keskiviikko 29. elokuuta 2018

Vihdoinkin istutushommia!

Viime päivinä olen päässyt viimeinkin istuttamaan, jakamaan ja siirtelemään kasveja. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet etupihalla aurinkopenkissä. Aurinkopenkin laajennus on nyt kaivettu kokonaan ja istutettu siltä osin kun sen pystyy. Jättiläismäiseksi kasvaneet pikkusydämet saivat tehdä ensimmäisinä tilaa paremmin käyttäytyville kasveille. Muistelin, että silloin kun istutin ne, maa oli niiden kohdalla todella hiekkaista. Aloin kuitenkin epäillä muuta, kun pikkusydämet lähtivät maailmanvalloitukseen ja kasvoivat 50-60cm korkeiksi kuivassa, aurinkoisessa paikassa.
Alkutilannetta näkyy tässä pari viikkoa sitten otetussa kuvassa. Pikkusydämet kiven vasemmalla puolella.
Muisti ei pettänyt: multaa ei pikkusydämillä ollut nimeksikään, vaan maa oli hiekkaisempaa kuin lasten hiekkalaatikossa. Pikkusydänten juuristokin oli yllättävän pieni ja ihmettelen, miten ne oikein pärjäsivät koko kesän. Kertaakaan en kastellut niitä, eivätkä ne kyllä näyttäneet vettäkään kaipaavan.
Tällainen maa paljastui pikkusydänten kohdalta. Aika paljon lisäsin multaa ennen keijunkukkien istutusta.
Aika minimaaliset juurakot näin isoiksi kasveiksi.
Pikkusydämet pääsivät suunnilleen lopulliselle paikalleen laajennusosan keskivaiheille. Niiden paikalle siirsin tarhakeijunkukkaa ('Hans'), joiden paikalle siirtyi komeamaksaruoho 'Herbstfreude'.
Uusittu ilme. Pari viikkoa sitten kiven eteen siirretyt karpaattienkellot ovat saaneet olla rauhassa jäniksiltä ja aloittelevat nyt kukintaa.
Tiukukärhö 'Arabella' saa kasvaa maanpeittokasvina kiven ja maksaruohojen ympärille.
Komeamaksaruohon eteen istutin tummalehtistä maksaruohoa ('Strawberries and Cream'). Penkin etureunasta lähtivät bellikset kokonaan pois. Niiden paikalle lisään pikkuhiljaa kaukasianmaksaruoho 'Summer Glorya', jonka pitäisi pärjätä bellistä paremmin myös tämänkaltaiset kuivat kesät. Talven yli siinä saavat olla penkin laajennusosaan tulevat mustilanhortensia, purppuraheisiangervo sekä koivuangervot. Muuten olisin istuttanut nekin jo omille paikoilleen, mutta kunta tarjoutui myrkyttämään tuoksuvatukat pois. Nämä tulisivat juuri tuoksuvatukon eteen, joten katsoin viisaammaksi jättää kaikki arvokkaammat kasvit varmuuden vuoksi toistaiseksi istuttamatta. En nimittäin jaksa uskoa, ettei myrkyttäessä pisaroita lentelisi aidan tällekin puolelle.
Päivänliljojen edessä on pari kaukasianmaksaruohoa jo aloittelemassa etureunan valtausta, polun vasemmalla puolella pensaat toivottavasti lyhytaikaiseksi jäävässä väliaikaiskodissaan.
Pihaan tullessa näyttää tältä. Tästä tulee vielä hyvä.
'Elsa Späth' -kärhön vieressä kasvava ritarinkannus oli kasvanut jo niin isoksi, että päätin lohkaista siitä palasen takapihalle happaman maan kasvien penkin takalaitaan. Samalla tuli tilaa siirtää yhtä siperiankurjenmiekkaa taaemmas. Siitä sain myös pienen jakopalan samaiseen penkkiin takapihalle. Nyt kärhöllä on hyvin tilaa kasvaa ja sitä pääsee myös ihastelemaan lähempää.
Myös polku siirtyi alkupäästään hieman vasemmalle. Kärhö kiipeää aitaa vasten tarhakeijunkukkien takana.
Penkin laajennusosaan tuli pieni istuskelupaikka, johon pitää etsiä kiva tuoli. Istumapaikan taakse tulevat mongolianvaahtera ja vatukon myrkytystä odottelevat pensaat. Pikkusydämiä saan äidiltäni lisää, jos nyt istutetut saavat myrkkyroiskeita päälleen.
Tänne tuli myös pieni polku. Haluaisin siihen hieman isompia kiviä, mutta niitä ei ollut nyt käytettävissä. Eiköhän niitä jostain kukkapenkistä vielä löydy, niin vaihdan sitä mukaa parempia tilalle. Reunuskasvina on bellis.
Aurinkopenkin kivikkorinteen puoleinen osa muuttuikin todella paljon, vaikka kasvit pysyivät melkein samoina. Takapihan ja entisen ongelmakujanteen muutoksista kerron myöhemmin lisää.

