lauantai 5. helmikuuta 2022

Nyt syttyy valot punaiset

Pikkuisia koukkuja alkoi puskea mullasta sitä tahtia, että nyt oli tarpeen viritellä kasvivalo taimihuoneen pöydän ylle. Tai hamppulamppu, niin kuin isäntä sitä leikkisästi kutsuu, vaikka ruukuista ihan laillisia kasveja puskeekin.
Mikäs sieni se tämä on? Kaukasiantörmäkukka nousee hauska karvalakki päässään mullasta. Hattu on sen verran ohkaista sorttia, ettei taimi tarvitse apuja sen karistamisessa.
Hopeaputouksilla on kivikovat kypärät. Saa nähdä, kuinka ne selviävät niistä irti. Yksi taimi napsahti poikki kun poistin ruukun päältä muovia. Työtapaturmia sattuu.
Hassusti siemenet itävät eri tahtia keskenään. Kaukasiantörmäkukan siemenet ehtivät olla mullassa vain viisi päivää kun ensimmäinen jo nousi. Ensimmäiset paprikantaimet nousivat kuudessa päivässä. Toisen ääripään muodostaa tällä hetkellä hopeaputouksen vanhat siemenet, joista ensimmäinen iti tasan kuukauden kuluttua kylvöstä. Kelloköynnöksillä itämiseen meni pari viikkoa. Kelloköynnöksen siemenille suositellaan siemenpussin mukaan tunnin liotusta ennen kylvöä. Blogeista luin viime vuonna, että osa kelloköynnöksen kasvattajista poistaa siemeniin tulevan liman ennen kylvöä ja osa kylvää siemenet sellaisinaan. Koska en löytänyt luotettavaa tietoa siitä, kumpi tapa olisi parempi, päätin kylvää puolet siemenistä limoineen ja puolet putsattuna. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainakaan minun kylvö- ja kasvatusolosuhteissani niitä ei kannata mennä putsailemaan.
Puolet paprikansiemenistä on jo itänyt. Toivottavasti loputkin kaksi itävät pian.
Vasemmanpuoleiseen purkkiin on kylvetty siemenet limoineen, oikeanpuoleisesta pyyhin enimmät pois ennen kylvöä. Siltään kylvetyistä itävyys on täydet 100%, putsatuissa vain 40%.
Sen verran hyvin nuo kelloköynnökset tänä vuonna itivät, että saan jättää loput siemenet ensi keväälle. Eiköhän seitsemästä köynnöksestä saa tarpeeksi vehreyttä varjokujan porttiin ja aidalle ja aina voi laittaa lisäksi tuoksuherneitä, jos kelloköynnöksille käy hassusti kevään mittaan. Tänä vuonna luulisin osaavani niiden taimikasvatuksenkin viime vuotta paremmin.
Toistaiseksi taimipöytä on hyvin tyhjä, mutta pian siihen tulee varmasti taas tungosta. Kylvöksiltä otin kuvaushetken ajaksi muovit pois päältä.
