lauantai 19. kesäkuuta 2021

Laukkoja ja väripilkkuja

Nyt on laukkojen vuoro päästä postauksen päätähdiksi. Tällä hetkellä kukkivien laukkojen värimaailma on kovin rajoittunut, mutta haitanneeko tuo mitään. Laukkojen kukinnot ovat hauskoja palloja, jotka keikkuvat eri korkeuksilla. Matalimmalla kukkii hieman vaisun värinen pallolaukka. Se ei ole kunnolla valkoinen mutta ei myöskään oikein minkään muunkaan värinen. Viime keväänä ne kukkivat lemmikkien edessä ja näyttivät lähinnä harmailta ja likaisilta. Nappasin silloin yhden taittuneen kukinnon mukaan ja kiertelin ympäri pihamaata etsimässä sille sopivia kumppaneita. Yksi aika hyvä väripari löytyikin.

Pallolaukan vaaleus sopii hienosti purppuraheisiangervon tummanpuhuviin lehtiin.
Yleiskuvassa kamera päättikin vaimentaa purppuraheisiangervon väriä, mutta luonnossa yhdistelmä näyttää oikein hyvältä. Lisäksi tuivioiden alle saa piilotettua kätevästi laukkojen pian kuihtuvat lehdet.
Ääripäästä toiseen: sorjalaukka 'Mount Everest' keikkuu kasvojeni korkeudella. Pisimmät yksilöt yltävät peräti 160 sentin korkeudelle ja matalimmatkin kurkottelevat melkein metriin.
Sorjalaukkojen kanssa minulla on ollut vähän huonoa tuuria. Olen istuttanut niitä muistaakseni kaksikymmentä kappaletta pensasryhmään. Ensimmäisenä vuonna niistä kukki neljä, joista yksi oli violetti. Toisena vuonna vain viisi innostui kukkimaan. Tänä vuonna kukkia on peräti kahdeksan. Toivottavasti näiden määrä lähtee pikku hiljaa runsastumaan kun siementaimet alkavat kukkia. Näille laukoille ehdottomasti oikea paikka on pensaiden välissä, sillä kuten kookkaalta kasvilta voi olettaa, niin näilläkin on aivan valtavat lehdet. Laukkamaiseen tapaan ne myös alkavat kellastua rumasti jo ennen kuin kukinta on kunnolla alkanutkaan.

Pensashanhikkien, pikkujasmikkeiden ja mustilanhortensian sekaan laukkojen lehdet piiloutuvat hyvin.
Alkuviikolla aurinkopenkin ukkolaukat vielä kukkivat lemmikkien ja atsalean kanssa kilpaa. Vasemmassa reunassa aidan takana pilkottaa naapurin kookkaan syreenin latva.
Istutin syksyllä takapihalle pari pussillista saksalaisen halpakaupan laukkoja. Toisessa pussissa oli vain valkoisia ja liilansävyisiä laukkoja ilman sen kummempia lajikenimiä. Toisessa pussissa oli mustalaukkaa, 'Violet Beautya' ja 'Miamia'. Jotta tunnistaminen olisi mahdollisimman vaikeaa, sekoitin vielä sipulit keskenäänkin. Ainoastaan mustalaukoiksi olettamani mustankirjavat sipulit istutin muutaman sipulin ryhmiin. Osa laukoista on tehnyt vain lehdet ja muutama on kuivattanut nuppunsa, mutta kyllä noita kukkiviakin näyttäisi aika kivasti tulevan.
Takapihan laukkakimarasta nämä valkoiset ehtivät ensimmäisinä kukkaan. Ne näyttävät kovasti 'Mount Everesteiltä', mutta ovat pikkuisen matalampia. Aivan pian taustalla olevat violetit alkavat availla nuppujaan.
Laukoissa kun ei kovin räväkkää värimaailmaa ole, niin laitetaan loppuun muutama värikkäämpi kukkija.
Rantalaukkaneilikka 'Sea Pink' kukkii tänä vuonna hyvin eivätkä rusakotkaan ole huomanneet sitä. Vieressä kivikkomehitähti 'Dark Beauty' ja taustalla nukkapähkämö, jonka hopeainen väri sopii hienosti rantalaukkaneilikkaan.
Rönsyakankaalit ovat nyt kärhökaaripenkin väripilkku. Vasemmassa reunassa näkyy jo ensimmäisiä syreenin kukkia. Pian pensaat ovat upean näköisiä, sillä nuppuja on valtavasti.
Purppurakeijunkukka 'Palace Purple' on ilmeisesti löytänyt mieleisen paikan aurinkopenkistä. Väri sopii kivasti belliksiin.
Viikon takainen kuva takapihalta oli jäänyt julkaisematta, vaikka tässä on niin ihanasti sävy sävyyn sopivat kukkijat. Etualalla tulppaani 'Sorbet', taustalla atsaleat 'Tarleena' ja 'Satomi' sekä alppiruusu 'Mikkelin' nuput.
Ja vielä yksi valkoinen viimeiseksi. Arovuokkoni eivät ole levinneet eivätkä kovin komeasti kuki muutenkaan, mutta ovat sentään hengissä ja tekivät muutaman kukan ilokseni.
Ja huomenna sitten avoimet puutarhat -tapahtuma. Itselläni on mahdollisesti yksi kohde tiedossa, mutta eipä tässä lähistöllä kovin montaa puutarhaa ole tänäkään vuonna avoinna. Aurinkoista huomista teille, jotka esittelette ihania pihojanne meille muille puutarhahörhöille, samoin teille, jotka lähdette ihastelukierrokselle!