Kivoja elokuun viimeisiä päiviä!

22 kommenttia:

  1. Hauskaa kun pääsee kunnolla hommiin - istuttamaan ja siirtämään kasveja näkemyksensä mukaan eri paikoille. Alkaa syntyä valmista :)
    Pikkusydämet ovat viihtyneet siellä todella hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Tätä olen odottanut koko kesän ja mielessäni pyöritellyt kasveja paikasta toiseen. Kukaan ei ole kertonut pikkusydämilleni, että niiden pitäisi viihtyä tuoreessa, runsasmultaisessa, ravinteikkaassa maassa puolivarjossa eikä pölisevän kuivassa hiekassa täyspaahteessa. Nyt pääsivät "ohjeiden mukaiseen" paikkaan, katsotaan, josko siinä kasvaisivat kauniisti 20-30cm korkeina, tiiviinä mättäinä. Jos eivät, niin sitten muutan niiden nimen jättisydämiksi :D

      Poista
  2. Mistähän nuita pyöreitä kiviä saa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kysellä oman paikkakunnan maansiirto- ja sorafirmoista. Kiviä voi tilata myös netistä, sivustoja löytää esim. hakemalla googlesta seulanpää- tai mukulakiviä. Kannattaa vertailla kivien hintaa rahtikulujen kanssa, sillä kuljetuskustannukset voivat kasvaa melkoisen suuriksi, jos tilaa kiviä naapuripaikkakunnalta tai jopa kauempaa.

      Poista
  3. Sinulla onkin sielä jo täystohina päällä, ihanaa <3 Mie vasta yritän keräillä itseäni jotain tekemäänkin. Iskenyt laiskuusmaximus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäähän se olla, jos meinaa ehtiä saada valmista ennen talvea ;) Sinulla on ollut koko kesän sellainen tohina päällä hyötyviljelyn kanssa, että eiköhän pieni tai pikkuisen isompikin laiskuusmaximus ole tässä vaiheessa kesää sallittua. Kerää vain voimia, kohta alkaa sipulikukkien istutus ;)

      Poista
  4. Tuoksuvatukka voi levitä tosi isoksi ongelmaksi asti. Minulle joskus tarjottiin sitä puutarhan mutta onneksi älysin kieltäytyä. Hyvä kun kunta myrkyttää pois. Kiitos ideasta kasvattaa kärhöä maanpeitekasvina, taidan kokeilla samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoksuvatukka oli kasvattanut juurensa metrin päähän aidasta nurmikon alle ja toisella puolella tunkee naapurin leikattuun pensasaitaan. Se on myös hyvää vauhtia etenemässä sekä kadulle että raivaamassa metsävadelmaryteikköä tieltään. Toivottavasti olen saanut meidän puolelta kaikki juurenpätkät pois, ettei kohta laajennusosasta ala puskea vatukan taimia. Olen kunnalle kiitollinen, kun tarjosivat myrkytysmahdollisuutta. Nyt kun vain kävisivät äkkiä, niin olisin vielä onnellisempi. Todennäköisesti menee kuitenkin ensi vuoteen. 'Arabellan' pitäisi mennä ihan mukavasti maanpeitekasvina, kun ei ole innokas kiipeilemään tukeen. Muitakin samantapaisia varmasti on. Jalokärhöt tuntuvat etsiytyvän mieluummin ylöspäin ja kietoutuvan toisiinsa, jos ei ole sopivia tukia tarjolla.

