lauantai 23. kesäkuuta 2018

Äitini pionitarhassa

Edellisessä postauksessa kerroin vanhempieni puutarhan kivistä. Koska nyt on pioniaika, arvaatte varmasti, mitä tässä postauksessa esittelen. Äitini rakastaa pioneja ja ne ovatkin vallanneet alaa muilta perennoilta vuosi vuodelta yhä enemmän. Eri lajikkeita hänellä on 29 kappaletta ja sen lisäksi omia risteytyskokeiluja kymmenen. Pioniyksilöitä hänellä on yhteensä peräti 62. Pionien pääkukinta ei ole äitini puutarhassa vielä alkanut, mutta jokunen pioninkukka sieltä jo löytyi.
'Sarah Bernhardt' melkein parhaimmillaan.
Pionien juhlan aloittavat tarhapionit, joista ainoastaan rubra plenassa on enää kukkia, sekä juhannuspioni.
Tarhapioni 'Rubra plena'
Juhannuspioni akileijan ja punapäivänkakkaran kaverina.
Aurinkoisimmissa paikoissa kasvavista kiinanpioneista löytyi jo auenneita kukkia. Osasta lajikkeita ei ole tiedossa, osa on ostettu toisena lajikkeena minä se on hankittu ja jokunen sekaannus on voinut tapahtua istuttaessakin. Jos tiedätte jonkun nimettömän pionin lajikkeen tai olen merkinnyt johonkin kuvaan väärän lajikkeen, kertokaa ihmeessä.
'Dr Alexander Fleming' avautumassa.
'Duchesse de Nemours'
Onkohan tämä 'Ewelina'?
Sama tuntematon, mahdollisesti 'Ewelina'.
'Festiva Maxima'
'Amabilis'?
Oma risteytys, vanhempina 'Bowl of Beauty' ja 'Karl Rosenfielt'. Taisinpa vielä olla itse siveltimen kanssa mehiläistä leikkimässä...
'Madame Furtado'
'Shirley Temple'
Joku avautumassa oleva ihanuus.
Tuntematon sulotar tämäkin.
'Kansas' ja kurjenpolvi
'Auguste Dessert' (kuva otettu vuosia sitten)
'Bowl of Beauty' (tämäkään kuva ei ole tältä vuodelta)
Valitettavasti pilvinen sää ja sadekuurot hidastivat pionien nuppujen aukeamista, joten parasta kukkaloistoa en tältä vuodelta saanut kuvattua. Tässä kuitenkin kuvia nuppuisista pioneista sekä pari parhaassa loistossaan olevaa kuvaa aiemmilta vuosilta.
Pinkit punapäivänkakkarat valkean pionin taustalla.
Sivupihan nuppumeri. Tämä on pionien uusin aluevaltaus, enkä ole vielä kertaakaan ollut paikalla kukinnan ollessa parhaimmillaan. Joudutte siis tyytymään vain tähän nuppukuvaan.
Takapihalla näytti tänään tältä. Punapäivänkakkarat tuovat väriä ennen kuin pionit aukeavat.
Takapiha komeimmillaan. Ritarinkannukset ja valkeat varjoliljat on siirretty muualle, jos ihmettelitte, miksi ne puuttuvat edellisestä kuvasta.
Sama alue toisesta suunnasta katsottuna.
Etupihan pionipenkissä rivin loppupää on parina vuonna talvehtinut huonommin kuin alkupää, vaikka ovat jo vanhoja kasveja. Toisaalta seinän vierestä sulavat lumet aikaisemmin kuin muualta, joten siitäkin tulee hieman eroa pionien tämänhetkiseen kokoon.

Etupihan pionipenkki. Pikkusydänrivistö on uusittu muutama päivä sitten.
Etupihan pionirivistö muutama vuosi sitten.
Tähän kuvaan on hyvä lopettaa äitini puutarhan esittely ja palata takaisin kotiin. Hauskaa viikonlopun jatkoa!

12 kommenttia:

  1. Voi ihanuus mitä pioneja:) pioni on minun lempi kukka mutta minulla ne ovat niin nuoria että eivät kuki vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pionit ovat minustakin upeita kukkiessaan. Jospa sinunkin pionisi jo ensi vuonna kukkivat :)

      Poista
  2. Voi herttijjee mikä pioonivalikooma! Aivan ihanasti kukkivat pioonit. Etupihan pioonit on tosi komeeta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kieltämättä hätkähdyttävä näky kukkiessaan. Taka- ja sivupihankin pionit alkavat olla jo sen kokoisia, että kukinta on tänä vuonna näkemisen arvoinen. Harmi kun eivät ehtineet aueta vierailun aikana.

      Poista
  3. Aivan huikeeta kukintaa, huh huh. Nuo pinkin sävyiset ovat suosikkejani. Tuolla on huumaava tuoksu kukinta-aikana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinkin sävyisissä riittääkin valinnanvaraa; niitä on valtavasti erilaisia. Arvasit oikein tuoksun suhteen, siellä tuoksuu koko piha :)

      Poista
  4. Siellä on pionia aika lailla. Upeita. Vaatii myös kärsivällisyyttä siementaimien puuhailu. Toivottavasti joskus olet paikalla parhaimpaan pioniaikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama siementaimi on myös ilmestynyt itsekseen jopa useiden metrien päähän lähimmistä pioneista. Yksi löytyikin juuri vierailun aikana edellisen postauksen vaahteran alla olevan istumapaikan luota muiden kasvien seasta. Sitä suu auki ihmeteltiin, että mistä se siihen oli eksynyt :D Jos olen joskus parhaimpaan kukinta-aikaan siellä, tulee varmasti uusi postaus.

      Poista
  5. Sinun äidilläsi on oikea pionipeukalo! Aivan mielettömän kokoiset pionipenkit ja upeat lajikkeet! Varmasti ihanaa olla tuolla kun kukinta on parhaimmillaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiti kiittää kommentistasi :) Ei siellä tiedä, mihin suuntaan katsoa, kun joka puolella näkyy tuhansia kukkia ja tuoksuu huumaavalle.

      Poista
  6. Upeata! Onko noita pioneita tuettu mitenkään, kun kuvista en saa silmiin mitään tukia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa on tuettu, loput tukevat toinen toistaan. Niillä on sellaisia puolikaaren muotoisia metallisia maahan upotettavia pensastukia. Niistä osa on tummanvihreitä ja loput tummanharmaita, niin sulautuvat hyvin lehtien ja varsien sekaan.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!