keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Lumen keskellä

Kuulopuheiden perusteella lumesta ei taida olla puutetta nyt missään. On sitä meilläkin. Nämä kuvat ovat sunnuntailta ja hetken aikaa mietin, pitäisikö niitä julkaista ollenkaan. Ovat nimittäin auttamattomasti vanhentuneita jo, sillä viimeiset pari päivää on tuiskuttanut ihan kunnolla. Nytkin lunta sataa siihen malliin, että kolan varteen on lähdettävä ennen kuin pääsee lähtemään töihin. Koska kuvat oli kuitenkin otettu ja postaus jo aloitettu, enkä ehdi pariin päivään ottamaan parempiakaan otoksia, päätin jatkaa aloittamani jutun loppuun. Ehtiihän sitä näiden tuiskujen jälkeenkin laittamaan ajankohtaisen päivityksen lumitilanteesta.

Karon mielestä lumessa on kivaa. Valoa on vain liian vähän lumihepuleiden tallentamiseen.

Sunnuntaina lunta oli noin 25cm.
Pidän kovasti talventörröttäjistä. Monella perennallakin on upea talviasu, kunhan vain pääsee mustan loppusyksyn yli siihen, että lumi koristaa pystyyn jääneet kukkavarret. Tänä vuonna lämpötila ei ole kertaakaan käynyt plussan puolella talven alkamisen jälkeen, joten kevyen pakkaslumen koristamista kasveista on saanut nauttia viikkotolkulla. Olen keittiön ikkunasta ihastellut varsinkin purppurapunalatvoja, jotka ovat naapurin punaista talonseinää vasten näyttäneet todella kauniilta. Aiemmin syksyllä ajattelin monta kertaa leikata ne matalammiksi, sillä korkeat ja pikimustat varret näyttivät rähjäisiltä. Minua ne eivät ihan mahdottomasti häirinneet, mutta mietin, mitä mahtavat eläkeikäiset naapurit tuumata moisesta sotkuisuudesta. Onneksi en kuitenkaan antanut naapurien mahdollisesti närkästyneiden ajatusten häiritä, vaan jätin punalatvat pystyyn.

Purppurapunalatva lähempää.

Kuva on kehno, mutta saa siitä osviittaa purppurapunalatvojen talvisesta olemuksesta. Niissä on minusta jotenkin pitsimäinen olemus.
Hortensiatkin ovat yleensä kauniita talventörröttäjiä mutta nyt lunta on satanut liikaa niille. Mustilanhortensian kevyet ja ilmavammat kukinnot ovat pysyneet kauniimpina kuin suurin osa syyshortensioista. Tiheät ja runsaasti valekukkia (vai mitä ne isommat ja koristeellisemmat, kukan näköiset osat hortensian kukinnosta nyt virallisesti olivatkaan?) sisältävät kukinnot ovat muuttuneet jättimäisiksi lumipalloiksi ja kaikki hennommat versot taipuneet lumen painosta pitkin pituuttaan hankeen.