Otin eteisestä rungollisen atsalean taimipöydälle valohoitoon. Minulle kävi syksyllä pieni hupsis kastelun kanssa, minkä seurauksena atsalearessukka pudotti melkein kaikki lehtensä. Kovin on risuisen näköinen reppana nyt, mutta kun tarpeeksi tarkkaan tutkii varsia, sieltä löytyykin pikkuisia vihreitä silmuja. Jos atsalea päättää vihertyä katsottavan näköiseksi, se pääsee taas kesäksi varjokujalle. Jos siitä ei näytä tulevan kunnollista, ei sille ole enää sijaa täällä. Valohoitoon pääsivät myös pullopuutarhani, "pampulanrääpäle" (eli sirovuoripalmu) sekä kukintataukoa pitävä orkidea. Pullopuutarhassa minimuratti ja pilkkulehti ovat alkaneet päivien valostuessa selvästi virkistyä. Löysin niiden seasta myös pari pientä kirjovehkan lehteä. Luulin, että se heitti jo ajat sitten henkensä.
Atsalean kuivilta näyttävistä oksista puskee harvakseltaan vihreitä tupsuja ja pallukoita. Ehkä se ei olekaan menetetty tapaus.
"Pampula" melkein kuoli toissa kesänä. Pitkä odotus on kannattanut, sillä talven aikana se on tehnyt peräti kaksi uutta lehteä. Tämä kaveri vaatii tasaisen kastelun eikä saa kesällä olla aurinkoisella ikkunalla.
Runebergin päivän lumituisku on jo nyt tuonut meille reilusti enemmän lunta kuin Valtteri konsanaan. Minulta meni päivällä reilu tunti kolata piha puhtaaksi ja lopussa totesin, että ensimmäisenä kolattuun kohtaan oli satanut sentin verran uutta lunta päälle. En kuitenkaan aloittanut uutta kierrosta, sillä lapioin vielä jänisverkkojen ympärille vallihaudat, etteivät puput pääse pensaita ja luumupuita syömään. Aika raskasta oli kahlata puolireittä myöten umpihangessa ja samalla heitellä lunta kauemmas verkoista. Sen verran vielä jaksoin rämpiä pitkin pihamaata, että kävin harjanvarren ja mittanauhan kanssa mittaamassa lumensyvyyden. Etupihalta sain aurinkopenkin kohdalta 66cm melkein koko matkalta, sivu- ja takapihalla näytti olevan keskimäärin 58cm paksulti lunta. Kun katson vanhoja päiväkirjamerkintöjä, lumitilanne näyttää olevan aika samanlainen monena talvena tähän aikaan. Runsaslumisena talvena 2018 lunta oli 14.2. 70-80cm ja toinen ääripää talvella 2019-20, jolloin tammi-helmikuussa lunta oli maassa vain 10-20cm, kun sää sahasi koko ajan plussan ja miinuksen molemmin puolin. Mieluummin otan nämä normaalikinokset.
Pensasryhmä on kerännyt paljon lunta päälleen. Sen eteen nurmikolle olemme kasanneet pihalta kolattuja lumia.
Toinen lumenkasauspaikka on aidan ja talon välissä. Tänään myös kuvasta vasemmalle jäävä kadun pään lumikasa kohosi aitaamme korkeammalle, kun traktori kävi auraamassa ajotien.
Lumituisku on tällä hetkellä vähän rauhoittunut mutta voi olla, että sitä vielä sataa lisää kun kerta alkuun pääsi. Helmi-maaliskuu ovat yleensä olleet täällä päin ne kuukaudet, jolloin tuiskusää on ollut tuttu näky ja hanget kasvaneet vauhdilla. Saa nähdä, tehdäänkö tänä talvena uusia lumiennätyksiä vai pysyisikö lumen määrä maltillisena.

