on vain ollut hiljaisempaa. Oikealla puolella syyshortensia 'Prim White'.
Syy mustilanhortensian, punahattujen, purppurapunalatvan, punatähkän ja monen muun kasvin "perhosettomuuteen" löytyy pation luota. Kaikki perhoset ovat nimittäin kerääntyneet syyssyrikälle. Laskin eilen syrikästä 15 nokkosperhosta, kuusi amiraalia, neljä keisarinviittaa, viisi neitoperhosta ja yhden sitruunaperhosen. Sillä hetkellä ei ollut kameraa mukana, mutta olin kuvannut pari tuntia aiemmin lyhyen videon syrikän perhosvilinästä. Syrikkä onkin ehdottomasti meidän pihan paras perhoskasvi ja houkuttavuutta vielä lisää se, että sen seasta puskee joitakin jättiverbenan kukkia. Itsekseen kylväytyneet taimet ehtivät siis tänäkin vuonna aloittaa kukinnan ennen pakkasia, vaikka sitä kovasti epäilinkin, kun ensimmäiset taimet löytyivät vasta juhannuksen tienoilla. Suurin osa syrikän pääkukinnoista on jo leikattu pois mutta kuten videosta huomaa, joka verso on tehnyt hyvin sivuhaaroja ja nuppujakin on tulossa vaikka miten paljon. Syysyrikkä kukkiikin varmasti vielä pitkään ja ilahduttaa minun lisäkseni myös perhosia ja kukkakärpäsiä. Mehiläisiä ja kimalaisia siinä ei kovin usein näe. Luulen, että syrikällä herkuttelu vaatii pitkän imukärsän, jotta meden saa imaistua kapean ja pitkänieluisen kukan syvyyksistä.

