lauantai 2. maaliskuuta 2024

Kuusi kuvaa kesästä

En malttanut pidempään odotella haastamista, vaan nappasin tämän Tuplasti terapiaa -blogin kesäisen haasteen oma-aloitteisesti käsittelyyn. Johan se pian uusi kesä puskee päälle, kun ollaan jo vihdoin maaliskuussa! Yritin valikoida ennen julkaisemattomia kuvia mutta antakaa armoa, jos joukkoon eksyi joku vanha otos.
Lemmikit ja keto-orvokki.
Alkukesällä lemmikit kukkivat takapihalla valtoimenaan. Levittäytyvät ne kyllä muuallekin, mutta se ei minua hirmuisesti haittaa. Kesäkuun alussa moni kasvi on vasta heräilemässä, joten runsaille kukkamerille on tilausta. Ainakin kukkakärpäset ja kimalaiset tuntuvat viihtyvän hyvin lemmikkikasvustoissa, varmaan siis erakko- ja tarhamehiläisetkin. Olen alkanut suosia enemmän valkoista lemmikkiä, sillä se pysyy matalampana ja jää siten ränsistyttyään paremmin muiden kasvien sekaan piiloon. Aina sekaan eksyy kuitenkin myös sinisiä, joita sitten kitken ainakin osittain pois ennen kuin ehtivät siementää. Yritin kitkeä muutenkin viime kesänä vähän tarkemmalla kädellä lemmikkejä vähemmäksi, sillä kukkineiden kasvustojen siistiminen on aivan älytön urakka. Vähemmälläkin kasvimäärällä saisi varmasti näyttävät lemmikkimeret. Kolmen kuukauden kuluttuahan sen jo alkaa nähdä, tuliko tehtyä hyvä ratkaisu vai hirmuinen virhe. Kuvan orvokki sai jäädä kukkapenkkiin. Se ei muita kasveja olemassaolollaan häiritse ja kukkii alkukesästä talven tuloon saakka.
Kivikkorinne kesäkuun puolenvälin tienoilla.
Muuten puutarhamme on ehkä parhaimmillaan myöhemmin kesällä mutta kivikkorinteen loistokkain aika on kesäkuussa. Sammalleimujen ja kangasajuruohon kukinta-aikaan kukkii myös mm. patjarikko, amerikanvuokko (vasta pieniä taimia, eivät erotu kuvassa), sinilemmiö, päivänkakkarat ja muutama matalampi maksaruoho. Tänä kesänä suunnitelmissa on vihdoin vähentää nurmikkoa rinteen juurelta ja istutella sen tilalle lisää maanpeitekasveja. Tai siis ainakin siinä tapauksessa, että syksyllä juurtumaan laitetut taimet selviävät hyvin talvesta. Rinteen alaosa on sen verran karu ja kuiva paikka varsinkin hellekesänä, että sinne on parempi istutella suoraan hyvin juurtuneet kasvit kuin vasta reposteltuja pikkutaimia.
Kesäistä kokkausta ja samalla vaivalla sapuskaa pariksi päiväksi.
Syödä pitää kesälläkin ja silloin kun sää sallii ja isännällä on aikaa, ruokaa tehdään grillissä tai nuotiopaikalla. Ulkona tehty ruoka vain maistuu paljon paremmalta kuin hellalla kokattu! Kuvassa muurikkaan on tainnut päätyä kanan rintafileepaloja, porkkanaa, kaalia, paprikaa, lanttua ja sipulia. Välillä kasviksetkin suikaloidaan ohuemmiksi, jotta niille riittää ihan vain nopea pyöräytys kuumalla muurikalla, mutta tuossa vedettiin mutkat suoriksi ja istuskeltiin mieluummin nuotiopaikalla kuuntelemassa herkullista tirinää kuin nyhrättiin keittiössä sipeltämässä vihanneksista julienne-suikaletta. Aika usein olemme kipanneet tuontyyppiseen sapuskaan aivan kypsennyksen loppuvaiheessa myös nuudelia tai lisänneet nuudelit sitten kun suurin osa alkuperäisestä ruuasta on syöty ja jämistä pitää saada jatkettua perheelle vielä yksi ateria. Ruuanlaittokuva edustakoot myös niitä satoja muurikkalettuja, mitä viime kesänäkin tuossa paisteltiin.
Erään sadekuuron jälkeen katot höyrysivät.
Sadekuvia olisi saanut vaikka miten monta viime kesältäkin mutta ne masentavat näin harmaana päivänä. Niinpä kaikkia viime kesän sateita pääsi edustamaan yksi aurinkoisena päivänä yllätttänyt kuurosade, joka sai auringon lämmittämät katot höyryämään. Oli aika hieno näky, kun kadun pään joka ikinen katto höyrysi hetken aikaa ja taisipa höyryä nousta vähän asfaltistakin. Naapuritalojen kuvia kun ei viitsi blogissa julkaista, niin laitetaan vain kuva oman autotallin katosta.
Pensasryhmä ei ole päässyt kovin usein kuviin. Tässä hanhikit ja mustilanhortensia kukkivat komeimmillaan.
Vaikka pensasryhmän pikkujasmikkeet ovat viihtyneet huonosti ja talvehtivat miten sattuu, ovat pensashanhikit ja mustilanhortensia ottaneet tilan tehokkaasti haltuunsa. Kumpaakaan en ole leikannut vielä kertaakaan kunnolla mutta tänä keväänä voisi jo tarkistaa, ovatko hanhikkien vanhimmat oksat alkaneet ränsistyä ja tarvittaessa napsia huonokuntoisimpia pois. Mustilanhortensialle suunnittelin viime kesänä pientä runkojen esille ottoa, jotta sen alle levinneet idänsinililjat ja 'Otson Karkki' -puolukat tulisivat paremmin esiin. Siirsin viime kesänä yhden kuolleen pikkujasmikkeen tilalle nietospensaan, joka voisi myös innostua levittäytymään hortensian alle, jos hortensian alimpia oksia vähän kurittaisi.
Loistokärhö 'Voluceau' ja syyshortensia 'Prim White' ihastuttavat patiolla elokuussa. Muita selittelyjä tämä kuva ei kaipaa.

