torstai 2. syyskuuta 2021

Nuotiopaikan ympäristöä

Nuotiopaikka on edellisen postauksen majapenkin tapaan puutarhamme uusimpia alueita. Siinä missä majapenkki on perustettu jo valmiiksi hyvämultaiseen maahan paikalla ennen sijainneen kasvimaan ansiosta, nuotiopaikka on kaivettu huonosti voivan nurmikon tilalle. Vaikka kärräsin alueelle monta kottikärryllistä kompostimultaa ja sekoitin mullan sekaan paljon puunlehtiä ja muuta kasvitörkyä, on maa edelleen sangen kehnoa ja se näkyy kasvien kasvussa. Pikku hiljaa kasvualusta kuitenkin paranee ja luulen, että ensi kesänä alue on jo paljon rehevämpi.

Yksi nuotiopaikkaa kiertävän seinäkkeen tuoksuherneistä. Tämä on minusta yksi kauneimmista väreistä ja kaksivärisenä ehdottomasti jatkossa.
Esikasvatin keväällä paljon tuoksuherneitä, sillä halusin niitä pation seinäkkeen lisäksi myös nuotiopaikan ympärille. Mielikuva nuotiopaikalla leijailevasta tuoksusta ja vaaleanpunaisista kukkapilvistä ei ihan toteutunut, sillä tänä vuonna ei ollut selvästikään tuoksuherneille mieluisat olot. Pation ympärillä ne sentään kasvoivat melkein normaalin kokoisiksi mutta nuotiopaikalla korkeimmat varret ovat vain hitusen yli puolimetrisiä. Osa taimista kuihtui heinäkuun helteissä ja loputkin näyttivät melko huonovointisilta. Elokuun sateissa ne ovat onneksi vähän piristyneet. Siemenet ovat peräisin omista kasveista, joten kukkien väri oli arvoitus kukintaan saakka. Sen tiesin, että kaikki olisivat vaaleanpunaisen eri sävyjä, sillä muita värejä en ole kasvattanut.
Myös tämä kirsikanpunainen kuului suosikkeihini. Väri on luonnossa paljon syvempi ja lämpimämpi mutta sitähän kamera ei ymmärtänyt.
Viileä peruspinkki ja melkein valkoinen iloisesti sekaisin. Aion kerätä vaaleammasta siemeniä, tämä pinkki ei ollut niin sykähdyttävä.
Kerään yleensä loppukesällä ja syksyllä jonkun verran siemeniä talteen kasveista. Nyt olen miettinyt, kuinkahan mahtaa esimerkiksi noiden tuoksuherneiden itävyyden käydä, kun on ollut niin kosteaa. Viime syksynä huomasin nimittäin osan siemenistä lähteneen itämään jo palon sisällä. Minusta myös tuntuu, että tuoksuherne menettää aika nopeasti itämiskykynsä varastoitaessa, joten viimekesäisestä siemensaaliista tuskin kovin montaa tainta saisi.
Eilen illalla halkaisin uteliaisuuttani pioniunikon siemenkodan. Hyvä itävyysprosentti näyttää olevan, ajoitus vain puoli vuotta liian aikaisessa!
Pioniunikko liittyy myös löyhästi nuotiopaikan ympäristöön. Nuotiopaikka on osa luumutarhaa, josta kaivoimme vuosi sitten loputkin nurmikot pois. Kerralla en saanut koko suurta aluetta kasvitettua, joten kylvin keväällä muutamaan aukkokohtaan erilaisia kesäkukkien siemeniä. Isoin aukkopaikka oli keskeneräisen oikopolun vieressä, johon ripottelin pioniunikkoa, kosmosta, sarvileukoijaa sekä ruiskaunokkia. Istutin sinne myös pari ylimääräistä purppurarevonhäntää. Runsain kukinta oli sarvileukoijilla ja ruiskaunokeilla, tosin niitä olisi saanut olla paljon enemmän, jotta kukat olisivat näkyneet. Pioniunikot tekivät muutamia kukkia, samoin revonhännät, mutta kosmokset miettivät edelleen. Vaikka kukinta oli sanoisinko, hyvin maltillinen, ovat kasvit silti pitäneet rikkaruohoja kurissa ja tuoneet edes jonkinlaista viherrystä. Viikonloppuna sain myös oikopolun vihdoin valmiiksi, sillä kärhökaaripenkistä löytynyt kivenjärkäle sopi loistavasti täydentämään polun loppuun.
