sunnuntai 8. elokuuta 2021

Sunnuntain valkoiset kukkaset

Havahduin tänään siihen, että tässä vaiheessa kesää on aivan pakko tehdä hortensioista oma postauksensa. Ensimmäinen niistä kun alkaa jo karistaa kukkiaan. Koska minulla ei ole kuin muutama hortensia, nappasin joukkoon muutaman muunkin värimaailmaan sopivan kukkijan. Samalla sain ujutettua mukaan pitkästä aikaa pari kärhöäkin. Meillä satoi yöllä ja vielä aamupäivälläkin vettä, joten kukat eivät olleet ihan parhaassa ryhdissään. Valkoisten kukkien kuvaamiseen sää sen sijaan oli paras pitkään aikaan.

Tarhalyhtykärhö 'Princess Kate' oli aamupäivällä erityisen kuvauksellinen sadepisarahelminauha kaulallaan.
Pensasryhmän mustilanhortensia karistaa jo selvästi kukkiaan. Sen vasemmalla puolella pensashanhikit 'Creme Brule' sekä oikealla puolella syyshortensia 'Prim White' kukkivat sen sijaan vielä pitkään.
Mustilanhortensian kukat (oikealla) ovat selvästi 'Prim Whiten' kukkia pienemmät.
'Prim White' vaihtaa kukinnan edetessään kauniisti väriä vihertävästä valkoisen kautta vaaleanpunertavaan.
Toinen 'Prim White' on pation vieressä loistokärhö 'Voluceaun' kaverina. Kärhön paras kukinta on jo ohi, mutta eiköhän yksittäisiä kukkia aukea pitkälle syksyyn saakka.
Syyshortensioissa olisi valtavasti erilaisia lajikkeita. Olen vähän vieroksunut syyshortensioita, sillä ne ruskistuvat täällä yleensä jo heti ensimmäisissä syyshalloissa. Joinain vuosina hallaöitä saattaa olla jo elokuun alkupuolella, joten hortensioiden kukinta-aika jäisi aika lyhyeksi. Äitini on kuitenkin innostunut lisäämään hortensioita pistokkaista, joten taimia on kulkeutunut minullekin muutama: kaksi 'Prim Whitea' ja kaksi 'Vanille Fraisea'. Kyttäänkin nykyään entistä ahkerammin sääennusteita, jotta ehdin tarvittaessa suojaamaan hortensiat harsoilla. Toivon niiden myös saavan vähän suojaa lämpöä keräävistä kiveyksistä, rakennuksista ja muusta kasvillisuudesta. Ehkä parhaiten hallalta suojassa on nuotiopaikan luona oleva 'Vanille Fraise'. Takapihalle on muodostunut etupihaa suojaisampi pienilmasto ja se ehkä innosti kolmivuotiaan pistokastaimen jo kukkimaan. Nuppuja on muutamassa latvassa mutta yhdessä on jo valtavan kokoinen kukinto auki.
Ensimmäinen 'Vanille Fraisen' kukinto on suunnilleen puolet koko verson pituudesta. Aika huima.
Myös majapenkissä oleva kuutamohortensia on äitini pistokaskokeilun tuloksia. Pitää keväällä siirtää jaloangervoja vähän kauemmas tämän ympäriltä.
Onkos teillä muuten sellaista erikoisuutta kuin maanpeitedaalia? Minulla on. Sen lajikenimi on 'Wittem' ja aikaisempina vuosina se on kyllä kasvanut ihan hienosti pystyssä. Tänä vuonna sen kanssa ei kuitenkaan mennyt juuri mikään putkeen. Toukokuun alkupuolen lämmin jakso sai sen hurahtamaan ruukussaan kunnon kasvuun ja sitten kun tuli parin viikon kylmä jakso, jolloin daalian piti tyytyä muiden kasvien mukana hämärähköön ulkovarastoon, sen versot alkoivat kasvaa hontelompina valoa kohti. Kun säät taas suosivat ulkoilua, oli niin tuulista, että daalia retkotti varret joka suuntaan. Kun viimein sain daalian istutettua maahan, satoikin melkein joka päivä vettä. Jo ennestään rennot varret lakosivat lopullisesti vesipisaroiden painosta eikä auttanut sekään, että katkaisin osan versoista lyhyemmiksi. Ensi vuodeksi laitetaan muistiin se, että daalian saa tuoda kellarista vasta aikaisintaan huhtikuun lopussa. Silloin se ei ehkä ehdi kasvaa liian suureksi ennen maahan istutusta ja kestää paremmin tuulet ja sateet. Ehkä myös kevyt tukeminen olisi voinut auttaa asiaa...
Komeasti daalia peittää reilun neliömetrin kokoisen alueen ja onhan siinä kukkia ja nuppujakin, mutta soisin niiden kyllä kasvavan mieluummin ylöspäin kuin maata myöten.