16 kommenttia:

  1. Minun laukat näkyy vähitellen taantuvan, liekköhän niillä tämä sama taipumus kuin tulppaaneilla?
    Kivoja palleroita ne kyllä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan osalla laukoista on taipumus taantua aikaa myöten. Minulta on hävinnyt monta pienempää laukkaa, mutta nuo violetit ukkolaukat tuntuvat olevan kestäviä.

      Poista
  2. Meillä on niin savinen maa ettei laukat tykkää siitä. Ostin saksalaisesta viime syksynä laukkaa jossa luki vain Ping Pong. Nuppuja on jo joten hauska nähdä mitä niistä tulee. Nuo pallolaukat ovat viihtyneet, niistä tykkään ihan älyttömän paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Ping Pong'-laukka kuulostaa aika vekkulilta. Jännä nähdä, miltä se näyttää kukkiessaan. Hyvä, että osa laukoista viihtyy savimaallakin.

      Poista
  3. Ihania värejä! Hyviä vinkkejä laukkojen paikoille. Joitakin noista täältäkin löytyy. Ukkolaukat tuntuvat olevan ainoita, jotka ovat oikein hanakoita lisääntymään, liiaksi asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukkolaukat tekevät kyllä kiitettävän määrän itämiskykyisiä siemeniä. Minusta tosin tuntuu siltä, että kaikki siementaimet eivät selviä kukkiviksi saakka.

      Poista
  4. Mahtavia nuo jättilaukat. Ainoa huonopuoli noissa onkin rumiksi menevät lehdet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Lapsista oli jännittävää, kun niiden kukkavanat alkoivat nousta minun pääni korkeudelle. Lehdistä ei ole esteettistä haittaa kun laukat istuttaa pensaiden väliin.

      Poista
  5. Vuosien mittaan vain ukkolaukat ovat nousseet uskollisesti ja jopa lisääntyneet. Valkoisia olen istuttanut melkein joka vuosi. Niistä nousee yleensä se yksi, kunnes häviää sekin.
    Pallolaukka heisiangervon kaverina on kaunis ja toisiaan täydentävä pari. Tuota voisikin kokeilla tulevana syksynä.
    Ehkä arovuokko tarvitsee enemmän aikaa kotiutuakseen. Olen siirtänyt jakopaloja useampaan paikkaan nähdäkseni, missä se viihtyy. Ensimmäisenä vuotena siirron jälkeen kasvu on vaisua, mutta seuraavana jo huomattavasti runsaampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti nuo minun valkoiseni olisivat pitkäikäisempiä. Pensasryhmään olen ripotellut joka vuosi siemeniä siinä toivossa, että niistä aikanaan kasvaisi kukintakokoisia laukkoja.
      Arovuokko taitaa olla tuossa kohdassa jo kolmatta kesää. Mielestäni sen pitäisi jo alkaa osoittaa selviä viihtymisen merkkejä.

      Poista
  6. Kauniita laukkoja. Ne ovat niin upeita ja kukkivatkin pitkään. Minulla on ’Gladiator’ jättilaukkaa ja se on lisääntynytkin mukavasti vuosien varrella. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle ei ole 'Gladiatoria'. Kiva tietää, että sekään ei kuulu ensimmäisenä taantuviin. Laukat ovat näyttäviä kukkijoita ja koristeellisia myös kukinnan jälkeen.

      Poista
  7. Minulla on noita laukkoja aika runsaasti useammassa penkissä. Innostuin yhtenä vuotena ostamaan niitä ihan pilvin pimein yhteen penkkiin ja nyt olen niitä siirrellyt jo parina vuonna muualle. Rantalaukkaneilikka on kauniin värinen. Arovuokkoa ei minulla ole mutta kaunis on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laukkojen hamstraamisessa ei ole mitään vikaa :) Minäkin pidän tuon rantalaukkaneilikan väristä. Siinä on kivaa sähäkkyyttä.

      Poista
  8. Laukat ovat hauskoja kasveja ja hyviä mesikasveja mehiläisille. Ukkolaukkojen värikkäin aika meni meillä hyvin nopeasti ohi.

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!