Kuusi kuvaa kesästä -haaste:
-julkaise kuusi kuvaa viime kesältä
-aihe on täysin vapaa
-haasta muita vastaamaan

En ole pysynyt yhtään kärryillä, kuka olisi haasteeseen jo osallistunut tai haastettu, joten taidan jättää tällä kertaa haastamisen väliin. Jos et ole osallistunut, niin voit napata tästä haasteen itsellesi.

Iloista maaliskuuta!

24 kommenttia:

  1. Kivoja kuvia teksteineen. Tuo kivikkorinne on oikein kaunis kesäkuussa! Tuo näky oikein kutsuu saapumaan pihaan katsastelemaan, mitä muuta ihanaa löytyy puutarhan puolelta. Nuotiopaikkanne on myös oikein onnistunut, valmistuva ruoka näyttää tosi herkulliselta, tuollaisia wokkeja tulee itsekin tehtyä paljon pitkin kesää aina niistä kasviksista, joita on keittiöpuutarhassa tarjolla.
    Talon edustan pensasryhmä on kasvanut hyvin. Viimeisen kuvan kukkapari on upea. Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jostain syystä tulee vietettyä alkukesällä aika paljon aikaa kivikkorinnettä tuijotellen.
      Wokit (tai tuollaiset sinne päin -paistelut) ovat maistuvaa kesäruokaa ja niihin uppoaa todella paljon kaikenlaisia kasviksia.
      Hyvää viikonloppua!

      Poista
  2. Ihanat kesätunnelmat. Muurikkakuvasta tuli oikein nälkä!
    Kivikkorinne on oikein tuollainen vanhan ajan ihana kukkiva kivikkopuutarha. Muistan lapsuudesta sellaisia, mutta nyttemmin harvoin näkee.
    Kauniit värit viimeisessä kuvassa - ja koko kuva ihan täynnä kukkia. Hortensian varretkin kauniin punaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellekin herahti vesi kielelle, kun löysin tuon muurikkakuvan. Ulkona tehty ruoka vaan on niin hyvää!
      No, meillä taidetaan sitten olla vanhanaikaisia :D Täällä päin en muista edes nähneeni missään päin tuollaisia. Ehkä se on sitten joku rannikkoseudun tai ylipäätäänkin länsisuomalainen tapa...?
      Hortensia ja kärhö kukkivat aina ihan hulluna ja korostavat toinen toisiaan.