Oikopolku on vihdoin valmis. Edellisen postauksen "dinosauruksen jalkaterä" on tuo lähin kivi. Sen vasemmalla puolella on "runsas ja kukkaisa" kesäkukka-alue.
Pikkukivistä tehdyn polun vierellä neidonkurjenpolvi on aloittanut kukinnan ja värittyy samalla syysasuunsa.
Entisessä metsänreunapenkissä, nykyisessä luumutarhassa kukkii nyt syysleimu, jonka lajike saattaa olla 'Starfire'. Tässä on sama ongelma kuin sen kirsikanpunaisen tuoksuherneen kanssa: väri on luonnossa paljon syvempi ja lämpimämpi.
Palataan takaisin lähemmäs nuotiopaikkaa. Sieltä on puuttunut käytännössä kokonaan maanpeitekasvillisuus. Viikonloppuna sain pienennettyä pikkuisen paljasta mullosta, sillä muutama isompi kurjenpolvi oli jo jaettavan kokoinen. Peittokurjenpolvi on viihtynyt luumutarhassa hyvin, joten sitä on tarkoitus lisätä vielä reilusti. Jaoin myös pari nyppykurjenpolvea, jotta saisin niitä myös toisen luumupuun juurelle. Bellisten talvehtiminen on ollut luumutarhassa hyvin vaihtelevaa, mutta siirsin niitä silti etupihalta muutaman isomman ryppään. On niistä kuitenkin vielä tänä syksynä iloa vaikka eivät talvesta selviäisikään eikä tarvinnut laittaa niitä kompostiin. Etupihalla kun olivat vähän tiellä. 
Luumupuun alle tuli pari nyppykurjenpolvea lisää (nuo nuupottavat). Bellisten alue laajeni myös vasemmalle. Oikeassa reunassa olevat tarhakylmänkukat ovat viihtyneet hyvin, joten niitä pitää taas kylvää siemenistä keväällä.
Sorruin viime viikolla puutarhamyymälässä maksaruohotarjoukseen. Hankkijalta sai nimittäin neljä kaukasianmaksaruoho 'Leningrad Whiten' tainta kympillä. Yleensä ostan vain yhden taimen samaa kasvia, mutta yksittäin olisivat maksaneet melkein vitosen kappale. Nyt pistin ranttaliksi ja nappasin kainaloon neljä ruukkua. Paikkakin kun oli niille jo valmiiksi suunniteltu ja tilaa olisi ollut vaikka kolminkertaiselle määrälle. Niitä on kuitenkin helppo lisätä itse ja pari jo jaoinkin.
Koivuangervojen ja konnanyrtin eteen tuli rivi kaukasianmaksaruoho 'Leningrad Whitea'. Saavat levitä aikanaan myös syyshortensia 'Vanille Fraisen' alle.
Nyt on käynyt ilmi, että syyshortensia 'Vanille Fraise' ja pensashanhikki 'Lovely Pink' olivat hyvä valinta naapurikasveiksi. Niiden sävyt käyvät hyvin yhteen ja olohuoneen ikkunasta katsottuna samaan näkymään osuu hienosti myös pari kuvaa sitten oleva syysleimu. Tuoksuherneetkin toistavat samaa värimaailmaa ja ehkä jo ensi vuonna seinäkkeessä kukkivat kärhöt tuovat lisäväriä.
'Lovely Pink' kukkii vielä aika vaatimattomasti, mutta huomattavasti runsaammin jo kuin viime vuonna.
Toiselta puolelta. Pieni pengerrys polun vieressä on nyt täynnä tummanviolettia esikkoa.
Tämä on minusta kyllä aika söpö.
Arvaatteko muuten, miltä tuntui olla tänään töissä kun isäntä laittoi kotoa peräti kahdesti kuvaviestejä isoista rakeista? Onneksi ei sentään jokaisesta neljästä raekuurosta tiedottanut! Puutarhassa oli kuitenkin kaikki hyvin. Ainoastaan tomaattien ja paprikoiden päältä oli harso lähtenyt tuulessa, mutta se oli nopea laittaa takaisin. Syyskuu toi sitten kertaheitolla kunnon syyssäät eikä viivytellyt kesätunnelmissa.