      Poista
  5. Sinulla on tuo kasvien siirtoregas meneillään - nyt on siihen hyvä aika kalenterissa ja säätila suosii. Sadetta pirskahtaa sopivasti ja lämpöä riittää, niin että kasvi ehtivät uuteen alkuun. Näitä pihan istutusten muutoskuvia on hauska seurata. Selaan eteen ja taaksepäin postauksiasi ja muutokset näkyvät jännästi!
    Minä jouduin myös poistamaan reilusti pikkusydämiä, jotka riehaantuivat hurjaan leviämiseen kesän aikana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että meidän pihan mylläystä on hauska seurata :) Oikeastaan vasta tänä vuonna olenkin päässyt kunnolla tekemään istutusalueista sen näköisiä, mitä olen vuoden-pari suunnitellut, sillä kokoa kasvamassa olleet kasvit alkavat olla nyt jaettavan kokoisia. Aika monta epämääräistä kasvisotkua on jo selkeytynyt, mutta niin kauan kun raskin ostaa vain yhden taimen uusia kasveja kerrallaan, tulee jossain nurkasssa olemaan lastentarha. Mikähän ihme pikkusydämiä oikein näyttää vaivaavan ja millä ne saa pidettyä oikean kokoisina?

      Poista
  6. Hienot on istutukset ja varsinkin taas tuo kaikki kivien käyttö on mieleeni. Ensi kesänä on niin upean näköinen piha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minun onneni, että kiviä löytyy runsain määrin, sillä pidän niistä itsekin. Toivottavasti syksy ja ensi talvi ovat suosiollisia, että kasvit talvehtivat hyvin.

      Poista
  7. Hyvältä näyttää! Kivikkoryhmät on niin upeita! Meilläki löytyis vielä tyhjiä kivenkoloja istutuksia varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin pidän kivikoista. En malta odottaa, että pääsen toteuttamaan tuoksuvatukon paikalle isoa kivikkoryhmää.

      Poista
  8. Tuoksuvatukan kyllä uskoisi tokenevan myrkyttämällä.
    Syksy on mitä mainiointa aikaa tehdä kasvinsiirtoja. Muutostyösi ovat onnistuneita.

    VastaaPoista
  9. Rapates roiskuu, aina. Hyvä päätös, olla istuttamatta pensahia viälä oikeelle paikoolle. Oon myrkyttäny kesällä ja huamasin jäläkehenpäi selevästi, mihinä oli tippoja tippunu, vaikka yritin olla tarkkana. Sullon ollu ihan kunnon souvi päällä :) Tuallaane yhtenääne istutusalue on torella näyttävä. Hyvä tuloo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Koko kesä kun meni laiskotellessa, niin riittää energiaa isompaankin mylläykseen. Itse jos olisi myrkyttämässä, niin osaisi ainakin suojata kasvit vaikka muovilla myrkytyksen ajaksi ja muutenkin varoa, mutta kun on kunnan työntekijät kyseessä, niin ei tiedä, miten varovasti sen välittävät tehdä. Sitäkään ei tiedä, ilmoittavatko ennen kuin aloittavat vai huomataanko vasta jälkeenpäin, että nyt vatut kuolleet.

      Poista
  10. Hyvää jälkeä olet saanut aikaiseksi! Minulla pikkusydän ei rehottanut tänä kesänä. Viime syksynä siirsin sen toiseen paikkaan, ei vissiin tykännyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitääkin sitten varmaan jakaa ja siirrellä pikkusydäntä joka syksy, jos se silloin pysyisi kauniin näköisenä.

      Poista
  11. Parasta loppukesässä on ehkä juuri kasvien uudelleenjärjestelyprojektit. Kesän ja kasvun hiipuminen ei tunnu niin lopulliselta, kun voi jo suunnitella tulevaa ja sitä, miltä ensi kesänä näyttää. Sinun pihasi näyttää tosi hienolta; hienoja muutoksia olet tehnyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kasvien siirtely onkin mielestäni syksyssä parasta. Silloin näkee kasvien lopulliset kootkin paremmin kuin keväällä.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!