Värikkäistä perhosista voikin siirtyä vähän multaisempiin näkymiin. Uusi kaivanto on edistynyt ainakin pikkuisen. Sain takanurkan puoleisen osan siihen kuntoon, että sinne pääsi istuttelemaan kasveja. Päädyin laittamaan pienemmistä kivistä matalan reunuksen polun ja keskitasanteen reunaankin, jotta sain keskitasanteelle edes viisi senttiä paksumman kasvualustan. Vaatimattomille kivikkokasveille sekin on jo paljon varsinkin siinä tapauksessa, kun alapuolella on ja pysyy jättimäinen kivenjärkäle. Saan tehtyä vielä yhden pienen tasanteen penkin alaosaan kunhan toisen puolen mylläys loppuu eikä tarvitse mullan läjityspaikkaa. Niin ja polkukin pitää saada edes suunnilleen valmiiksi ennen kuin alimmalle tasolle pääsee istuttamaan mitään. Toinen porras on tulossa juuri sille tasolle kunhan löydän sopivan kiven. Kiven pitäisi olla tarpeeksi suuri, jotta se on tukeva kävellä, mutta takareunaltaan korkeintaan 10cm:n paksuinen, jotta sen saa polun tasalle. Erään jättiläiskiven nurkka yrittää nimittäin tunkea vähän turhan lähelle siinäkin kohdassa.
Vähän on vielä keskentekoisen näköinen. Toisen porraskiven päällekin jäi ylimääräinen kivenmurikka lojumaan. Polku on myös edistynyt sitten viime viikonlopun.
Kaivamista ja varsinkin suurien kivien ylös kampeamista hidastaa hyvin paljon se, että maa on läpimärkää. Tuolla kohdalla on syvemmällä savisilmäkkeitä, jotka oikein liimaavat kivet kiinni maahan. Sitten kun kiven nurkkaa saa edes pikkuisen ylöspäin, ei ole toivoakaan siitä, että multa valuisi itsekseen kiven alle auttamaan nostossa. Läpimäräksi kastunut maa tarttuu pahimmillaan isoiksi möykyiksi lapioon eikä suostu valumaan mihinkään. Onneksi eiliseen mennessä maa oli jo sen verran kuivunut, että sai hommia edistettyä vähän joka puolella. Varsinkin metsänpuoleinen reuna oli kuivunut aika hyvin ja kiitos siitä kuulunee suurille kuusille, joiden juuret näyttävät imevän hyvin tehokkaasti kosteutta. Ehkä osa kiitoksista menee myös jyrkästi viettävälle maalle, jonka tiiviiksi tinttautuneesta pinnasta sadevedet ovat valuneet alamäkeen toisin kuin vasta myllätyltä mullokselta. Ihan niin pölisevän kuivaa multa ei kuitenkaan ole, miltä se tuossa ylläolevassa kuvassa etualalla näyttää.
Istutukset ovat vielä hyvin harvoja, mutta sieltä ne tuuhettuvat ja keväällä esikasvatetaan täydennystä.
Ylimmälle tasanteelle istutin lähimmäs hanhikkeja komeamaksaruoho 'Frosty Mornin'. Sen oikealle puolelle jäi naapurilta saatu vaaleanpunainen isomaksaruoho, joka on jo kukkinut. Se saattaa ajan kanssa lähteä siitä, sillä sen kasvutapa ei täysin miellytä. Alkukesällä se kasvaa nätisti pystyssä, mutta kukinta-aikaan alkaa taipuilla pitkin maata. Tänä kesänä sen retkahteleva ominaisuus on vielä korostunut, kun jatkuvat sateet ovat piiskanneet versoja alaspäin. 'Frosty Mornin' vasemmalle puolelle istutin kivikkokurjenpolvi 'Ballerinan'. Kolmikon edessä on oikeassa reunassa pieni sinilemmiön taimi, keskellä japaninmaksaruoho 'Lidakense' ja vasemmalla kaksi tähtilevisian tainta. Tähtilevisioiden ja kurjenpolven väliin taisin lykätä pari kivikkomehitähti 'Dark Beautya'. Alemmalla tasanteella on oikealla takana sinikatanan jakotaimia, seuraavaksi sulkaneilikka 'Albus' ja vasemmalla kevätpitkäpalkoa. Tasanteen etualalla ja vähän takareunassakin on lisää kivikkomehitähtiä.
Tähtilevisian taimet ovat kokoluokkaa euron kolikko. Lisää näitä siirrän ensi keväänä.
Nuotiopaikan puoli on aloitettu. Multakasan alle jäi muutamia toivon mukaan helposti nousevia murikoita, joita alan kaivella sitten kun nurmet on otettu pois tieltä ja on joku paikka, mihin läjittää maata.
Nuotiopaikan toinen puoli on jo hyvin vehreä. Keskellä kulkeva kivipolkukin peittyy jo pensaiden taakse.
Huomasin, että nuotiopaikan seinäkkeessä kiipeilevä tarhaviinikärhö 'Madame Julia Correvon' on samansävyinen kuin taaemman seinäkkeen edessä kukkiva syysleimu (lajike ehkä 'Starfire'). Niinpä päätin tehdä lisää tilaa syysleimulle, jotta väripari näkyisi tulevaisuudessa selvemmin. Istumakiven takana oli ennen valkokukkaista kurjenmiekkaa, josta laitoin nyt myynti-ilmoituksen nettiin. Kuten ehkä muistatte, aloin kyllästyä kukkimattomiin kurjenmiekkoihin ja nyt aika monesta niistä on hankkiuduttu eroon. Samaan myynti-ilmoitukseen laitoin puistosyreeniksi osoittautuneen mysteeripensaan, jonka tilalle on tulossa nuokkusyreeni. Eilen eräs ostaja lähti tyytyväisenä auton takakontti täynnä kurjenmiekkoja ja puistosyreenin latvat etupenkille kurkkien. Etupihalta sain isoimman kurjenmiekan samaan kyytiin ja loputkin varmasti menevät kaupaksi kun käytännössä puoli-ilmaiseksi lähtevät. Harmikseni helminukkajäkkärä ei ole herättänyt kiinnostusta samalla lailla kuin valkokukkainen kurjenmiekka. Sitä taitaa siis komposti kutsua.
Ensi keväänä pistän syysleimun palasiksi ja istuttelen istumakiven taakse. Saavatpahan seinäkkeestä ja kivestä tukea seuraavana sateisena kesänä.
Kärhökaaren oikealla puolella on enää jämäkukkia mutta onneksi vasen puoli on vielä värikäs. 'Jan Pawel II' alkaa vasta päästä vauhtiin, 'Piilu' ja 'Hagley Hybrid' ovat pääkukinnan loppumetreillä.
Päivän kärhö olkoot siis komeakukkainen loistokärhö 'Jan Pawel II'.
Tämän postauksen kirjoittamisen aikana satoi 10mm vettä. Lisäksi aamuyöstä oli satanut muutaman millin ja tuskinpa päivä tästä on selkeämmäksi muuttumassa tuolla pilvimassalla. Muutaman vuoden takaista Putous-ohjelman sketsihahmoa mukaillen voisin sanoa: Ottakaa nämä sateet jo pois täältäääää!