26 kommenttia:

  1. Hyvin oot saanu kasvitettua tuan nuatiopaikkapenkin, vaikka tilaa on viälä uusille suunnitelmillekki. Mullakaa hajuhernehet onnistunu hetikää yhtä hyvi ku vuasi sitte. Kiva oikopoloku, niitei oo koskaa liikaa. Hyvin sopii hortessan ja hanhikin färit yhtehen. Mulla on hortessan parina kääpiöjaloangervua. On suarastansa hyytävän kylymää, vaikkei täälä ny ihan rakehia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siellä vielä paljonkin tilaa kasveille. Vuosi sitten oli tuoksuherneille unelmakesä, harmi etteivät tänä vuonna onnistuneet niin hyvin. Oikopolku on hyvin tarpeellinen, sillä muuten grillikatokselta joutuisi kiertämään monen metrin lenkin nuotiopaikalle.
      Kääpiöjaloangervokin sopii varmasti hyvin hortensian kaveriksi. Heti aloin miettiä, viihtyisivätköhän ne täälläkin. Syyshortensiasta hanhikkiin päin nuotiopaikan pengerryksen vieressä olisi nimittäin tyhjää ja pensaat toisivat siihen vähän varjoakin, joten maa pysyisi ehkä pikkuisen kosteampana kuin tuossa etulaidassa, johon laitoin maksaruohoa. Kiitos ideasta, laitankin sen heti mietintämyssyyn.

      Poista
  2. Minullakin on Lovely Pink lajiketta ja tykkään siitä. On vain liian varjossa ja kuivassa joten kukkii yleensä vähänlaisesti, tänä vuonna erityisen vähän. Eipä ollut todellakaan tuoksuherneiden vuosi, surkeasti kasvoivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Lovely Pink' on söpön värinen ja kasvaa hanhikkimaiseen tapaan mukavan tiiviinä ja tuuheana. Jospa ensi kesänä tuoksuherneetkin kasvaisivat paremmin. Tämä ei vain ollut niiden vuosi.

      Poista
  3. Ihanan vaaleanpunasävytteinen postaus 😊 Kaksivärinen tuoksuherne on upea! Tyoksuherneitä ei kyllä kesä suosinut.inun kasvoivat vain suunnilleen parikymmentä semttiä ja kuolivat pois... samaan kastiin kuului ruusupapu. Ensi kesänä uusi yritys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattui tosiaan aika paljon vaaleanpunaista tähän :) Höh, kävipä tuoksuherneillesi ja ruusupavullesi huonosti. Pitänee olla sitten tyytyväinen noihin puolimetrisiin laiheliineihin ja muutamiin kukkiin. Onneksi ensi kesänä voi yrittää uudelleen.

      Poista
  4. Minunkin tuoksuherneet olivat helteiden aikana juuri ja juuri hengissä. Kastelu ei millään ollut tarpeeksi riittävää.
    Hyvä polku, helpottaa kulkemista puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en raskinut edes tuhlata vettä tuoksuherneilleni, joten itseäni saan syyttää niiden huonosta kasvusta. Polku on todella tarpeellinen juuri tuossa, sillä muuten grillikatokselta pitäisi kulkea monen metrin lenkki päästäkseen nuotiopaikalle. Helpottaa tuo polku luumujenkin keräämistä ja kukkapenkin kitkemistä.

      Poista
  5. Kauniin värisiä tuoksuherneitä minä en niitä kasvattanut tänä vuonna ollenkaan ja ehkä olikin viisasta kun ei ole tainnut olla niiden vuosi blogien perusteella.
    Tuon Lovely Pink nimen laitoin ylös tuon värin takia. Sopisi minulle myös juurikin sen takia.
    Minä en ole kerkinyt moneen viikkoon edes kitkemään joten työ sarkaa on minulla ennenkuin voin lopettaa työt tältä vuodelta. Sinä olet ahkeroinut kyllä melkoisesti edelleen. Nuo oikopolut on hyödyllisiä ja kauniitakin minun pitää myös laittaa ainakin joitakin astin kiviä jollei muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla sattui sitten hyvä ajoitus tänä vuonna tuoksuherneiden suhteen. Kiva, että sait hankintalistaasi pidennettyä pensashanhikin verran :D
      Syksyllä perusteellinen kitkentäkierros helpottaa kummasti kevään kiireitä. Keväällä on tosin enemmän energiaa konttailla kukkapenkeissä. Olen ollut aina vapaapäivinä ulkona, jos sää on vain sallinut. Paljon on vielä tekemistä minullakin tälle syksylle.

      Poista
  6. Rakeita! Huh huh. Kauniilta näyttää puutarhassanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi en ollut itse näkemässä. Ilma on kyllä tänäänkin niin jäätävän kylmä, etten ihmettelisi, vaikka tulisi taas rakeita työpäivän aikana. Kiitos!

