keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

Pienet ihanat

On pienten kukkasten ja muiden pikkuruisten puutarhan ihmeellisyyksien hetki astua parrasvaloihin. Pitää välillä näitäkin kuvata, etteivät jää suurempien ja komeampien kaunottarien jalkoihin.

Kivikkorinteessä seittimehitähden kukka muodostaa valloittavan parin sinilemmiön kanssa.

Lyydianmaksaruoho on työntänyt tupsumaisia kukintojaan kivien koloista ja kivikkorinteen juurelta. Näitä on aina pakko vähän sormenpäällä silitellä.
Kattomehitähdet kukkivat patiopenkissä. Näyttää siltä, että joudun pian keräämään pienempiä kiviä pois laajenevien mehitähtiryppäiden edestä.

Uusi kurjenpolveni, idänkurjenpolvi 'Birch Double' (toiselta nimeltään 'Plenum') on aloittanut kukinnan muutaman pienehkön kukan voimin.

Vuodentakainen kurjenpolvikylvös tuotti kaksi tainta, joista ensimmäinen kukkii. Olisikohan tämä peittokurjenpolvi 'Biokovo'?

Toinen nietospensaista on aivan täynnä kukkia. Onnistuin vahingossa tuhoamaan kameran muistikortilta kuvan koko pensaasta mutta tässä on yksi sen kolmesta pidemmästä oksasta.
Tässä syy, miksen käynyt ottamassa uutta kuvaa nietospensaasta. Kuka haluaisi vähän (tai vähän enemmänkin) vettä? Meillä ei enää tarvittaisi pisaraakaan pitkään aikaan.
Kadun pään lammikoksi muuttavia sadekuuroja on tullut meille viimeisen vuorokauden aikana ainakin kymmenen eikä loppua näy. Ilmankosteus alkaa olla ulkona jo sen verran huimissa lukemissa, että happea ei tunnu saavan keuhkoihin millään. Sisällä on onneksi ilmalämpöpumpun ansiosta inhimillisemmät olot. Välillä on vähän ukkostanutkin mutta ei mitään isompaa rajuilmaa. Juuri tätä kirjoittaessanikin sataa kaatamalla. Hassua, miten jo tunnin ajomatkan päässä voi olla maa aivan rutikuivaa kun meillä siitä on voinut melkein puristaa pisaroita koko tähänastisen kesän ajan. Vettä on nimittäin saatu tasaisin väliajoin koko kevään ja alkukesän ja tahti näyttää suorastaan kiihtyvän. Samoin näyttää kasvavan kirvojen määrä puutarhassa. Niitä eivät edes runsaat sateet näytä häiritsevän. Onneksi tiaiset näyttävät keikkuvan ainakin luumupuiden oksilla ahkerasti ja napsivat sieltä herkkuja. Olen pitkään etsinyt tontiltamme leppäkerttuja mutta niitä ei ole oikein näkynyt. Oletettavasti niitä kuitenkin on, sillä sisälle oli eksynyt yksi vikkelä peto, joka minusta näyttää leppäkertun toukalta.
Pieni mutta ei niin ihana ainakaan sisätiloissa. Tämä yksilö sai hellän kuljetuksen ulos ja toivottavasti popsii oikein monta kirvaa suihinsa.
Vähän isompi hyönteinen. Amiraali poikkesi sateen rakosessa pikkuampiaisyrtin kukinnoille.
Seuraavaksi kurkistetaan satumaailmaan eli keijupuutarhaan. Väkersin eräänä hellepäivänä muovailumassasta ja rautalangasta sinne asukkaan. Lopputulos on minusta muuten aika kiva, mutta jalat jäivät vähän kummallisesti enkä huomannut korjata asiaa ennen paistoa. Muovailumassa ei selvästi ollut parhaimmillaan hellepäivänä, sillä koko homma meinasi lässähtää vähän väliä käsiin. Nyt on kuitenkin keijukainen puutarhassa. Olkoon esimerkkinä siitä, että kukaan ei ole täydellinen ja jokainen riittää sellaisena kuin sattuu syntymään. Lapsilta ei tullut varteenotettavia nimiehdotuksia uudelle asukkaallemme mutta tulisiko teiltä? Tämä ei ole kilpailu, joten palkintojakaan ei ole luvassa, mutta paras nimiehdotus palkitaan kunniamaininnalla ja virtuaalisella kädenpudistuksella.
Nimetön keiju istuskelee ison kiven päällä. Taustalla nuo limenvihreät lehdet kuuluvat haltiankukalle, jonka päätin siirtää luumutarhasta keijupuutarhaan.
Keksitkö hänelle sopivan nimen?
Posti toi tänään kivan yllätyksen, jota tosin postin toimitusnopeudella odotin saapuvaksi vasta loppuviikolla. Rikkaruohoelämää-blogin synttäriarvonnassa onnetar ilahdutti minua kolmospalkinnolla, eli Betweenin neulomilla Helmi Orvokki -villasukilla. Sukat ovat todella pehmoiset ja lämpöiset, ja tulevat tällaiselle viluvarpaalle varmasti käyttöön kunhan säät alkavat syksyn tullen viiletä. Kuoreen oli sujautettu sukkien kylkiäisiksi valkoisen kosmoksen ('Daydream') sekä tuoksuherneen (Old Spice Mix) siemeniä sekä suklaapatukka, joka oli näin hellekelillä muuttunut postilaatikossa suklaakastikkeeksi. Jääkaappiviilennyksen jälkeen suklaa oli helpommin herkuteltavassa muodossa ja pääsi jo ilahduttamaan makunystyröitäni. Kokonaisuuden kruunasi kaunis unikkoaiheinen kortti, jonka sisällä oli Anna-Mari Kaskisen kesäinen runo. Kiitos Between kauniista villasukista ja kivoista lisäyllätyksistä!
Pienet, ihanat yllätykset piristävät aina päivää. Sukat eivät onneksi olleet pienet vaan juuri sopivat.
Ilmeisesti vähän siellä sun täällä on ukkostanut rajustikin. Toivottavasti kenenkään kohdalle ei ole sattunut vakavampaa tuhoa eivätkä rankkasateet ole runnelleet puutarhojanne. Meillä kaikki on vielä toistaiseksi kunnossa, pidetään peukkuja, että näin on vielä huomennakin. Leppoisaa juhannusviikon jatkoa!