22 kommenttia:

  1. Kesken kaivuu-urakan ei kyllä sateita toivo. Toivottavasti hetken vielä kuivaa keliä riittäisi vielä syksyyn niin saisit urakan valmiiksi ilman taistelua märän saven kanssa. Sitten istutusvaiheen jälkeen kastelevat sateet tilaukseen. Kauniita kärhöjä ja Mustilanhortensiakin kukkii komeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei toivoisi todellakaan! Märkää multaa on niin raskasta kaivaa eivätkä kivetkään suostu nousemaan märästä maasta samalla lailla kuin kuivasta. Meillä ei tarvittaisi edes istuttamisen jälkeisiä sateita kun on kaikki mahdolliset ämpärit IBC-kontin ja 200 litran tynnyrin lisäksi täynnä ja maakin jo valmiiksi märkää. Sillä vesimäärällä kastelee kasveja aika pitkään. Vettä ei ole mennyt ruukkukukillekaan kun aina on tullut vettä sen verran tuulen kanssa, että on osunut ruukkuihinkin.

      Poista
  2. Meillä on jylissyt ukkonen aamusta asti, ei ole päällä mutta kiertää tätä meidän aluetta ympäriinsä. Sadetta saadaan paraikaa, onneksi sillä osa kasveista alkoi jo lurpottaa lehtiään. Koivuissa on keltaiset lehdet ja tippuvat siihen malliin, että kohta on haravoitava. Ei mene sateet tasan.
    Upea kukinta Mustialanhortensiassa. Ostain kolmannen meille mutta enpä ole nähnyt yhtään yksilöä myynnissä tänä vuonna, kummallista. Kaikkia muita hortensioita kyllä on. Ja nykyisillä postimaksuilla ei viitsi netistä tilata. Hienot kärhöt. Minun Jan Pavel II jätti kukinnan väliin tänä vuonna mutta ei se ole ihme sillä sains en toisesta puutarhasta viime kesänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi teillekin osui sentään sadetta. Täällä kaikki lehtipuut ovat vielä täysin vihreitä. Tai no, takapihalla yksi pihlaja alkaa jo punertaa, mutta siinä onkin lahoa. Joutaisi kaataa pois mutta kun taitaa olla kunnan puolella.
      Kummallista, ettei mustilanhortensiaa ole löytynyt kaupoista. Ehkä ensi vuonna löydät. Tai voithan kasvattaa pistokkaasta uuden alun. Mustilanhortensia on upea kasvi ja kukkii minusta aika luotettavasti.

      Poista
  3. Voi hyvänen aika, kylläpä teillä sataa TAAS! Täällä lounaassa on aika jännä päivä, kun 30 km pohjoisempana sataa jatkuvasti, mutta meillä ei. Etelä-Ruotsista tulee Ahvenanmaan kautta koko ajan uutta sadealuetta, joka liikkuu siitä koilliseen kohti Kustavia. Meillä paistaa ja välillä vaimeasti jyrisee.
    Mutta onneksi ensi yölle on luvassa sadetta! Edellisestä sateesta on kohta viikko ja kaivoissa edelleen vesi erittäin alhaalla.
    Ikävä homma tuo takertuva maa ja kaivuutyöt. Äh! Lisää tarpeettoman paljon homman ikävyyttä ja raskautta.
    Upeasti teillä on perhosia! Hieno kombo perhoskasveja. Amiraaleja täälläkin näkyy paljon nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän peukkuja, että ensi yön sateet todella osuisivat teille eivätkä jotenkin lipuisi tänne saakka. Tässä nimittäin alkaa jo epätoivo iskeä. Nyt vasta alkaa pilvipeite rakoilla ja ihan pikkuisen aurinkoakin pilkistellä sieltä pilvien raosta, mutta eipä se enää tässä vaiheessa päivää paljoa lämmitä tai maata kuivata. Nyt jäävät taas kunnon kaivuuhommat tauolle viikoksi mutta uutta yritystä ensi viikonloppuna sitten. Jotain pientä saattaa ehtiä tehdä ennen töihin lähtöä, jos sattuu olemaan sopiva sää eikä tarvitse kuskata lapsia mihinkään.

      Poista
  4. Minäkin ihailin eilen lämpimässä auringonpaisteessa amiraalin ja muiden perhosten runsautta. Hienosti ne näkyvät myös videollasi. Perjantai ja lauantai olivat tosi lämpimät ja aurinkoiset päivät, sai onneksi tehtyä paljon ulkona, vaikka kuuma olikin. Tänään ukkonen ja sade alkoi puolen päivän maissa.
    Määrästä savesta ei ole herkkua saada kiviä ylös. Huh. Projektisi etenee kuitenkin vääjäämättä ja loppukin häämöttää, kunhan vain säät sallivat tekemisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuussa näkyy paljon komeita päiväperhosia, jos vain on niitä houkuttelevia kasveja. Täälläkin perjantai ja lauantai olivat hyviä puutarhapäiviä. Olisi ollut vielä tämäkin päivä yhtä kaunista säätä, niin olisi saanut vielä enemmän aikaan ja maakin olisi päässyt välillä kuivumaan. Onneksi koko alue ei ole puhdasta savea, vaan sitä on vain silmäkkeinä siellä sun täällä syvemmällä.