23 kommenttia:

  1. Ihanaa, sieltä heitä nyt nousee!
    Meilläkin on ihan tolkuttomasti lunta nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamuisin on kiire katsomaan, löytyykö uusia taimia. Jos teille on tullut ensin Valtteri ja sitten tämä tuisku mikä nyt on riehunut täällä, niin varmasti on lunta.

      Poista
  2. Onpas siellä hyvä joukkio piippoja jo esillä. Ihme juttu kun miehillä tulee kasvilampuista mielleyhtymä vain siihen laittomampaan kasvatteluun. Tänä vuonna viritykset on meillä takapihan puolen ikkunan vieressä niin ei tarvitse miehenkään ahdistua väärän sävyisestä valaistuksesta 😆

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuo valo kuule näkyy koko kadulle! Siinäpä sitten taas ihmettelevät, mitä täällä kasvatellaan, heh. Kai se on joku miesten yhteinen vitsi. Pitää jollain päästä naureskelemaan rouvien touhuille :D

      Poista
  3. Varmasti saat seitsemästä kelloköynnöksestä upean vehreyden, taimet vievät tilaa sen verran, ettei kannata enempää laittaakaan, koska sinulla on niin monenlaista kasvatettavana. Kiinnostava kokeilu; minä liotin tunnin kelloköynnöksen siemeniä ja putsasin varovasti enimmän liman pois. Olen huomannut ohjeita molempiin suuntiin, mutta vielä olen tähän mennessä toiminut samoin joka kerta. Fiksua tehdä kokeilu saman erän siemenillä samoissa olosuhteissa, näin verrokkiryhmä antaa luotettavammin tiedon paremmasta tavasta toimia.
    Punaiset valot ovat kyllä melkoiset hamppulamput, vaikka mehän kasvatamme ihan eri sortteja.
    Iloista kasvua kaikille lajeille ja puhtia lumen kanssa teutaroidessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikomuksena oli yrittää pitää tänä vuonna taimimäärä maltillisena (hah). Sisällä heräteltäviä talvetettavia on kyllä vähemmän kuin aikaisempina vuosina ja nehän veivät suurine ruukkuineen paljon tilaa.
      Luulen, että itse kunkin kannattaa kokeilla kelloköynnöksen kasvatuksessa, kumpi tapa toimii itsellä paremmin. Varmaan riippuu kasvualustastakin, mikä toimii ja mikä ei. Minä käytän kasvusammalta ja lopputulos on kyllä melkoisen selkeä itämisen suhteen. Seuraavaksi pitäisi jostain selvittää, mikä merkitys sillä siemenen erittämällä limalla on. Oli myös positiivinen yllätys, että yhtäkään tainta ei tarvinnut auttaa pois siemenkuorestaan. Viime vuonna kuori taisi jäädä peräti kaikkiin kiinni ja itämisprosenttikin oli kerrassaan surkea. Silloin kylvin siemenet sammalnappeihin.
      Kiitos! Hyvin riittivät voimat pihan kolaamiseen, vaikka lämminhän siinä touhussa taas tuli. Reipasta kasvua sinunkin taimillesi!

      Poista
  4. Hehhee, teillähän eletään oikein paheiden pesässä punaisten lyhtyjen ja hamppulamppujen hämäräperäisessä loimussa!
    Ihanat nuo atsalean elonmerkit. Vähän samassa hengessä kiljahdin täällä eilen ilosta, kun raskain mielin tartuin saksiin ja siroverenpisaran raaskuun. Tai niitä on samassa isossa ruukussa monta, keräsin siemenet Orkneysaarilta ja kylvin muutama vuosi sitten. Tunnearvoa täten on. Iso osa kasvustosta kuivui viime kesänä, mutta joku pieni henki vielä pihisi syksyllä, kun kannoin ruukun sisään. Onneksi se oli lattialla viileässä ja aika hyvin varjossa, mutta olin kumminkin poissa kotoa yli kuukauden joulukuun aikaan ja verenpisarat eivät yhtään tykkää kuivumisesta. Mutta! Yhdessä oksassa olikin kosteutta heti kaarnan alla, huomasin leikatessani (se paksuin oksa olikin viimeinen, kaikki muut olin jo leikannut ja aivan korppuja olivat). Sitten huomasin sen saman oksan alaosassa puhkeavaa lehteä! Oi iloa ja onnea!
    Kasveista saa kyllä onnistuessaan melkoista iloa!
    Ihanaa muuten tuo kesäinen kelloköynnösnäkymä, joka jo silmissä siintää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä asuu ilmeisesti hyvin hämäräperäistä väkeä :D
      Voi onnea kun edes yksi siroverenpisaroistasi olikin vielä hengissä. Heti kun versoissa vain riittää pituutta, sinun pitää juurruttaa pistokkaista sitä lisää. On sitten varakappaleita, jos jollekin sattuu käymään köpelösti.
      Voi kun saisikin kelloköynnöksistä sellaisen seinämän, joka mielikuvissa siintää. Toivon lämmintä, aurinkoista ja sopivan kosteaa kesää, jotta kaikki kasvaisi rehevästi.

      Poista
    2. Totta, pistokkaita täytyy muistaa ottaa, verenpisara on niin tosi helppo pistokaslisättävä kaiken lisäksi. Kiitos kun muistutit!
      Toivottavasti se seinämäsi toteutuu!

      Poista
  5. Voi siellä ovat jo kylvökset hyvällä alulla💚 Täällä ei ole kylvetty vielä yhtään siementä mutta kellarista löytyi eilen 9/2020 kylvettyjen pionin siementen terhakasti alkuun lähtenyt kasvusto, oi sitä onnea🌱 Pitäisikin tehdä postaus kellarista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkä odotus pionin siementen kanssa palkittiin siis :) Mahtavaa!