      Poista
  3. Hyvä, ettet odotellut haastetta, vaan nappasit sen omatoimisesti. Senhän Pirjokin haasteessaan mahdollisti. Olet valinnut kivat ja vaihteeksi erilaiset kuvat/tapahtumat. Kesään kuuluu ilman muuta muutakin kuin kauniita kukkia. Sateen jälkeen höyryävä katto on tuttua, mutta harvoin sitä tulee kuvattua ja kuvia julkaistua. Nam, mitä sapuskaa. Ulkona on mukava valmistaa ruokaa ja taatusti se myös maistuu ulkona niin hyvältä. Meillä muurikka on ollut kellarissa pitkään käyttämättömänä, kun sille ei ole ollut sopivaa paikkaa. Yksi ajatus alkoi pyöriä päässä, kiitos siis myös muurikkakuvasta!
    Kivikkorinteen kauneus kiinnitti minunkin huomioni. Kutsuvan näköinen niin omalle väelle kuin ohikulkijoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näytti moni muukin napanneen haasteen itse. Yleensä tulee raportoitua vain kukkakuvia, mutta tähän haasteeseen sai upotettua muutakin.
      Ulkona valmistettu ruoka on herkkua ja toki ulkona syöminenkin antaa ruokaan oman lisämakunsa. Kiva kuulla, että sait idean. Kannatti siis laittaa muurikkakuva.
      Kyllähän tuota kivikkorinnettä aina välillä joku naapureista käy kommentoimassa. Ohikulkijoita tässä ei ole, kun on päättyvä katu.

      Poista
  4. Kiitos postauksesta! Kukat ovat upeita ja ruoka erinomaista!

    VastaaPoista
  5. Meillä tehdään tuota samaista ruokaa usein puuhellalla suuressa pannussa. Talvella kun pitää olla listalla erityisen paljon ruokia joita voi tehdä pannulla sähkön säästämiseksi (ei käytetä sähköuunia). Kivikkorinne on upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wokkeja tehdään meilläkin silloin tällöin joko puuhellalla tai sähköliedellä. Enemmän ollaan kyllä tänä talvena kokkailtu leivinuunissa. Kiitos!

      Poista
  6. Kivikkorinne on kauniissa kukassa, kärhö ja syyshortenssia myös pistäät parastaan. Muurikka onkin hyvä ruuanlaitto väline kesällä. Meilläkin muurikalla tehhään ruokoo ja paistetaan lettuja. Kyllä kelepovaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivikkorinne on alkukesällä loistossaan. Muurikka on monikäyttöinen ja mikä tahansa maistuu hyvältä sillä tehtynä.

      Poista
  7. Ihania kesäkuvia! Viime kesänä satoi kyllä vettä ja katot höyrysivät - kesä oli muutenkin aika vaihteleva, mutta kesä kuitenkin! Ihana kivikkorinne! Meillä harrastetaan mökillä juurikin tuota samaa ruokaa kesken puuhien, ulkona on mukavaa tehdä ruokaa ja nauttia niin lämpimästä ruuasta kuin lätyistäkin, kivempaa kuin sisäkokkailu ilman muuta. Eipä kestä enää kaukaakaan kun päästään taas muurikkahommiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesä oli toissa kesää parempi, vaikkei ihan täydellinen muuten ainakaan täällä ollutkaan. Suomen kesä on niin lyhyt, että siitä pitää ottaa kunnolla ilo irti. Ruokakin maistuu ulkona tehtynä paljon paremmalta. Kunhan nuotiopaikalta alkaa lumet sulaa, pääsee taas aloittelemaan ulkona kokkailua.

      Poista
  8. (enkulin käsityöt)
    Oi miten ihanat kesäiset kuvat.

    VastaaPoista
  9. Mukavat kuvat ja tarinat.
    Tuollainen nuotiopaikka kotitontilla on kiva. Harmi, kun en ajatellut sellaista ollenkaan meille :)

    VastaaPoista
  10. Ihania kesämuistoja! Lemmikit ovat valloittavia, saavat meilläkin kasvaa missä haluavat. Toki kukinnan jälkeen reivin niitä vähemmäksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ei sitä tee, niin kohta on puutarha täynnä lemmikkejä. Kukinnan jälkeen ne ovat aika rähjäisen näköisiä.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!