torstai 16. maaliskuuta 2023

Huonekasveja ja hyötykasvipohdintaa

Kevät nakkeli eilen varsin erikoista säätilaa tänne suunnalle. Aamulla sateli räntää, puoliltapäivin vettä ja iltapäivällä töissä katselin ikkunasta, kun aurinko helotti niin kirkkaalta taivaalta kuin mahdollista. Illalla olin kuin kävelevä lumiakka jo pelkästään sillä matkalla minkä hipsin työpaikan ulko-ovelta parkkipaikalle. Ja auto oli noin viidenkymmenen metrin päässä ulko-ovesta, ei suinkaan useamman korttelin päässä. Päivällä sulana olleet tiet olivat liukkaan hyhmän kuorruttamat. Kevät keikkuen tulevi, mutta ei kai sen tarvitsisi saman päivän aikana äärilaidalta toiseen mennä. Tänään onkin onneksi ollut oikein kaunis ja aurinkoinen päivä ja lämpötilakin hyvin maltillisesti nollan pinnassa. Hanget siis sulavat hiljalleen ilman että joka paikka on lammikoita täynnä.

Purppurarevonhännät itivät vuorokaudessa ja vielä vähän turhan hyvällä itävyysprosentillakin.
Huonekasvini saivat viime keväänä melko perusteelliset käsittelyt. Suurimmalle osalle vaihdoin isommat ruukut ja kaikille laitoin vähintäänkin uutta multaa ja lannoitetta lisää. Siksipä tänä vuonna rapsuttelin vain pikkuisen pinnasta vanhaa multaa pois ja laitoin tilalle tuoreempaa sekä ripauksen kanankakkaa. Keltareuna-anopinkieli on kuitenkin odottanut jo pari vuotta suurempaa ruukkua ja viimein tänä keväänä sain aikaiseksi hankkia sellaisen. Vanha ruukku oli halkaisijaltaan 25cm, uusi 30cm ja muutos tuntuu silminnähden hyvin suurelta. Ennen anopinkieli näytti valtavalta, nyt melkeinpä pieneltä, vaikka en nykäissyt kuin pari huonokuntoisinta lehteä pois. Eivät ne kuitenkaan olisi kasvaneet kunnolla. Ruukun ja kasvin mittasuhteet vain muuttuivat melkoisesti. Uusi ruukku oli sen verran paljon entistä syvempi, etten edes harkinnut täyttäväni ruukkua kokonaan. Nyt kun anoppi on jätetty aika syvälle ruukkuun, se pärjää tuossa samassa monta vuotta ihan vain sillä, kun lisää uutta multaa juurien alle. Sitten kun uusi ruukku käy ahtaaksi, onkin varmasti aika nuorentaa koko puskaa.
Uusi ruukku näyttää melkein suhteettoman suurelta vanhan rinnalla.
Ja nyt anopinkieli näyttää hirmuisen pienelle. Ikkunasta näkyy päivän lumitilannetta.
Kultaköynnössekasotkusta lähti varmaan kolme metriä versoja veks. Mokoma kun alkoi tunkeutua jo ruokapöydälle.
Pullopuutarha on virkistynyt silminnähden, kun keskitalven pimeä aika on loppunut ja valoa tulee reilummin. Pirteimmin uutta kasvua on puskenut pilkkulehti. Muratti ja henkihieverissä riutunut kirjovehka ovat melko hailakoita ja näyttävät siltä kuin kaipaisivat vähän tujumpaa kasteluvettä tai jotain muuta muutosta olosuhteisiinsa. Ei pullopuutarhaa passaa hirveästi lannoittaakaan, etteivät kasvit kasva liian rehevästi ja puske ulos purkistaan. Ehkä kuitenkin nykäisen sieltä ainakin vehkan pois, sillä mieltä kaihertaa katsella selvästi kärsivää kasvia.