19 kommenttia:

  1. Onpa teillä satanut. Meillä satoi ja ukkosti tänään. Eilen jo katsoin, kun kuivuuden takia alkoi muutama puu kellastuttaa lehtiään. Suloisia pieniä kukkijoita. Ja suloinen keiju.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vettä on tullut ihan liian kanssa. Tänäänkin pitäisi sääennusteen mukaan sataa. Vähän jo kaipaisin muutaman viikon taukoa sateista, vaikka onhan tämä toisaalta mukavaa, ettei ole tarvinnut kastella muita kuin räystäiden alla olevia ruukkuja. Kiitos!

      Poista
  2. Kaunista "pienten" kukintaa ja kiva keiju.
    Meillä ukkosmyrsky runteli pioneja ja isosta terassilla olleesta lasilyhdystä rikkoutui yksi ikkuna.

    VastaaPoista
  3. Auts! Meillon onneksi tullu vettä maltilla ja suht sopivin väliin. Tiistaina oli kyllä aikamoone rytäkkä, mutta siitäki selevittihin vähällä ja 6mm sateella. Joo, piänet meinaa jäärä isoompien ja näyttävempien jalakoohin. Jaa-ha, ilimankos uus kurijenpolovi näytti niin samalta ku 'Plenum' ja jätin sen taimiston hyllylle, onneksi, koska siton jo paris paikas. Söpön keijun tekaasit, oikia Söpöliini. Onnia arvontavoitosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että edes jossain on satanut sopivasti vettä. Kunhan pionit, ritarinkannukset, kärhöt ja myöhemmin jaloangervot ja kumppanit aloittavat kukinnan, pienet kukkijat unohtuvat ihan kokonaan. Minulla ei onneksi ollut 'Plenumia' ennestään. Kummallista, kun pitää nimetä kasveja uudelleen ja sitten myydä niitä uutuuslajikkeina. Kiitos!