'Vanille Fraise' on vetänyt lumisen myssyn todella syvälle päähänsä ainoaan pystyssä pysyneeseen runkoonsa ja piilottanut loput versot hangen alle
Karolle ei tuota vaikeuksia pölistellä lunta tieltään. Tähän kuvaan tuli hienosti sydämenmuotoinen lumipölly, kun tarkasti katsoo.
Lasten joulukalenterista tuli eilen tehtäväksi askarrella jouluisia juttuja. Näin muutama päivä sitten facebookissa videon, jossa langasta askarreltiin hyvin helpon näköisesti joulukuusen mallinen koriste. Homma näytti helpolta ja koristeesta tuli kaunis, joten lasten näprätessä omia juttujaan päätin kokeilla joulukuusen tekemistä. Ohjeen mukaan ensin piti tehdä muotiksi pahvikartio ja päällystää se muovikelmulla. En halunnut tuhlata askartelukartonkejani, joten pyöräytin kartion parista mainoksesta ja siloitin pinnan (roska)postisella eikun joulunenhan se tähän aikaan vuodesta on. Enkä halunnut tuhlata kelmuakaan, joten käytin tyhjentyneestä kakkupaperipaketista jäänyttä muovipussia, joka oli jäänyt muovinkeräysastian sijaan pöydälle lojumaan. Ohjeessa taidettiin käyttää villalankaa tai jotain vastaavaa nauhaa. Sellaistakin olisi ollut varastossa mutta muistin ison rullan valkoista paperinauhaa, jolle ei ole löytynyt muuta käyttöä. Ajattelin sen sopivan hienosti tähän projektiin. 
Mainospostia, sakset, teippiä ja muovinpalanen tarvittiin jo ennen kuin varsinaisen koristeen tekeminen pääsi alkamaan.
Lanka kieputeltiin ensin melko tiheästi kartion ympärille ja sitten vahvistettiin sitä liimalla (mahdollisesti vedellä ohennetulla). En tiedä, johtuiko liukkaasta muovipinnasta vai paperinauhasta, mutta sillä tyylillä hommasta ei tullut yhtään mitään. Kierteet liukuivat paikoiltaan nopeammin kuin ehdin kieputtaa uusia, joten jouduin vaihtamaan suunnitelmaa. En aikonut luovuttaa; kuusi piti saada paperinarusta, vaikka siihen menisi koko päivä! Keksin, että paperinauhaa avaamalla saisin koristeeseen lisää tekstuuria (ja isompaa liimapintaa). Avasin ensin suunnilleen metrin verran nauhaa ja kieputin sen kartion ympärille laittaen pienen liimapisaran jokaiseen saumakohtaan. Tämä tyyli toimi, joten jatkoin samaan malliin metrin toisensa jälkeen. Nauhan avaaminen oli tuskastuttavan hidasta, joten availin sitä vain sieltä täältä. Viimeiset kierrokset tein kelloa vilkuillen, sillä piti ehtiä vielä syödä ennen töihin lähtöä.
Kuusitötterö jäi kuivumaan työpäivän ajaksi. Videosta poiketen en töpötellyt tätä kauttaaltaan liimalla.
Illalla töistä kotiin tullessa pääsin jatkamaan projektia. Seuraavassa vaiheessa videolla vetäistiin pahvikartio pois ja näprättiin kelmu irti kovettuneesta langasta. Olin itse teipannut muovin kiinni mainoskartioon (ja näemmä liimannut osittain langat kiinni muoviin), joten sekään homma ei käynyt ihan niin helposti kuin videolla. Onneksi mainostötterö taipui helposti sisäänpäin, joten sain lopulta irroteltua koristeen, vaikkakin mainoksen mukana taipuvat paperinauhat vaikeuttivat hommaa huomattavasti. Ehkä liimalla kyllästetty lanka olisi ollut jäykempää ja lähtenyt helpommin irti. Koristelu sentään sujui yhtä helposti kuin videolla.
Koristelin kartion helmenvärisillä ja hopeisilla helmillä sekä isommilla ja pienemmillä "timanteilla" (strasseja tms.). Latvaan tietysti tähti.
Lopputulos on melko samantyylinen kuin videolla, vaikkakin matka valmiiseen oli huomattavasti vaivalloisempi (tai ainakin sen tuntuinen). Aikaakin meni monta tuntia yli sen minkä oletin sen vaativan. Jätin mainostötterön kuitenkin vielä purkamatta, jos innostun tekemään vielä toisen kuusen hieman jatkojalostetulla metodilla. Timantteja lukuunottamatta materiaaleja nimittäin riittäisi vielä hyvinkin sellaiseen. Jo pelkästään se, että päällystäisi kartion kelmulla, saattaisi helpottaa hommaa huomattavasti. Kelmu kun on selvästi nahkeampaa kuin käyttämäni muovi. Paperinarun purkaminen oli homman hitain osa, joten nahkeammalla alustalla narun voisi jättää purkamatta.
Kuusi päätyi olohuoneen hyllylle. Kuvasta ei oikein erotu, mutta valo heijastuu ja kimaltelee somasti koristeissa.
Eilisiltana otettu kuva luumutarhasta, johon sain viikonloppuna vihdoin valosarjat.
Mukavaa viikon jatkoa! Toivottavasti ette huku lumeen!

12 kommenttia:

