Kevättää?

Kuraloskakelit iskivät tännekin. Aurinko sentään pilkisteli eilen, mutta silti tällaiset kelit kadottavat ainakin minulta inspiraation tehdä mitään. Tähän aikaan vuodesta olisin halunnut nauttia pikkupakkasista ja puhtaan valkeista hangista. Tosin täytyy myöntää, että töihin ajaminen perheemme kakkosautolla on nyt huomattavasti mukavampaa, kun tiet ovat pääsääntöisesti sulat. Sen talvirenkaat niinsanotusti kannustavat erittäin varovaisiin liikkeisiin jäätikkökelillä. En hurjastele, mutta tiedätte varmaan sen tunteen, kun viereisen kaistan pikku-Nissanilla köröttelevä mummelikin pääsee liikennevaloista vauhdikkaammin liikkeelle kuin sinä. Edellisen omistajan ostamat talvirenkaat taisivat olla markkinoiden halvinta laatua ja menevät varmasti vaihtoon ennen ensi talvea.

Amaryllis ei ole pitänyt kiirettä kukkavanansa kasvattelussa. Mikäs siinä, eikös joulunpunainen sovi myös kevääseen?

Kuuntelin eilen töistä kotiin ajaessa radiosta keskustelua, jossa pohdittiin, kuinka talviurheiluvälinemyynti on pulassa tällaisena talvena. Urheilu tai kauppojen myynti ei sinällään kiinnosta minua pätkääkään, mutta huvituin suuresti kuullessani lauseen: "Nyt jos iskisi takatalvi, niin...". Vaikka näkymät ovatkin kuin huhtikuussa konsanaan, niin kyllä helmikuun puoliväli vielä minusta talvikuukaudeksi lasketaan. Jopa siellä etelärannikolla! Jos nyt alkaisi pyryttää lunta ja lämpötilat tippuisivat reilusti pakkasen puolelle, niin sehän olisi vain myöhään alkanut talvi. Takatalvia nähdään minusta vasta huhti-toukokuussa, kun on jo selvästi kevät.

TÄMÄ on takatalvi! (kuva 5.5.2019)

Ehdottomasti tämän alkuviikon suurin yllätys löytyi saunasta: lasten kanssa kuun alussa tekemästämme testikylvöksestä oli ponnistanut kolme pientä 'Patio Red' -paprikan alkua mullan pinnalle. Viime vuonna kylvin samaisia siemeniä ties kuinka monta kertaa kevään mittaan yhteensä yli 40kpl, ja vain yksi iti. Tällä kertaa siemeniä oli 20-30kpl, joten itävyysprosentti on jo nyt näillä vuoden vanhemmilla siemenillä selvästi parempi kuin viime vuonna. Loistavaa! Täältä tullaan, kevät! Tarjoilevatkohan samaan purkkiin kylvetyt keijunmekot vähän myöhemmin samanlaisen yllätyksen?

Kannatti kylvää loput siemenet, vaikka niiden itämiskyky ei päätä huimannut viime vuonna!

Virittelin viikonloppuna vierashuoneeseen pienen kasvilampun talvetetuille paprikoille. Ne alkoivat tehdä jo kukkanuppuja, vaikka niillä ei ollut kuin minikokoiset lehdetkään ja kirvoja sitäkin enemmän riesana. Nypin nuput (ja kirvat) pois, jotta paprikat saisivat vähän lehtimassaa ja jaksaisivat tehdä myöhemmin paremmin satoa. Lehdet ovat kasvilampun voimin tuplanneet kokonsa jo muutamassa päivässä. Ajattelin vaihtaa niille uutta multaa viikonloppuna ja piilottaa kanankakkaa mullan sekaan.

Pieni kirjavalehtinen muratti pääsi paprikoiden sekaan nauttimaan kasvilampun valosta. Ikkunan edessä on talvetettu chili, jossa olin jo näkevinäni aivan pieniä alkuja.

Tein myös pikaisen tarkistuskierroksen eteisessä. Riippapelargonille kirvojen kiusaksi siirtämäni harsokorento löytyi päivälevoilta. Riippapelakuusta ei löytynyt kuin pari kirvaa, mutta yksi sen alla olevista pelakuista paljastui kirvojen uudeksi majapaikaksi. Mokomat olivat tiputtautuneet petoa karkuun, mutta minäpäs olin ovela ja siirsin varovaisesti harsokorennon niiden luokse.

Kiitos, pikku apulainen! Jatka yhtä ahkerasti kerrosta alempana!

Afrikansinisarjaa kevättää.

Sain isomman kasvilampun avuksi kevään taimikasvatuksissa. Se odottaa vielä ripustamistaan, mutta luulenpa, että viikonloppuna multasäkki aukeaa ja siemenlaatikoista kuuluu rapinaa... Sittenhän se lamppukin tulee laitettua, kun sille on oikeasti huutava tarve. Säistä huolimatta minuakin taisi ruveta jo pikkuisen kevättämään. Mukavaa viikon jatkoa!