Sivusta pullopuutarha näyttää melko vehreältä.
Ylhäältä katsottuna harva kasvusto paljastuu, mutta ehkäpä kasvit alkavat taas tuuheutua kevään mittaan.
En ole minäkään välttynyt siemenhyllyjen houkutuksilta. Aiemmilla reissuilla unohdin ostaa vuonankaalia ja kun aiemmin tällä viikolla sattui olemaan ylimääräistä aikaa, päädyin tutkimaan erään marketin hyllyt tarkemmin läpi. Niinpä mukaan tarttui myös tatsoita ja kähärälehtistä salaattia. Muistelin, että salaatinsiemenet vanhenevat aika nopeasti enkä tainnut viime keväänä hankkia kuin kaksi lehtisalaattipussia. Muistikuvani piti onneksi paikkansa eikä laatikoista löytynyt kuin ne viimevuotiset salaatit sekä tatsoi, jonka parasta ennen päiväys oli jo kolme vuotta sitten. Säästän uudet siemenet kasvimaalle ja kylvän vanhat ruukkuihin eteiseen. Jos itävät, saan napsia varhaissatoa jo hyvissä ajoin leivän päälle ja istuttaa myöhemmin jämät kasvimaalle. Jos eivät, niin enpähän ole tuhlannut jo ennestäänkin pieneltä kasvimaalta tilaa vanhentuneille siemenille.
Salaattisaalis.
Minusta on kiva, jos kasvimaallakin on paljon eri värejä. Vanhat salaatit olivat kumpikin punalehtisiä, joten niistä saa näihin uusiin yhdisteltynä oikein hauskat kasvustot. Kaikilla on vielä erilaiset lehtimuodotkin. Ja miten värikäs salaattikulhollinen niistä sitten syntyykään! Lisää väriä löytyi hernevalikoimasta. Lapsilla oli näkemisen arvoiset ilmeet, kun tutkivat hankkimaani pussia. Violetit pavut olivat heille jo ennestään tuttuja mutta violetit herneet herättivät kummastusta. Aikanaan sitten ihmetellään, minkä värisiä kukkia ne tekevät, löytyykö palkojen sisältä violetteja vai vihreitä herneitä ja onko maku yhtä hyvä kuin tavallisissa herneissä. Mansikkamaalle oli myös tarkoitus tulla lisäväriä keltaisista kuukausimansikoista, mutta taimia on tällä hetkellä hengissä enää yksi. Ei niitä montaa itänyt alunperinkään ja sitten juuri se puoli ruukusta, jossa oli enemmän taimia, pääsi kuivahtamaan pinnasta liikaa ja vasta itäneet taimet kuukahtivat siihen. Nyt yritän pitää sen ainokaisen hengissä, jotta siitä saa aikanaan täydennystaimia. Ihan hirveät paineet tällaiselle hitusen huolimattomalle kastelijalle, joka on kaiken lisäksi juuri sen aurinkoisimman osan päivästä töissä. Jos ei aamulla muista tarkistaa kosteustilannetta, illalla saattaa olla jo myöhäistä.
Vähän vaihtelua hernepenkkiin.
Pikavisiitillä saksalaiseen lähti tänään mukaan vain keltajuuria. Kiireessä on hyvä käydä tällaisilla ostoksilla, niin ei tule liioiteltua.
Selvästi hyötykasvitarhuri minussa innostuu, kun siemenhyllyiltä löytyy kaikkea kivaa kokeiltavaksi. Tänä vuonna mennään melko tutuilla lajeilla mutta niihinkin tulee virkistävää vaihtelua erikoisemmista lajikkeista. Kesäkukista olen onnistunut pysymään erossa. Tavoitteenani on saada vanhaksi meneviä ja jo vanhentuneita siemeniä vähennettyä, jotta voi taas jonain vuonna kokeilla jotain aivan uutta.