      Poista
  4. Meillä satoi siihen malliin että pionit saivat kyytiä... harmi. Onneksi kaikki eivät vielä ole avannut nuppujaan ja kävin ravistelut tekemässä. Pitää poimia niitä myös maljakkoon. Maksaruohot alkaa meilläkin kukkia ja täyttävät kyllä paikkansa puutarhassa.
    Minusta tuo on Heli - keijun näköinen. Söpö ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi pioneitasi! Miten kummassa ne pahimmat myräkät osuvat juuri pionien kukinnan aikaan? Maksaruohojen kukinta on juhlaa pörriäisille. Kiitos!

      Poista
  5. Ihania pieniä kaunokaisia. 'Birch Double' on ollut minusta myönteinen yllätys (samoin kuin se vanhalla niemellä oleva idänkurjenpolvi Plenum).
    Teillä on sitten satanut paljon enemmän kuin meillä, minä ilahduin eilisestä sateesta, mutta meillä olikin pitkä kuiva jakso ja se ei tee hyvää uusille istutuksille. Nurmikkokin alkoi jo osin kärventyä.
    Between kyllä yllättää iloisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuo kurjenpolvi on nätti. Se vain tuli alkukesällä lykättyä ensimmäiseen mahdolliseen paikkaan, joka on varmasti myöhemmin sille liian ahdas. Tämän kesän se kuitenkin mahtuu odottelemaan siellä ja kasvamaan kokoa ensi kevään siirtoa varten. Saanpahan samalla vähän seurattua sen olemusta ja katsottua, mihin se sopisi parhaiten.
      Sade tuli teille sitten juuri sopivalla hetkellä. Betweenin yllätys piristi kummasti eilisen painostavan helteistä iltapäivää.

      Poista
  6. No onpa siellä vettä tosiaankin satanut. Täällä olin tosi onnellinen yhdestä laimeasta kuurosta joka ei edes ihan täyttänyt rännisaavia.
    Ehdotan nimeksi lemmikkiä koska tuo mekko on aivan lemmikin sininen💙 Ja tun nimi nyt vain tuli minulle ekana mieleen😊

    VastaaPoista
  7. Vastaukset
    1. Ajattelin, että tänään olisi voinut vähän kaivella taas nurmikkoa pois kun on viileämpi keli, mutta maa oli niin läpimärkää ja painavaa junttia, että luovutin homman kesken. Itikatkin hyökkäilivät kimppuun mustana parvena. Pitänee odottaa kuivempaa säätä.
      Keijun mekko on tosiaan lemmikin sininen, en edes miettinyt mitään muuta väriä tuolle keijukaiselle. Ehkä hän alitajuisesti vaati juuri tuon väristä mekkoa ;)

      Poista
  8. Meidät ainakin on sade kiertänyt monesti 😄 eilen sitä tuli, mutta eipä tuo tainnut edes tuntia sataa tälläkään kertaa. Maa oli kuitenkin kostea vielä pitkälle päivään, eli tällä kertaa se auttoi kasveja pidempään kuin ennen 😊
    Keijusta tuli hieno! Minä olen niin huono keksimään nimiä, että jätän sen muille 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienikin sade kastelee maan paljon tehokkaammin kuin vesiletku tai sadetin. Kiitos! Pari ehdotusta nimeksi on jo tullutkin ja ehkä vielä joku keksii pari lisäehdotusta :)

      Poista
  9. Meillä kärsitään kuivuudesta, onneksi sentään tällä viikolla on saatu 10mm vettä mutta kasteluun on jo jouduttu turvautumaan. Hieno keijukainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi teillä on sitten satanut edes sen verran. Toivottavasti saisitte vielä pari kunnon sadekuuroa. Kiitos!

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!