Nurmikko pienenee, monttu laajenee

Nyt kun sää viileni siedettäväksi, on alkanut lapio heilua ja kottikärrykilometrejä kertyä. Rikkaruohokasa autotallin seinustalla kasvaa kasvamistaan sitä mukaa kun kukkapenkki laajenee, sillä nypin nurmiturpeista pahat rikkakasvien juuret irti ja hautaan loput maatumaan kukkapenkin pohjalle. Selvisi myös syy, miten nurmikkomme oli kauniin vihreä myös kuivimpana hellejaksona.

Aurinkopenkin entinen raja kulki kuvan vasemmasta laidasta pilkistävän kiven kohdalta suoraan kuvan oikeassa yläkulmassa näkyvään pieneen kivikasaan.

Irtokivet nurmikolla ovat tulevn reunan merkkinä. Vasemmanpuolimmainen aitatolppa paljastui kaivauksissa tyveltään läpilahoksi ja sen saa isäntä vaihtaa ennen juurimaton laittoa. Onneksi muut tolpat ovat vielä sen verran kunnossa, ettei koko aitaa tarvitse uusia.

Useampi kottikärryllinen pääasiassa voikukan, juolavehnän ja valvatin juuria sekä pikkuisen aidan takaa karannutta tuoksuvatun juurakkoa.

Sitten on oikeasti kuivaa, kun meillä voikukat alkavat nuupottaa veden puutteesta! Tällaisilla juurillahan ylettää jo melkein pohjaveteen asti!

Entisellä ongelmakujanteella päädyin sellaiseen ratkaisuun, että kaivoin muovisuikaleen pystyyn ryteikön puoleiseen reunaan, kanttasin penkin etureunan ja peitin sammalnurmen paksulla kerroksella märkää sanomalehteä ja pahvia. Päälle paksulti valmista kompostimultaa ja sen päälle kymmenisen senttiä multaa. Alle jääneet sammalet, harvat nurmiheinät ja jokunen muu kitukasvuinen rikkaruoho varmasti maatuvat nopeasti. Etukäteen luulin, että ryteikön kohdalta rikkaruohojen juuria tulisi syvältäkin aidan tälle puolelle, mutta kaivelu osoitti, että ainoastaan vieressä kasvavan kuusen juuria tulee syvemmältä kuin 20cm pinnasta.

Puutarha-apulainen ei ole vielä hoksannut mullan alla piileskelevää kompostimultakerrosta.

Jostakin voisi näyttää kummalliselta se, että olen aloittanut istutusalueen tekemisen kolmesta kohtaa: aurinkopenkin etureunasta, aidan vierestä keskeltä lopullista istutusaluetta sekä ongelmakujanteen päädystä. Minulle tällä on kuitenkin selvä psykologinen selitys. Kun aloitan vähän sieltä ja täältä ja laajennan jokaista aluetta pikkuhiljaa, jäljelle jäävä nurmikaistale näyttää paljon pienemmältä. Lisäksi keskeneräinen kaivuutyömaa on niin hölmön näköinen, että haluan saada sen nopeasti valmiiksi.

Tässä on vielä kuutisen metriä kaivettavaa. Ensin vain pitäisi hankkia juurimattoa tai muovia, kummatkin on nyt käytetty loppuun.

Johonkin tuohon aidan mutkan kohdalle penkin etureunaan haluaisin pienen istumapaikan, josta voisi katsella näkymää etupihalle päin.

Yksi syy sieltä täältä kaiveluun on myös se, että varauduin siihen, ettei kaivaminen edistykään toivottuun tahtiin. Aloitin kaivamisen tuosta aidan mutkan kohdalta, sillä siihen on tänä syksynä istutettava valeistutuksessa odottavat mongolianvaahtera, purppuraheisiangervo ja koivuangervo sekä ruukuissa kasvavat mustilanhortensia ja toinen koivuangervo. Muut kohdat joutavat odottamaan ensi kevääseenkin, mutta noille piti saada paikka tehtyä. Paljoa ei enää puutukaan.

Lähin keppi esittää mustilanhortensiaa, keskimmäinen mongolianvaahteraa ja kauimmainen purppuraheisiangervoa.

Koivuangervon on myös äitini kasvattanut pistokkaasta. Toinen, viime kesän alennuslöytö, on valeistutuksessa pisara-penkissä. Molemmat tulevat mongolianvaahteran juurelle.

Mustilanhortensian kasvatin itse taivukkaasta. Alkukesällä tällä oli vain muutamia sentin mittaisia juuria, nyt koko juuripaakku alkaa olla täynnä.

Tällainen väripari olisi myös tulossa, eli purppuraheisiangervo ja jaloangervo 'Cattleya' vierekkäin. Minä pidän tästä yhdistelmästä.

Istutushommiinkin olen päässyt, sillä aurinkopenkin etureunan laajennus on reunakiveystä myöten valmis ja sain jaettua ja siirrettyä saksankurjenmiekkaa ja isotähtiputkea, siirrettyä belliksiä sekä istutettua pari ruukuissa odottanutta kasvia. Kurjenmiekkojen ja isotähtiputkien siirtely tarkoitti käytännössä sitä, että nappasin takareunasta liian lähellä puistoatsaleaa kasvavat puskat ryhmän toiseen reunaan.

Pikkuinen keijuangervo 'Little Princess'. Varmaan jo arvaatte, että tämäkin on äitini käsialaa. Tämän istutin saksankurjenmiekoista etuviistoon belliksien oikealle puolelle (katso ensimmäinen kuva).

Purppurapunalatva 'Phantom' sai paikan penkin takaosasta. Kunhan löydän jostain sitä oikean kokoista purppurapunalatvaa, istutan sen vasemmassa ylänurkassa näkyvän isotähtiputken tilalle. Aidan edessä syysleimujen vieressä on se siirrettävä mongolianvaahteran taimi (siemenestä, ei pistokkaasta kasvatettu).

Riina Versoja Vaahteramäeltä -blogista haastoi kaikki kuvaamaan kätensä, jotta voidaan vertailla erilaisia loppukesän puutarhurin manikyyrejä. Minähän tein alkukesällä postauksen aiheesta, mutta siinä kädet oli kuvattu pesun jälkeen. Tässä tämän päivän puutarhamanikyyri. Ja minulla oli hanskat kädessä. Sekundaa, sanon minä, jos ei hanskat kestä kevyttä puutarhatyötä!

Hiidenkiven puutarhan manikyyrissä saa näin upeat kädet.

Iloista tiistai-iltaa!