lauantai 14. elokuuta 2021

Onko kasvimaalla autiota?

Ei herneitä, mutta onneksi sentään kukkia. Aidan vieressä samettiruusutkin säästyivät etanoiden hyökkäykseltä toisin kuin lavoissa olleet taimet.
Aikaisemmin kerroin tämän vuoden supertaistostani kasvimaalla mellastavia etanoita vastaan. Hyvä uutinen on, että etanat ovat vähentyneet huomattavasti kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Huono uutinen on taas se, että niitä löytyy edelleen muutamia aina kun lähtee systemaattisesti niitä etsimään. Nyt tilanne on kuitenkin aika hyvin tasapainossa eikä kasvejani tuhota maata myöten. Olemme jopa saaneet kerätä pari kertaa vahapapuja ruuaksi niistä muutamasta etanoilta säästyneestä taimesta. Nyt löysin ensimmäisistä salkopavuistakin pieniä pavun alkuja. Pakastimeen saakka tämän vuoden sadosta ei varmasti papuja yllä, mutta tilanne voisi olla huonompikin.
Risukartiossa piti olla kuusi salkopapua ja saman laatikon reunassa rivi vahapapuja. Salkopapuja on kaksi tai kolme tainta etanoiden jäljiltä. Kaksi ruusukaalia ovat myös kasvaneet hyvin ja varsissa on paljon pieniä kerän alkuja tulossa.
Vahapapuja on laatikon tällä reunalla neljä tainta. Loput vihreät ovat selleriä ja onpa seassa yksi sipuli ja pihakäenkaalikin.
Sipulit jäivät melko pieniksi, sillä etanat tuhosivat niiden lehtiä hyvällä ruokahalulla eikä heinäkuun kuiva kausikaan tehnyt hyvää niille. Osa istukkaista tuhoutui myös oravan (?) takia ja muutaman söivät sipulikärpäset. Olen kerännyt sipuleita ruuaksi tai kuivumaan sitä mukaa kun niiden naatit ovat alkaneet kellastua. Muutama sitkeä tapaus on edelleen varret pystyssä, joten niiden olen antanut jäädä kasvamaan vielä kokoa. Vaikka osa suurin osa sipulisadosta kehittyi syömäkelpoiseksi, en silti aio ensi vuonna kasvattaa sipulia. Se ei todellakaan ole vaivattomin mahdollinen kasvi tällaiselle huolettomalle harrastelijalle ja vie liikaa tilaakin. Ainakaan täällä en ole nähnyt pikkuisia 15 tai 20 istukassipulin pusseja myynnissä. Valkosipulit jäivät kuivuuden takia vähän pieniksi mutta onnistuivat muuten yhtä luotettavasti kuin aina ennenkin.
Sipuleiden lisäksi myös porkkanat maistuivat etanoille. Eipähän tarvinnut itse harventaa porkkanarivejä! Purjot ovat kasvaneet tässä lavassa kohtuullisesti, aidan vieressä aika hyvin. Täälläkin on vielä muutama sipuli seassa.
Herneillekin pitkä hellekausi ja kuivuus tekivät hallaa. Sadontuotto ja kasvu loppuivat kuin seinään ja kasvit alkoivat kellastua. Aioin jo leikata varret poikki mutta huomasin herneiden alkaneen tehdä sateiden myötä uutta versoa lehtihangoista. Joskus aikaisemminkin herneet tekivät vielä syksyllä uusia palkoja kun olin jättänyt laiskuuttani kasvit pystyyn. Toivon samaa tältä vuodelta.
Palsternakat ovat kasvaneet aika hyvin etummaisessa lavassa. Aita ei ole kovin vihreänä mutta tilanne saattaa muuttua, jos herneet innostuvat uuteen kasvupyrähdykseen.