Iltapäivän poutainen hetki houkutteli perhoset ulos piiloistaan. Tällä kertaa olin kameran kanssa valmiina ja sainkin ihan kunnon kuvan suruvaipasta mustilanhortensialla.
Loppuun vähän aurinkoisempi kärhökuva kuin alussa. Loistokärhö 'Jan Pawel II' on vihdoin alkanut aukoa ensimmäisiä kukkiaan. Ja tietysti taas kerran kärhökaaren huipulla eikä silmien tasalla.
Tällainen valkoinen kattaus tallentui kameran muistikortille tänään. Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa uutta viikkoa!

14 kommenttia:

  1. Kerrassaan ihana kuva Princess Katesta ja lumoavaa hortensioiden kukintaa.
    Hieno kuva myös suruvaipasta, joka on mielestäni yksi kauneimpia perhosia.
    Mukavaa elokuun jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Suruvaippa on tyylikäs perhonen. On vain noin isoksi perhoseksi kovin vilkasliikkeinen ja hankala kuvattava. Mukavaa elokuun jatkoa!

      Poista
  2. Oletko leikannut mustilanhortensiaa? Omani kasvaa paljon enemmän puumaisesti. Toinen on enemmän pensasmainen. Mietin vain kuinka paljon niitä uskaltaa muotoilla. Hyvä kuva suruvaipasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen leikannut siitä vain epämääräisesti muuta pensasta ulompana harottavia oksia. Minun oli tarkoitus tehdä tuosta puumainen ja alku olikin hyvä, mutta sen toisena talvena oli lunta niin runsaasti, että kaikki oksat olivat taittuneet puolivälistä poikki sulavan lumen painosta. Tuli kerralla hyvin tuuhea pensas :D Muutamana talvena jäniksetkin ovat käyneet maistelemassa oksankärkiä. Minusta ainakin nuorehkoa mustilanhortensiaa uskaltaa leikata aika reippaalla kädellä. En tiedä, miten hyvin vanha puumaiseksi kasvanut hortensia kestää muotoilua. Yritän saada toisesta mustilanhortensiastani muotoiltua enemmän puumaisen. Se on vielä vain polvenkorkuinen taimi, joten hetki menee sitä kasvatellessa.

      Poista
  3. Princess Katen kukat ovat aivan ihania. Ilmeisesti kärhöt taitavat tykätä siitä, että katselija joutuu hakemaan tikkaat nähdäkseen kukat kunnolla.
    Hienoa, että äitisi antamat hortensiapistokkaat kasvavat ja kukkivat pihallasi. Pikkuisen Vanille Fraisenkin kukka on ihan aikuisen pensaan kokoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhöillä "varpaat varjoon, kasvot aurinkoon" taitaa toteutua ihan kirjaimellisesti. Ohjasin muutaman 'Jan Pawel II':n verson siksakkia tukea pitkin, joten sen kukista ehkä osa jää katselukorkeudelle kunhan nuput avautuvat. Onneksi on myös matalampia lajikkeita, niin ei tarvitse kuljettaa tikkaita aina mukana.
      Ihme, että pieni hortensian taimi ensinnäkin jaksoi pukertaa noin ison kukinnon ja toisekseen vielä kannatellakin sen. Vähän verso kyllä nuokkuu, mutta ei sentään ota mallia daaliasta.