20 kommenttia:

  1. Onpa tosiaan kivan näköisiä vihanneksia! Mukavaa, että on kaikenlaista erilaista. Violetti herne on tavattoman kaunis, etsinpä tuota itsekin, kun huomenna teen visiitin Turkuun.
    Ihana tuo pullopuutarha! Ja tietysti Karo sohvalla <3
    Olipa teillä aikamoinen säänvaihtelu yhdessä päivässä! Täälläkin on toisaalta tullut harva se päivä jotakin taivaalta ja sitten taas joskus paistanut. Tänään paistoi oikein kunnolla täälläkin, lisäksi oli niin pieni tuuli, että tuli oikein lämmin. Löysin leppäkertun pihalta! (Keittiössä sellainen on ollut koko talven).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Mukava hakea sitten aikanaan satoa ruokapöytään, kun on paljon erilaisia värejä ja varmaan eri lajikkeet maistuvatkin erilaiselta. Voi olla jotain eroa tuholaisten kestossakin. Olen huomannut usein sen, että ainakin etanat valitsevat mieluummin vihreälehtisen kuin punalehtisen salaatin.
      Karo osaa aina asettautua söpöilemään.
      Eilen olikin ihanan aurinkoista ja lupaavalta näyttää tämäkin päivä. Taimet nauttivat yhtä paljon kuin minä. Lumet tuskin sulavat tänään, kun on niin paljon pakkasta. Ihmeellistä, että teillä on jo leppäkertutkin heränneet. Sinulla on oma keittiöleppis! Toivottavasti on pitänyt vastikkeeksi asumisestaan tuholaiset kurissa huonekasveistasi :D

      Poista
  2. Liukkaita kelejä on ollut täälläkin nastakengistä ei voi vielä luopua . Kaunista on myös ollut nytkin paistaa aurinko . Onneksi suojasin havut jo ajoissa kun pääsemme vasta sunnuntaina mökille . Tässä on juurikin se sama ongelma kuin sanoit että jos aamulla ei muista tilannetta katsoa ja on juurikin sen aurinkoisen ajan töissä voi tapahtua jotain . Me olemme koko viikon poissa mökiltä ja nytkin on luvattu huonoa ilmaa lauantaina . Olisi kiva jos voisi mökillä kasvattaa kaikki taimet sun muut siellä on viileämpää mutta se kastelu ja varjostus ? No pitää katsoa kun saamme sen sisäremontin päätökseen niin voimme asettua sinne jo aikaisemmin . Siellä olisi yli 20 neliön lasitettu terassi missä kasvattaa ainakin lähellä taloa ja sitten myöhemmin kasvihuone . No nämä ovat haaveita .
    Komea on sinun anopinkieli ja siinähän sen on hyvä köllötellä ja kasvaa tilavammassa uudessa ruukussa . Minä en myöskään aio tänä vuonna vaihtaa kuin lisäillä pintamultaa ja niitäkin yritän aloittaa kun voin olla siellä terassilla . Kivan näköinen on tuo pullokasvatus . Sinä jaksat kokeilla kaikkea kivaa . Inspiraatio on nyt minulla vielä kadoksissa mutta toivottavasti ei kauan . Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa olla nastakengät jalassa liukkaalla, niin saa kävellä huoleti. Täälläkin paistaa nyt aurinko. Taimien kanssa pitää olla valppaana, se on huomattu monesti. Onneksi kylvän usein ylimääräisiä siemeniä, niin on vähän hukkavaraa.
      Sinulla olisi suorastaan luksustilat taimikasvatukseen, jos vain pystyisit olemaan mökillä enemmän. Isommat kasvit pärjäävät onneksi pidempään vahtimatta.
      Luulen, että anopinkieli ottaa pian kunnon kasvupyrähdyksen. Se on käytännössä vain odotellut parempia oloja tämän pari vuotta eikä ole kasvattanut kuin muutamia uusia lehtiä. Koko vanha ruukku oli käytännössä täynnä juurta eikä multaa ollut kuin hitunen pinnassa. Nyt mahtuu oikomaan juuriaan paremmin joka suuntaan.
      Hyvää viikonloppua!

      Poista
  3. Mahtava tuo anopinkieli ja varmasti tyytyväinen uudessa tilavassa yksiössään💚
    Mulla taitaa käydä tuo hyötypuoli joka vuosi aina vaan heikommaksi. Myyrät syö niin olen vähän kyllästynyt... No nyt kyllä yritän vielä kerran uusia parsapenkkiä mut jos ei vieläkään lähde niin sitten luovutan senkin suhteen. Omat parsat vaan olis niin ihania💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin luulisi. Myyrät ovat inhottavia. Meillä ei ole toistaiseksi eksynyt kasvimaalle yksikään (*koputtaa puuta*) mutta enpä tiedä, viitsisinkö itsekään mitään viljellä, jos niistä olisi pahasti riesaa. Tai sitten kaivaisin tiheän verkon joka kasvilavan pohjalle, etteivät pääsisi apajille :D

