lauantai 8. helmikuuta 2020

Kevään kaipuu -haaste

Sain tämän Puutarhahetki-blogin Tiiun aloittaman haasteen Sirkulta Kukkia & Haaveita -blogista. Pidän talvestakin, mutta silti poden vaikeusasteeltaan vaihtelevaista kevätkaipuuta. Yleensä kevätkaipuu nostaa päätään heti vuodenvaihteen jälkeen tammikuun aurinkoisina pakkaspäivinä, mutta tänä talvena pitkäksi venähtänyt syksyinen sää aiheutti aikamoisen talvikaipuun, joka sai kevätkaipuun painumaan taka-alalle.
Kun auringonnousu alkaa näkyä olohuoneen ikkunasta, ollaan jo hyvinkin kevättä kohti menossa. Tosin tästä auringonnoususta seurasi pilvinen päivä.
Nyt kun helmikuu näyttää melko normaalilta helmikuulta, niin alkavat lipastossa piilottelevat siemenpussitkin hypähdellä niin, että laatikot melkein kolisevat. Markettien ja puutarhamyymälöiden siemenhyllyt on moneen kertaan katsastettu läpi, mutta mukaan ei ole lähtenyt kuin pari pussia. Hamstrasin nimittäin viime syksynä alehyllyiltä yhtä sun toista, joten kaikki suunnitelmissa oleva on jo valmiina odottamassa kylvöä.
Ensimmäisiä pikkutaimia kasvilampun alla viime keväänä: kuukausimansikoita.
Kaipuuta eivät yhtään lievitä blogeissa pyörivät kevätkuvat eivätkä Etelä-Suomessa maasta nousevat piipot ja jopa ensimmäisten kevätkukkijoiden kukkanuput. Mutta mitäs siitä, ei kai se haittaa, jos odottaa into pinkeänä kevättä?
Kevään ensimmäisiin ja odotetuimpiin kukkijoihin kuuluvat kevätkurjenmiekat. Ovatkohan ne lisääntyneet viime vuodesta?
Isokevättähden teerälehdet kimmeltävät helmiäisen lailla.
Olohuoneen ikkunan alla on jo monta vuotta kukkinut 'Thalia' -orkideanarsisseja sekä 'Exotic Emperor'-tulppaaneita. Aamupäivän aurinko siivilöityy seinustalle puiden lomasta.
Tänä vuonna odotan erityisesti kantopuutarhan kevättä. Siirsin sinne tontin takanurkkauksesta suloisesti punastelevia valkovuokkoja, ja onhan siellä esikoita, kevättähtiä ja jouluruusukin. Toteutuukohan mielikuvani saniaisten auki rullautuvien lehtien ja kantojen edessä lainehtivasta herkän hempeästä kukkamatosta?
Aluksi puhtaan valkea...
... pian herkästi punasteleva...
... ja lopulta näin kauniin pinkki.
Hetki vielä pitää odottaa kevään väriloistoa ja kaikkia ihanuuksia, mitä maasta ponnistaa. Todennäköisesti näkymät ovat täällä vielä parisen kuukautta melko valkoisia, vaikka pakkaset hetkeksi väistyivätkin.
Puutarhakompostori nukkuu hangen alla.
Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään.
Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki.

Haastan mukaan selailemaan kevätkuvakansioitaan seuraavat blogit:

Mukavaa viikonloppua!

18 kommenttia:

  1. Siellä on ihan oikeasti lunta ja kevään kaipuu voi olla vielä syvällä. Jännittävä punastuva valkovuokko on erikoinen - kyllä ne valkovuokot vanhentuvina muuttavat vähän väriä, mutta että noin pinkkiä! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tästä nousee. Heti kun talvi oikeasti tuli, niin kevätkin tuntui hyppäävän paljon lähemmäksi. Meidän tontilla oli yksi vajaan neliön kokoinen mätäs noita punastuvia valkovuokkoja, muut ovat tavallisia melko valkoisina pysyviä. Nyt punastuvia on kahdessa kohdassa ja jos siirto onnistui, niin siirrän niitä vielä muuallekin. Kiitos! Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  2. Kiitos haasteesta, alanpa virittäytyä kevättunnelmiin.....