      Poista
  6. Suloisia pieniä taimenalkuja. Minulla oli yksi jättiverbenan taimi talvetuksessa. Nyt vasta muistin ja kävin katsomassa, purkki on rutikuiva joten annoin sille vettä. Saattoi olla liian aikaista tai myöhäistä ja mennä ihan mönkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti jättiverbenasi lähtee pian versomaan. Silloin kun minulla oli viimeksi jättiverbenaa talvetuksessa, ne lähtivät kasvuun todella hitaasti. Kesti varmasti ainakin kuukauden ennen kuin alkoi näkyä vihreitä piippoja.

      Poista
  7. Siellähän mukavasti puskee villapipot ja kypärät päässä alkuja . Minä pehmensin pienellä vesitipalla nuo kypärät. Minulla ei tänä vuonna ole mitään kasvamassa vielä jotain hyötykasvia laitan. Kellarissa kävin kun olimme nyt mökillä käymässä emme ole olleet siellä kahteen viikkoon ja kaikki näytti olevan hyvin. Kastelin hieman muutamia ruukkuja.
    Lunta on satanut täällä joka päivä ja nyt sitä tuli oikein tuulen kanssa tänään kun olimme kävelemässä. Mutta se oli kyllä todella märkää kastuimme aika pahasti mutta se ei haittaa yhtään, pitää saada vaan vähän happea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen välillä käynyt suihkauttamassa suihkepullolla vettä hopeaputousten hattujen päälle. Voisi kyllä kokeilla vesitippaa, jos se vaikka pehmentäisi kuoret paremmin.
      Hyvä, että kellarissasi kasvit voivat hyvin. Täällä on ollut pakkasen puolella, joten lumikin on ollut kuivaa ja kevyttä. Tuulista on ollut meilläkin.

      Poista
  8. Sullon kevään kasvatukset jo lähteny hyvin vauhtihin. Mullon viälä meinaamisen tasolla. Siämeniä kävin jo ostamas ja kylyvömultaaki. Jospa se siitä.
    Meiränki vintin punaaset valot näkyyvät kauvas isoolle tiälle. Isäntä on jo monta kevättalavia orottanu sinitakkisia viarahia.......turhaan.
    Lunta tääläki ja koko aijan tuloo lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää aloittaa hyvissä ajoin, että on varmasti hirveä kaaos huhti-toukokuussa. Jospa sinitakkisillakin olisi jo tiedossa, missä talossa punaiset valot tarkoittavat vain laillisia taimipuuhia :D Helmi-maaliskuussa hanget vielä kasvavat hyvinkin ennen kuin kevät alkaa niitä vajuttaa.

      Poista
  9. Mielenkiintoista on seurata tuota kasvunihmettä. Miullakin muutama pussi vuottaa kylyvämistä. Punaset valot pittää miunkin sitten sytyttee kuhan taimettuu siemenet. Viimeyönä tuas lunta suatiin, luonto on nyt kuorutettu ja auramiehet piäsöö töihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä aikaa on koko syksy ja alkutalvi odoteltu. Vielä on niin vähän valoa, että kasvivalot ovat tarpeen. Meilläkin satoi viime yönä vielä lisää lunta, tosin vain viitisen senttiä.

      Poista
  10. Kivasti jo siellä ollaan päästy kasvatuspuuhiin ja nauttimaan siitä ilosta, kun mullasta pukkaa pieni koukkuja ja lakkipäisiä piippoja! Paljon näyttää olevan lunta teilläkin, ei ole kiirettä ulkoa vielä kasvun ihmettä etsimään... nyt saisi jo loppua tuo lumen tulo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purkit on käytävä heti ensimmäiseksi aamulla tarkistamassa, jos vaikka olisi yön aikana ilmestynyt uusia taimia. Onhan täällä lunta ja lisää tulee varmasti vielä ennen kevättä. Tänään oli vähän plussan puolella mutta eipä se hirveästi madaltanut hankia kun ei autonkaan päältä jaksanut sulattaa lumia pois. Kyllä ne aikanaan sulavat, viimeistään huhtikuussa pitäisi jo olla pälvipaikkoja näkyvissä.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!