Pieni muutostyö

Loistokärhö 'Beautiful Briden' heteissä on täsmälleen samaa sävyä kuin maksaruoho 'Jose Auberginen' nupuissa.

Puoli kesää päässäni muhinut suunnitelma pääsi sateisten ja viileämpien päivien myötä alkamaan. Majapenkin pitkulaisesta kärjestä kuoli talven aikana yksi tarhakeijunkukka 'Midnight Rose' ja kun kapean kärjen yli tuli muutenkin oikaistua vähän turhan usein, päätin lopulta muokata sen kokonaan pois. Polun toisella puolella kärhökaaripenkin reunalta kuoli suurin osa reunuskasveina olleista kuukausimansikoista ja tilalle tuli kesän aikana ihan omin lupineen muutama bellis ja paljon rikkaruohoja. Niinpä sekin puoli kaipasi vähintäänkin siistimistä.

Kärhökaaripenkki polun vasemmalla puolella, majapenkki terävine kärkineen oikealla.

Pelkästään majapenkin kärjen poistamalla polkujen risteysalueesta tulisi turhan leveä ja muutenkin omituisen näköinen. Niinpä mallailin oksanpätkillä uusia muotoja ennen lapioon tarttumista. Penkkien läpi kulkeva kaareva polku on ollut minulle mieleinen enkä halunnut suoristaa sitä liikaa. Tummalle keijunkukallekin piti keksiä hyvä paikka, sillä halusin sen jäävän lähistölle toistamaan purppuraheisiangervo 'Tiny Winen' ja kärhökaaripenkin etureunassa olevan maksaruoho 'Jose Auberginen' sävyjä. Myös valkoisten syysleimujen ja loistokärhön kaveriksi tarvittiin vahvempia sävyjä varsinkin nyt, kun niiden yläpuolella olevat punahatut eivät selvinneet talvesta.

'Beautiful Bride' oli pakko kuvata tähän väliin. Taustalla suon laidan kuunliljat.

Ja tässäpä pienesti muuttunut risteysalue.

Kärhökaaripenkin reuna siirtyi muutoksessa leveimmältä kohdalta melkein puoli metriä kohti majapenkkiä ja majapenkin kärki lyheni metrin verran. Vanhaa penkkien läpi kulkenutta kivituhkapolkua jäi kapeimmalta kohdalta jäljelle vain viitisentoista senttiä, vaikka kuvassa muutos ei näytäkään kovin suurelta. Yleensä kaikissa kukkapenkin muutoksissa tarvitaan kottikärryä mutta tässä kaikki hoitui hyvin vähin askelin: kivituhkat kasaksi risteykseen, mullat syntyneeseen monttuun ja kivituhkat mullan siirrosta tulleeseen kuoppaan, eli melkein entiselle paikalleen. Maansiirtotöissä tarvittiin tuskin neliömetriä enempää tilaa. Kasveista vihreänkirjava 'Green Spice' jäi vanhalle paikalleen purppuraheisiangervon juureen mutta lohkaisin parista isoimmasta yksilöstä jakopalat täydentämään aukkopaikkoja. 'Midnight Rosen' jaoin kolmeen osaan ja istutin ne syysleimujen vierelle syntyneeseen laajennusosaan. Pari esikkoa siirsin ja yhden jaoin kahteen osaan, niin sain heisiangervon taaksekin vähän tiheämmin kasveja.

'Midnight Roset' uudella paikallaan. Talvesta selvinneet kuukausimansikat oikealla ja niiden takana palloesikko, joka ei mahtunut muualle.

Ylläolevan kuukausimansikoiden sijainnista voi vähän hahmottaa polun entistä paikkaa. En nimittäin siirtänyt mansikoita lainkaan. Aloitin levennyksen puolisen metriä niiden oikealta puolelta ja oikaisin syysleimuja kohti kaartaneen mutkan, joka johtui silloin käytettävissä olleista oksista. Väärään ja moneen suuntaan vänkyröitä ei vain aina saa asettumaan niin kuin haluaisi. Nyt minulla oli iso kasa oikein hyviä, juuri sopivasti kaartuvia syreeninrunkoja, joista tuli siisti ja pitkäikäinen reunus. Entiset oksat olivatkin jo melkein lahonneet, koivua kun olivat.

Keijunkukka 'Green Spice'. Näyttääpäs muuten tästä kuvakulmasta kapealta tämä majapenkin kärki. Mikähän lie kameran luoma optinen harha?

Ensi keväälle jäi vielä pikkuisen muutostöitä. Ruukussa talven viettävä tarhaviinikärhö 'Venosa Violacea' pääsee 'Beautiful Briden' kaveriksi, joten pari syysleimua pitää siirtää. Kärhöjen edessä maksaruohoja pitää jakaa, jotta saa koko etureunan täytettyä niillä. Tänä vuonna olivat vielä liian pieniä jaettavaksi enkä reissaamisen takia halunnut hoivailla pistokkaitakaan. 'Midnight Rose' -keijunkukkaa olisi kiva saada isompi alue leimujen taakse, mutta sen toteutuminen riippuu ihan siitä, kuinka hyvin ne talvehtivat. Kuukausimansikat siirtyvät joko tänä syksynä tai ensi keväänä kasvimaalle tai lasten leikkialueen viereen viime talvena paleltuneiden tilalle. Syysleimujen kylkeen melkein hautautuneen tarhavaleunikon saatan siirtää jo tänä syksynä kärhökaaripenkin keskivaiheille kunhan saan sinne ensin tilaa.

Nuotiopaikalla alkaa kukkia mantsuriankärhön lisäksi loistokärhö 'Ville de Lyon'.

Loistokärhö 'Ville de Lyon' yllätti minut totisesti tänä kesänä. Kyllähän se viime kesänäkin kukki, mutta aloitti kovin myöhään eikä kasvanut lähellekään yhtä runsaana kuin nyt. Tänä vuonna se lähti kasvuun paljon aikaisemmin ja piti hyvää kasvuvauhtia yllä koko kesän. Ensimmäiset kukat aukesivat vajaa viikko sitten ja nyt kukkia on jo useita auki. Nuppujakin on mukavasti, joten kukinnasta saa varmasti nauttia pitkään.

Päivän kärhönä on siis tänään Ville.

Viikonloppuja!