Valkoisen aidan kohdalla on rivi kuukausimansikkaa. Nekin pitivät taukoa heinäkuun ajan mutta nyt mansikoita on taas alkanut löytyä.
Seinustan ruukkuviljelmät eivät nauttineet helteistä. Tomaatin kukat eivät pölyttyneet, joten tomaattisato on kesäkuussa kehittyneiden raakileiden varassa. Ensimmäiset maistiaiset saimme taas tänäkin vuonna 'Maskotkasta', seuraavat kypsät löytyivät 'Balkonzauberista', jonka kasvutapa on minusta ollut 'Maskotkaa' mukavampi. Ne myös maistuivat herkullisilta, joten ne ovat ehdottomasti ensi vuoden esikasvatuksissa. Ilmeisesti jotain häiriötä oli paprikoidenkin pölyttymisessä, vaikka niiden luulisi nauttineen lämmöstä. Pari paprikaa olemme kuitenkin jo syöneet ja useita raakileita on kypsymässä, joten ilman satoa emme jää. Koko rivistö kärsi viime viikon parista kylmästä yöstä. Kaikkien kasvien lehdet muuttuivat kertaheitolla, kun yhtenä yönä seinustalle puhalsi 5-asteinen tuulenvire. Harsotkin olivat kasvien suojaamisen sijasta varaston kaapissa.
'Balkonzauber' yllätti keltaisella värillään. Pussin mukaan niiden piti olla punaisia. Ehkä pussiin onkin eksynyt jotain muuta lajiketta.
Kesäkurpitsan pitäisi olla simppeli kasvatettava. Tämä ufokurpitsa 'Sunburst' on keskittynyt kukkimisen sijaan vain tekemään varteensa mahdollisimman monta solmua.
Maa-artisokat ovat kasvaneet puolisen metriä korkeammiksi kuin koskaan ennen. Jospa tänä vuonna kukkisivatkin. Nyt eivät naapuritkaan näe, milloin olen marjoja keräämässä.
Erään päivän sato. Mukana on myös ainokainen ufokurpitsa, joka oli kaiken lisäksi keltaisen sijaan suurimmaksi osaksi tumman vihreä. Tomaatit ovat 'Maskotkaa' ja sipuleista löytyy kolmea eri väriä: punainen, keltainen ja hopea.
Tänä vuonna huomasin selvästi, mitkä kasvit ovat etanoiden suosikkeja ja mitkä säästyvät, jos on mieluisampaa syömistä tarjolla. Salaatit, tillit, retiisit, pavut ja samettikukat syötiin ensimmäisenä viimeistä vihreää myöten. Basilika, timjami, porkkana, sipuli, nauris ja ruusukaali maistuivat myös erinomaisen hyvin ahneille nilviäisille. Palsternakoissa ja sellereissä on näkynyt silloin tällöin etanoita mutta syöntivioituksia ei ole juuri ollut. Ehkäpä samaan aikaan tarjolla olleet herkullisemmat kasvit vetivät etanoita enemmän puoleensa. Maa-artisokissa, purjoissa, kehäkukissa ja kesäkurpitsan lehdillä en ole nähnyt yhtään etanaa mutta kesäkurpitsan hedelmien tiedän etanoille maistuvan. Etanaongelmalta välttyivät kokonaan valkosipulit, punajuuret, kuukausimansikat ja herneet, sillä niiden kasvupaikoilla ei etanoita ollut alun perinkään toisin kuin muutamassa kasvulavassa. Uskon, että jatkossa etanat eivät villiinnyt näin pahasti kasvimaalla, sillä hiekkapintaiset käytävät eivät tarjoa niille kosteita suojapaikkoja toisin kuin aikaisempi nurmikäytävä. Aion myös kerätä syksyisin kasvimaalta joka ikisen löytämäni etanan pois, jotta ne eivät ehdi munimaan sinne seuraavan kesän ongelman alkua.