      Poista
  7. Kiva oikopolku ja muutenkin nuotiopaikan ympäristö on muuttunut paljon vuodessa. Kesäkukat ovat hyvä apu mullosten peittämiseen, vaikka tämän vuoden kasvu ei olisi ihan parasta ollutkaan. Tuo Lovely Pink näyttää kivalta ja sointuu hyvin kaveriinsa. Ehkä pitää itsellekin hankkia tuollainen söpö pinkki hanhikki.
    Meillä ei ole rakeita tai räntää vielä satanut, mutta kylmää on ollut ja on edelleen. Iloista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totisesti on muuttunut: vielä vuosi sitten alue oli melkein pelkkää mullosta ja vielä osittain nurmeakin. Kunhan vielä saa loput aukkopaikat kasvitettua, niin ei tarvitse enää kesäkukkiakaan kasvatella. Sinulle sopisi useampikin 'Lovely Pink'.
      Iloista viikonloppua! Toivotaan, ettei tulisi enää rakeita täälläkään.

      Poista
  8. Oikopolku on tosi hieno ympäristö dinosauruksen jalkaterälle. Olet onnistuneesti kasvittanut niin nuotiopaikan ympäristön kuin itse asiassa koko puutarhankin. Alkaa olla kivan rehevää ja kukkaisaa. Vanille Fraisekin kasvaa kohta kohisten, eikä sen tyveä enää tarvitse kasvittaa.
    Eipä ollut tuoksuherneiden kesä. Ne lähtivät hyvin kasvuun, mutta eivät tykänneet helteistä. Kokeillaan taas ensi kesänä paremmalla tuurilla.
    Syyskuu toi syksyn tullessaan sananmukaisesti. Täällä paistaa pääosin aurinko, mutta äsken tuli kunnon raekuuro. Muutamana aamuna mittari on näyttänyt +5. Eipä tule liika hiki puutarhahommissa.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onhan täällä kovasti parin vuoden aikana rehevöitynyt mutta pitää muistaa myös se, että heti kuvan ulkopuolella voi olla isokin mullos vielä odottamassa kasveja. Pikku hiljaa aukkopaikat kuitenkin täyttyvät.
      Täälläkin paistoi tänään aurinko hetkittäin, tosin välillä tuli myös vettä. Ja jäätävän kylmä tuuli puhalsi koko päivän. Katsotaan, tarkeneeko huomenna edes kokeilla puutarhatöitä. Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  9. Nuotiopaikka näyttää kivalta samoin kuin oikopolkukin.
    Minulla tuoksuherneet ovat isossa ruukussa kasvihuoneen oven pielessä ja ovat kukkineet yllättävän hyvin. Liekö syynä runsas kastelu ja multaan keväällä sekoittamani kanankakka.
    Hyvää viikonloppua sinne teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Runsas kastelu auttoi varmasti tuoksuherneesi kuivan hellejakson yli. Hyvä, että edes jollain kukkivat hyvin :) Hyvää viikonloppua!

      Poista
  10. Ihania värisävyjä, sopivat kyllä hyvin yhteen!

    VastaaPoista
  11. Vanilla Fraise ja Lovely Pink todella sopivat hyvin yhteen. Minullakin oli jälkimmäinen, mutta myyrät söivät sen juurakon. Pari vuotta kituutti, mutta sitten se oli pakko poistaa. Harmi.
    Nytpä tiedän, minne Kaavailet tulppaanipostaukseni puuttuvaa Angelica-settiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi! Myyrillä on sitten ollut todella nälkä tai niitä on ollut paljon, sillä en ole kuullut, että hanhikit olisivat ensimmäisenä niiden ruokalistalla.
      Heh, väärin arvattu, vaikka ne kyllä sopisivat väreiltään hienosti luumutarhaankin ja olisivat ihanasti heti olohuoneen ikkunasta katsottavissa :) Tuolla vierailee keväisin sen verran usein rusakoita, etten todennäköisesti istuta sinne tulppaaneita. Muutama on luumupuiden juurella, jossa pidän verkot melkein kesäkuun alkuun saakka. Se vaaleanpuna-"musta"-setti on kärhökaaripenkissä.

      Poista
  12. Hiljalleen täyttyvät uudet alueet täälläkin. Harrastan sitä, että katsn pahvilla ja kuorikkeella odottavat alueet niin eivät pääse odotellessa rikat reuhahtamaan. Vieläkin on Kauhurinteen yläosassa tilaa. No hyvä niin muistin, että taisin tilata tammikuussa satsin uusia pionejakin😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ihan hyvä kikka. Meillä ei ole haketta riittävästi jotta sillä saisi mulloksia peiteltyä. Yleensä kylvänkin suorakylvöisiä kesäkukkia tyhjille alueille.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!