      Poista
  5. Hieno määrä perhosia! Teillä on ollut hurja määrä sateita. Tiedän, miltä tuntuu, kun savi tarttuu lapioon ja kumisaappaiden pohjiin ja sitten sitä savea alkaa olla joka paikassa. Olet silti ollut tosi aikaansaava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeellistä, miten paljon perhosia kuitenkin on, vaikka on satanut vähän väliä. Tai ehkä ne kaikki ovat kerääntyneet johonkin tähän lähistölle ja aina kun sää poutaantuu, tulevat kiiruusti tankkaamaan syrikälle.
      Sopivan märkä savi tarttuu kuin liima joka paikkaan. Onneksi sitä ei ihan mahdottomasti tuosta kohdasta löydy mutta ovat ne vähätkin silmäkkeet inhottavia, jos sattuvat juuri väärään kohtaan.

      Poista
  6. Ihanasti kukkivat hortensiat. Täällä meilläkin painittiin alkuaikoina saven kanssa ja pahinta oli juuri se, että savi tarttui työkaluihin ja kumisaappaisiin kuin täi tervaan.
    Kauniisti kukkiva 'Jan Pawel II'. Minullakin se kukkii parhaillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savi on pahimmillaan kuin liimaa. Varsinkin lapioon tarttuessaan se haittaa selvästi kaivamista. 'Jan Pawel II' on oikea syksyn ilo. Ainakin meillä se aloittaa viimeisten joukossa. 'Ville de Lyon' näyttäisi kyllä olevan vielä myöhäisempi tai sitten se johtuu vain siitä, että se on vielä nuori kärhö.

      Poista
  7. Kylläpä puutarhassasi on kaunista. Toivottavasti jatkuvilla sateilla on siihen edes hivenen postiviista vaikutusta. Ihmeen paljon olet jaksanut kivien kanssa ahertaa, kun märkä maa taatusti tekee kaivamisesta hankalaa. Taitaa mennä hanskapari poikineen työrupeaman jälkeen pesuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia! Ainakaan mikään kasvi ei ole ruskettunut kuivuuden takia ja moni kasvi on kyllä paljon kookkaampi ja rehevämpi kuin kuivemman kesän jälkeen. Märkä maa ei ole minulle este mutta kyllähän se vähän hidastaa kaivamista ja aiheuttaa ärräpäiden sinkoilua. En ole vaivautunut edes pesemään hanskoja multahommien välillä, sillä ne eivät kestä kovin pitkään ehjinä muutenkaan. Kuluttaakohan märkä multa hanskoja nopeammin kuin kuiva? Hanskoja on nimittäin mennyt tänä kesänä roskiin ennätysmäärä.

      Poista
  8. Puutarhassasi kukkii edelleen vaikka mitä, ja runsaasti. Aikamoinen kaivausurakka, vaikuttaa lupaavalta. Toivottavasti saat sen pitkälle ennen syyskylmiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkun verran vielä on kukintaa ja osa kasveista vasta aloittelee. Eiköhän tuo kaivanto valmistu muutaman viikon sisään, jos ei vain sada vapaapäivinä vettä.

      Poista
  9. Kauniisti vielä on kukkivia siellä! Kyllä sateista on ollu hyötyy, et ootarvinnu kastella kaikkii. Liika on liikoo siinäkin asiassa. Miullakin tuo 'Jan Pawel II' aloittelloo kukintoo, isot on kukat. Perhosia ja muitakin lentäviä on meilläkin ollu runsaasti ja ampiaisista on ollu harmii, rakentelloot pesiään ihan viäriin paikkoihin. Vaikka voimia kyselöö ja hanskoja kuluu, kaivamisurakkasi aikanaan palakihtoo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähempikin vesimäärä olisi riittänyt, sillä en muutenkaan olisi kastellut kukkapenkkejä ennen kuin vasta pitkän kuivan kauden jälkeen.
      'Jan Pawel II' tekee todella suuret kukat ja ne näkyvät myös syksyn iltahämärässä kauas. Se onkin yksi hienoimmista kärhöistäni.
      Meillä ei ole ampiaisia ollut tänä kesänä juurikaan. Keväällä ja alkukesällä monta kuningatarta eksyi sisätiloihin, joista ne hävitettiin pois. Liekö se vähentänyt yhdyskuntien määrää? Tai ehkä sateinen kesä ei ole ollut niidenkään mieleen.

      Poista
  10. Ihana määrä perhosia!
    Meillä niitä on näkynyt mustilanhortensiassa aurinkoisina päivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustilanhortensia on hyvä perhoskasvi, vaikka jääkin syyssyrikälle toiseksi ainakin meillä.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!