14 kommenttia:

  1. Etanat ovat riesa kun niitä on paljon. Eilen löysin kotilon kasvimaalta, ei kovin mukavaa sekään. Sitten kun niitä on enemmän, ajattelin kokeilla laatikoiden reunuksiin kuparinauhaa. Tomaateissa sain tänä vuonna sitä mitä pitikin, mutta krasseissa oli jotain ihan muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Meillä ei onneksi ole vielä kotiloita löytynyt kasvimaalta. Siemenpusseista ei aina saa sitä mitä on ostanut. Minulla tämä oli ensimmäinen kerta kun hyötykasveista löytyi väärää lajiketta.

      Poista
  2. Täälläkin opetellaan kovasti etanoiden vuorokausirytmiä ja sitä mihin aikaan olisi parasta lähteä keräämään. Tänään aamupäivän satpi ja ajattelin että sateen jälkeenhän niitä löytää mutta ei, kyllä niitä on eniten liikkeellä myöhään illasta ja aikaisin aamusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monta kertaa olen itsekin yrittänyt etsiä etanoita sadepäivänä. Silloin jos sää on muutenkin kostea, niin niitä saattaa hyvällä tuurilla löytyä maahan jätettyjen lautojen tai kaalinlehtien alta mutta poutasäällä pitää vain kiltisti odotella illan tuloa.

      Poista
  3. Kiitos sen edellisen etanapostauksesi, huomasin ajoissa, että jäävuorisalaateissani oli pikkuruisia etanoita. Kaivoin kaikki jäävuorisalaatit pois mieli kirvellen, sillä odotin niiden syömistä vesi kielellä. Olin onneksi oikea-aikaisesti liikkeellä, sillä ilmeisesti sain kaikki (?) etanat pois, sillä en ainakaan sen jälkeen niihin törmännyt. Paahde vaikutti herneisiin, ennen en ole nähnyt niiden kellastumista - onneksi ahneena olin ehtinyt syödä suuren osan paloista ennen kellastumista. Tänä vuonna löysin sipuleista muutaman sipulikärpäsen toukan ja pienen googlettelun jälkeen kaivoin koko sipulisadon kuivumaan. Onneksi sipulit olivat jo ihan komeassa koossa ns. kaupan sipulin näköisiä. Ensi kesänä pitää laittaa tarkasti sipulit eri paikkaan.
    Tämä vuosi on ilmeisesti ollut loistava kaikille mahdollisille ötököille, mitä en ole pitkään aikaan tavannut. Sellaista se hyötytarhurointi välillä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että siitäkin postauksesta oli hyötyä muillekin :D Jäävuorisalaatissa onkin paljon kivoja kolosia etanoiden piileskellä, joten ehkä oli parempi kaivaa ne kaikki tosiaan pois. Meilläkin ehdittiin syödä jonkun verran herneitä ennen kuin sadon tulo loppui kokonaan.
      Täällä on ollut sipulikärpäsiä joka ikinen kerta kun olen yrittänyt kasvattaa sipulia. Tänä vuonna oikein panostin sipuleiden suojaamiseen harsoilla mutta sitten ongelmaksi tulivatkin etanat, joten harsot piti ottaa pois. Onneksi siinä vaiheessa ei enää ollut ilmeisesti kovin paljoa sipulikärpäsiä liikkeellä, sillä muuten koko sato olisi menetetty. Naapurimme ja ehkä moni muukin naapurustossa kasvattaa sipuleita melkein joka kesä, joten luulen, että kärpäsiä lymyilee siksi lähistöllä valmiina hyökkäämään ensimmäisiin suojaamattomiin sipuleihin. Paikan vaihdos auttaa sen verran, etteivät mullan seassa piilottelevat kärpäset pääse liian helposti sipuleihin käsiksi.
      Joka vuosi on joku vitsaus. Jos ei ötököitä, niin varmaan juhannuksena tulee yllättäen pieni pakkasjakso, joka pilaa satotoiveet :D