      Poista
  4. Säät on tääläki vaihrellu aika rajusti, mutta kyllä kait se keväälle on ominaastaki.
    Valtava tua sun anopinkiäles. Mäki oon omahani aika tyytyvääne, muttei se verä vertoja tualle sun omalle. Ja meinaa osa leheristä kaatuulla, vaikka piränki altakasteluruukun vesisäiliön välillä kuivanaki. Kultaköynnöksenkin ostin syksyllä, mutta tuntuu vaan taantuvan. Söpö tua pullopuutarhan pilikkulehti. Ei oo mulla koskaa ollu, vaikka oonki elämäniaikana moooontaa viherkasvia kokeellu :D
    Mullon ihan järkyttävä määrä erilaasia siämeniä sekä kesäkukkia että vihanneksia, vaikkei ollu tarkootus, mutta jotenki niiton vaan kerääntyny. Oon kylläki palio kiinnostuneempi ny syätäviistä kasviista ku ennemmi. Pitää kait saara uutta haastetta puutarhanhoitohon. Saksalaasen oon ny kyllä unohtanu, mutten yhtäkää pussia enää tarttisi. Keltajuurta koskaa nähänykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Hankalaa vaan arvioida, mitä pukee lapsille aamulla päälle, ettei tule päivän aikana kuuma tai kylmä eikä kastu vaatteet. No, parin kuukauden päästä helpottaa.
      Tuolla anopinkielellä on kyllä melkoisesti mittaa ja varmaan ottaa taas kasvuspurtin kun sai uutta multaa ja enemmän tilaa varpailleen. Vähän tuollakin on varsinkin talvisin kaatuilutaipumusta mutta saa sitten nojailla vaikka ikkunaan. Pilkkulehti on ihan hauska. Se tarvitsee ilmeisesti kosteampaa huoneilmaa, joten sille pullopuutarha on ihan omiaan.
      En uskalla itsekään laskea, kuinka monta siemenpussia tuolla laatikoissa on mutta onhan niitä ihan järkyttävä määrä. Aika monen kyllä pitäisi tänä vuonna tyhjentyä. Minä olen kyllä nähnyt keltajuuria mutta en ole maistanut. Aika lailla punajuuren makuista sen kai pitäisi olla. Sinullahan on nyt uusi iso kasvimaa, niin voit kokeilla kaikenlaista ;)

      Poista
  5. Turhaan ei sanota, että "kevät keikkuen tulevi." Komeisiin mittoihin kasvanut anopinkieli ja pullopuutarhassakin kasvu näyttää kiihtyneen melkoisesti.
    Vuonankaali on minulle ainoastaan nimenä tuttu. Sitä pitää kokeilla, jos vain löydän jostain siemeniä.
    Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole turha sanonta. Anopinkieli on jo aika vanhakin, joten ei ihme, jos alkaa ikää olla. Vuonankaalia on ainakin joskus ollut valmiissa baby leaf -salaattisekoituksissa mukana. Nyt ei ole tullut ostettua niitä vuosikausiin, niin en tiedä, onko vieläkin. Siinä on minusta mukava, hieman pähkinäinen maku ja lehdet ovat meheviä. Siemeniä on näkynyt aika monessa paikassa myynnissä.
      Kiitos, sitä samaa sinulle!

      Poista
  6. Kylläpä purppurarevonhännät itivät hyvin ja nopeasti!
    On helpotus, kun saa aikaan viherkasveille mullan/ruukun vaihdon, siitä ne virkistyvät kummasti. Minun tulee tehtyä sitä liian harvoin.
    Värikkäät salaatit ovat hauskoja ja näyttäväthän kasvustot kasvimaallakin kivoilta, kun on elävyyttä ja erilaisia muotoja ja sävyjä.
    Muista raportoida noiden violettien herneiden mausta ja kasvusta, kiinnostavaa kuulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat ihan supernopeita itämään. Viime vuonna unohdin ne pariksi päiväksi uunin päälle ja nehän olivat silloin jo hirmu pitkiä. Tänä vuonna osasin varautua ja kurkkia niitä aiemmin.
      Eri väriset vihannekset tuovat kivasti kontrasteja kasvimaalle. Silloin on kiva itsekin käydä siellä puuhailemassa ja keräämässä satoa. Muistan varmasti raportoida violeteista herneistä, ovat ne sen verran erikoisen näköisiä.