      Poista
  4. Princess Kate on loistava kärhö, ei vuan tuessaan taho kestee. Hortenssiat on hienoja syksypensaita. Meillekkin niitä on kerääntyny ja 10v. sitten talon itäpäätyyn istutettiin 5kpl kuutamohortenssioita. Nyt ovat kasvaneet suuriksi ja kukkia riittää. Ovat rotevia, melekein pieniä puita. Noista syyshortenssia 'Grandiflora' ja 'Vanille Freisen' vuotan aikanaan kookkaita myös. Mie en leikkoo muuta hortenssioista, vaurioituneita oksia ja harventelen joskus muutaman vanhimman oksan pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuutamohortensiasta ja samoin mustilanhortensiasta voi tulla suuriakin pikkupuita. Vanhemmillani on niitä rivi talon päädyssä. Minä taas haluan pitää hortensiani sen kokoisina etteivät valtaa koko pientä tonttia. Pysyypähän kukatkin paremmin katselukorkeudella.

      Poista
  5. Onnittelen jälleen kerran äitiäsi onnistuneista pistokaslisäyksistä. Saat tällä tavoin kauniita hortensioita itsellesi. Minusta tuntuu, että nämä ”uudemmat” syyshortensiat ovat hieman aikaisempia kuin Grandiflora, vai olenko perusteellisesti väärässä?
    Hallan ruskettamat kukinnot (joskus aivan liian varhain) ovat varmaan ainoa huono puoli hortensioissa, muutenhan ne ovat tosi kauniita ja näyttävät sopivan hyvin myös kärhön kanssa kuten kuvasi osoittaa.
    Sait upean kuva suruvaipasta, hieno perhonen.
    Hyvää viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on sellainen tuntuma, että 'Grandiflora' olisi aika myöhäinen uudempiin lajikkeisiin verrattuna. Ainakin 'Prim White' aloittaa todella aikaisin.
      Hortensiat ja kärhöt sopivat todella hyvin yhteen. Pitää vain valita sellainen hortensia, joka ei valtaa metritolkulla tilaa itselleen, jotta kärhö ei jossain vaiheessa näivety puskan sisälle. Syyshortensiat sopivat ainakin hyvin kärhöt kavereiksi.
      Kiitos! Hyvää viikkoa sinullekin!

      Poista
  6. Ihania hortensioita. Ne ovat niin kauniita. Tuo ensimmäisen kuvan tarhalyhtykärhö on todella upea. Hieno kuva suruvaipasta. Onneksi olemme saaneet nauttia perhosista tänä kesänä. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen enemmän suurikukkaisten loistokärhöjen ystävä, mutta 'Princess Kate' on kieltämättä oikein kaunis. Perhosia on ollut ihana katsella ja kuvata. Jotkut, kuten suruvaippa, ovat vain niin levottomia, että niiden kuvaamiseksi saa vähän nähdä vaivaa. Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  7. Pienilmastot omalla tontilla tulevat tutuiksi ja ne haluaakin aina käyttää tärkeiden kasvien eduksi. Teillä on usein aika varhain hallaa, ei ihme, että hortensiat eivät silloin näytä parastaan. Kauniita ne hortensiat kyllä ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hortensioiden etuna on kuitenkin myös se, että ne puhkeavat myös niin myöhään lehteen, että kevään kylmät eivät niitä häiritse. Onneksi joka vuosi syyshallat eivät tule aikaisin ja hortensiat saavat kukkia pitkään. Ja toisaalta ensimmäisten hallaöiden jälkeen saattaa olla vielä pitkään lämmintä, joten jos saa hortensiat suojattua harsoilla, ne ilahduttavat niin minua kuin syksyn viimeisiä hyönteisiäkin.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!