    VastaaPoista
  3. Tuo maalailemasi näkymä kantopuutarhan keväästä kuulostaa aivan ihanalta, olisipa hauskaa, jos saisit jo tänä keväänä nähdä tuon kauneuden. Yksittäinen valkovuokkokin on kovin suloinen tuossa ympäristössä kuvassasi. En ole koskaan nähnyt elävänä noin vaaleanpunaista valkovuokkoa, jopas jotakin! Maisema on meilläkin nyt luminen, kevättä saa vielä odottaa jonkun aikaa - mutta mukavan asian odottaminen on hienoa - nauti nyt vielä vähän talvestakin, pääsisiköhän sitä vielä hiihtämään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kolmen kuukauden päästä nähdään, kuinka kukkiva on kantopuutarhan kevät. Tuota punaiseksi muuttuvaa valkovuokkoa oli ennestään vajaan neliön alalla tontin yhdessä kulmassa. Jos siirto onnistui, aion siirtää sitä lisää useampaankin kohtaan. Se on todella ihana. Meillä pääsisi hyvinkin hiihtämään, mutta vielä en ole ehtinyt kaivaa monoja ja suksia varastosta. Pitää jossain vaiheessa järjestää aikaa pienelle hiihtolenkillekin. Tässä vaiheessa talvea olen vielä tyytyväinen lumesta ja nautin talvisista maisemistakin. Huhtikuun puolessavälissä sen sijaan lumi alkaa jo tympiä :D

      Poista
  4. Minusta tuntuu, että koko talvi on ollut yhtä sateista marraskuuta. Teillä on nyt mukavan talvista, josta kasvitkin varmasti hyötyvät.
    Ensimmäiset kevätkukkijat ovat niitä ihanimpia. Niiden ilmestyessä kaipuu oikeastaan katoaa ja vallalla on jatkuva innostus ja uuden löytämisen ilo. Kantopuutarhasi on mielenkiintoinen ja itsekin odotan sen kehittymistä. Muistathan kuvata sitä ahkerasti.
    Leppoisaa lauantai-iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marraskuista säätä sai ihmetellä aivan riittämiin täälläkin. Nyt taas on plussakeliä luvassa, mutta onneksi lunta on jo sen verran paljon, että tuskin sulavat pois ennen kevättä. Ensimmäisistä kevätkukkijoista kevään vauhti vain kiihtyy. Ei siinä ehdi mitään kaipuuta enää potemaan. Kantopuutarhasta on varmasti luvassa kuvia ja ehkä kokonaisia postauksiakin. Kiitos! Leppoisaa lauantai-iltaa sinullekin!

      Poista
  5. Onpa ihana erikoisuus tuo valkovuokko. <3 Toivotaan, että mielikuvasi kantopuutarhasta toteutuu! Kuulostaa oikein kauniilta. Kevään kaipuusi on hyvin samankaltainen kuin omani. Välillä iskee hirveä kaipuu, välillä lievempi. Samalla talvikin tuntuu kuitenkin mukavalta. Kiitos haasteesta, tartun siihen mielelläni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit arvata riemunkiljahdukseni ensimmäisenä keväänä, kun huomasin punastuvat valkovuokot. Jo pelkkien valkoisten valkovuokkojen löytyminen oli suuri riemun aihe. Kiva päästä lukemaan sinunkin kevätkaipuustasi ja nähdä kauniista kevätkukkijoistasi kuvia :)

      Poista
  6. Suloinen tuo punasteleva valkovuokko. Kevättä tulee odotettua innolla ja kun kevätkukista alkaa löytyä lupauksia, alkaa maan tähyily joka ulkoilulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se valkovuokko on oikea aarre! Ja niitä ulkoilukertoja kertyy kauniina kevätpäivänä monen monta, sillä aivan varmasti joku vauhdikas piippo on kasvanut ainakin sentin verran tai toinen ilmestynyt mullasta sinä aikana kun on itse käynyt sisällä pyörähtämässä :D

      Poista
  7. Kiva, kun otit haasteen vastaan! Kantopuutarhasi kehittymistä odottelen innolla, siitä tulee ihana! Mukavaa viikon alkua!

    VastaaPoista
  8. Ihanat kuvat! Kiva nähdä, miltä kantopuutarhasi näyttää keväällä! Toivottavasti odotuksesi sen suhteen toteutuvat. Kiitos, että lähdit haasteeseen mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Todennäköisesti odotukset ovat vielä liian korkealla, mutta saahan sitä toivoa :D Kivoihin haasteisiin lähtee mielellään mukaan.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!