      Poista
  7. Värikkäät kasvikset ovat kiva lisäpiristys kasvimaalle. Meillä on ollut myös lilaa hernettä ja papua.
    Ja mahtava itäminen noilla purppurarevonhännillä! Joka päivähän pitää käydä kylvöksiänsä kurkkimassa, että onko yhtään vihreää näkyvissä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Yllättävän hyvin nuo revonhännät taas itivät, vaikka siemenet olivat jo monta vuotta sitten kerättyjä. Minä en välttämättä käy ihan kaikkia kylvöksiä heti ensimmäisinä päivinä kurkkimassa mutta muutaman päivän jälkeen kyllä alkaa tiheämpi tarkkailu. Revonhännistä opin viime keväänä, että ne pitää käydä tarkistamassa usein.

      Poista
  8. Rehevästi kasvaa teillä sisälläkin. Naurattipa kun ajatukseni lukiessa hetkeksi karkasi ja jäin sitten pienen hetken ihan miettimään mitä se sinun anoppi siellä ruukussa oikein tekee. 😆 Itselläkin pitkästä aikaa vuosien jälkeen uutta yritystä kultaköynnöksen kanssa, upean rehevä on sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! Kieltämättä hauska mielikuva :D Kultaköynnös on vähän turhankin rehevä. Piti ihan lyhentää, ettei tule ruokalautaselle salaatin kaveriksi.

      Poista
  9. Pullopuutarha on tosi kiva idea ja näyttää hirmu söpöltä. Voi ei, yritän leikkiä etten nähnyt noita violetteja herneitä! Mulla on jo herneen siemeniä valmiina ja hyötytarhan kylvösuunnitelmat tehty, joten uusille siemenille ei ole tarvista. Tuollaisille hernehurmureille on varmaan kuitenkin ihan pakko kehitellä paikka jonnekin. Ehkä lapset tarvitsevat oman lavakauluksen jännännäköisille hyötykasveille? Tai minä tarvitsen uuden lavakauluksen violeteille herneille ja niihin sointuville suloisille kesäkukille? Vai jopa sekä että? Kaksin aina kaunihimpi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogeja lukiessa joutuu aina houkutuksille alttiiksi. Minullakin oli herneitä jemmassa mutta sitten päätin, että kyllä mukaan vielä yhtä sorttia sopii. Ei noita välttämättä tule joka vuosi vastaan ja voihan niitä laittaa vaikka johonkin kukkapenkkiinkin kasvamaan. Lapsesi tykkäisivät varmasti omasta pikku viljelylaatikosta.

      Poista
  10. Minulla oli pari vuotta kokeilussa liilaa hernettä. Teki oikein kauniin liilan kukan mutta herneiden maku oli lievästi sanottuna puiseva. Se voi olla toki myös lajikkeesta kiinni vaan silti palasin takaisin tuttuihin lajikkeisiin. Täällä valkoinen kuukausimansikka on tosi hanakas lisääntymään itsekseen, joka vuosi on uusi taimia kunhan muistaa jättää muutaman ylikypsän mansikan maahan. Eli jos yksikin säilyy hengissä, on sinulla ehkä ensi vuonna monta taimea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. Aika usein kyllä ulkonäkö on pois mausta tai tuoksusta, joten ehkäpä kylvän varmuuden vuoksi tuota hernettä vain vähän ja suurimman osan tuttua ja varmuudella hyvänmakuista lajiketta. Olen ollut huomaavinani, että myös punaiset kuukausimansikat tekevät kiitettävästi siementaimia. Pitää toivoa, että saan tuon ainokaisen tekemään tänä kesänä edes muutaman mansikan, jotta saisi useampia taimia.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!