      Poista
  4. Kasvatan salaattia lavakauluksessa, ja kun menin lehtiä keräämään niin etanoiden paljous yllätti minutkin. Salaattien vieressä kasvaa samettikukkaa, mutta ainakin vielä ovat saaneet olla rauhassa.
    Myös lehtíkaalit ovat saaneet olla rauhassa, vaikka kasvavat salaattien naapurissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun tuli kosteaa, etanat innostuivat taas liikkumaan. Salaatit taitavat sitten olla etanoiden suurimpia suosikkeja. Meillä oli ehkä alkukesällä liikaa etanoita suhteessa niiden herkkuihin ja siksi samettikukatkin syötiin saman tien. Lehtikaalit ovat jo varmasti niin korkeita, että etanat eivät viitsi joka yö kiivetä niitä mussuttamaan kun on matalampia salaattejakin tarjolla.

      Poista
  5. Harmi on kun etanat keksivät siun kasvulaatikot. Mukavasti ootkin suanu tarjottimelle erään päivän satoa. Meillä niitä ei oo näkyny, sipulikärpänen on riesana sipuleissa. Salatitkin on suanu olla rauhassa. Herne meilläkin ol ongelmissa, kylyvin uusintanakin, ei monta niistäkään itäny. Kasvihuone tuottaa meillä parhaiten syötävee tällähetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi vain pitänyt olla valppaampana viime syksynä ja kerätä kaikki munivat aikuiset etanat pois. Ehkä sekin olisi auttanut, jos olisi muuttanut nurmikäytävät jo syksyllä hiekalle. Herneet eivät pitäneet kuumasta kesästä. On hyvä, että edes jotkut kasvit viihtyivät kuumuudesta huolimatta ja tuottavat satoa.

      Poista
  6. Ainakin satosi on monipuolista, vaikka määrällisesti ei onnistunutkaan. Hyötykasvatus on aikamoista taiteilua säiden ja tuholaisten kanssa. Sipulikärpäsistä ei meillä ole ollut riesaa, mutta ruusukaalit muistan taatusti suojata seuraavilla kerroilla. Niin ovat reikäistä mallia, että Rauman pitsiviikkojen parhaimmat liinat jäävät kirkkaasti kakkosiksi. Herneet menivät meilläkin nopeasti keltaisiksi. Onneksi vasta siinä vaiheessa, kun sato oli jo poimittavissa. Parhaiten kasvimaalla näköjään pärjäävät samettikukat ja kosmokset. Ensimmäisiä voi syödä, joten jospa keskityn jatkossa niihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarpeeksi montaa sorttia kun kasvattaa, niin edes jollain on mahdollisuus onnistua. Kaaleilla on monta tuholaista mutta jos heinäkuun loppuun saakka selviää niiden kanssa, niin sadon mahdollisuudet paranevat koko ajan. Ne kun eivät säiky pakkasia juuri lainkaan ja jatkavat kasvuaan kylmissä syyskeleissäkin. Kosmos on muuten myrkytön, joten aivan hyvin sitäkin voi kasvattaa kasvimaalla salaattien ja kakkujen koristeeksi. Silmänruoka kun ei ole koskaan pahitteksi ja taitaa tällä kokemuksella onnistuakin varmemmin kuin syötävät kasvit.

      Poista
  7. Aina loppukesällä samettikukat ovat usein menneet lehtokotiloiden suuhun meillä. Koska kotiloiden määrä on vain niin suuri. Kotilot tuhoavat myös papuja. Eli vähän samoja herkkuja on etanoiden sukulaisillakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei yllätä, että kotiloille maistuvat samat kasvit kuin etanoillekin. Voisin kuvitella, että meidän kasvimaalle ei ensimmäisenä kotiloita rantaudu kun vieressä on kivituhkalla katettu iso marjapensasalue ja pitkällä sivulla naapurien nurmikko. Sen sijaan tontin kolme muuta kosteaan metsään rajoittuvaa sivua voivat olla ne massahyökkäyksen rintamalinjat.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!