  1. Teillä kimaltelee valot valkoisissa puissa sisällä ja ulkona! Vau, miten kaunis luumutarhakuva. Pihalyhdyn päällä olevasta lumihatusta voi jotain päätellä viime päivinä sataneesta lumesta.
    Hieno sisäkuusi, siitä tuli todella kaunis. Noin se taitaa useimmiten mennä, että ensimmäinen menee kokeilun piikkiin ja sen jälkeen homma muuttuu helpommaksi, kun tietää jo, mitä kannattaa tehdä. Sama esim. tapetoinnin kanssa (remppaan parhaillaan kaupunkiasunnossa olkkarin takaseinää). Ja vaikka olen tapetoinut aika monta seinää elämässäni, niin silti aina ekan vuodan kanssa saa aina tuskailla, sitten alkaa sujua.
    Lunta on tosiaan tullut, eilen kävin katsomassa autoani parkkipaikalla, en ole käyttänyt sitä moneen päivään ja... no, siinä kohdalla, jossa parkkiruutuni on, oli jokin luminen möykky.
    Ihana Karo, lumenpöllyttäjä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta on saatu kerrakseen. Onneksi tänään ei ollut työpäivän aikana satanut lisää, niin ei tarvinnut töiden jälkeen kolata uudelleen pihaa puhtaaksi. Nyt vähän leijailee hiutaleita, mutta ehkä aamulla ei silti tarvitse tehdä lumitöitä. Katsoin päivällä lumensyvyystilastoja ja virallisten mittausasemien mukaan Etelä-Suomessa on jo melkoiset kinokset. Aika hurja talven aloitus. Huhhuh, paljonkohan sitä vielä talven mittaan sataakaan?
      Kiitos! Ensimmäiset yritykset ovat tosiaan usein niitä harjoituskappaleita, olipa mistä asiasta tahansa kysymys. Onneksi harvemmin tulee ihan täysin kelvottomia väkerryksiä, tuo kuusikin on pikkuvioistaan huolimatta aivan käyttökelpoinen.

      Poista
  2. Nyt ei ainakaan voi valittaa lumen puutteesta. Sitä on saatu nyt runsaasti myös tänne Etelä-Suomeen.
    Karo ainakin kuvasta päätellen, näyttää nauttivan lumesta täysin rinnoin.
    Tulipa tosi kiva paperinarukuusi ja kaunis näkymä valaistuun luumutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Suomessa taitaa olla säätilastojen mukaan paikoin vielä enemmän lunta kuin täällä. Melkoiset nietokset ollakseen vasta joulukuun puoliväli!
      Karo viihtyy lumessa aika hyvin silloin kun lumi on pöllyävää pakkaslunta eikä takerru tassu- tai mahakarvoihin. Tietysti jossain vaiheessa tulee kylmä tai iskee kyllästyminen mutta jonkun aikaa se viihtyy mainiosti lumipuuhissa.
      Kiitos!

      Poista
  3. Minusta tosi hyvä kuva Karosta se kuvaa mitä parhaimmin sitä menoa ja riemua mitä lumi saa aikaiseksi . Lumen tulo saisi riittää .Lohja oli kuulemma alkuviikosta Suomen lumisin paikka sitten taisi Vihti mennä ohitse . Meillä on onneksi kotona ja mökillä niin iso tontti että lumet kyllä mahtuu mutta kaikilla ei ole yhtä hyvin asiat .Jestas minusta ei olisi tuon kuusen tekijäksi .Hieno tuli olet näppärä käsistäsi ja ennenkaikkea viitseliäs . Joulun odotuksia sinne mukavia sellaisia .😀 .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhtia noissa Karo-kuvissa ainakin on. Höttöinen pakkaslumi onneksi painuu talven mittaan jonkun verran, joten ehkä lopputalvesta ihan joka paikka ei ole hautautunut hankiin.
      Kiitos! Kun saan jotain päähäni, saatan näprätä sitä ihan järjettömän pitkään. Etukäteen jos tietäisi, paljonko siihen tulee kulumaan aikaa, jäisi varmasti moni homma tekemättä :D Hyvää joulun odotusta sinullekin!

      Poista
  4. Hauskat kuvat Karosta! On niin totta, että vauhdissa on vaikea kuvata koiraa, varsinkin, jos valo ei riitä. Sait kuitenkin kuviin hienon tunnelman Karon vauhdista puuterilumessa.
    Lunta on totisesti tullut ja paljon. En hakenut mittaa sisältä, mutta kahlatessa arvelin lunta olevan ainakin puoleen sääreen.
    Aika hauskan kuusen sait askarreltua, tuo on sellainen tyylikäs ja harmoninen, ja kimaltelee sopivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karon kokoisen koiran kuvaaminen on siksikin haastavaa, että kameran automaattitarkennus ei välttämättä edes tajua tarkentaa oikeaan kohteeseen. Tai ainakaan minun kamerallani se ei onnistu. Manuaalitarkennus taas on liian hidas, kun koira menee niin vauhdilla eikä suuntaa tiedä etukäteen.
      Kiitos! Pikkuisen blingblingiä on hyvä aina olla joulukoristeissa.

      Poista
  5. Lunta on saatu meillekki n.20 senttiä. Just sopivasti.
    Siävän kuusen askartelit, luavuutta harijoottaen. Ensimmääset on aina tyälähämpiä ku seuraavat. On teillä ainaki yks perheenjäsen, joka ottaa ilot irti lumesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä välttämättä tarvitsisi täälläkään enää paljoa lunta sadella. Reilut kymmenen senttiä vielä jos sataisi, niin olisivat aremmatkin kasvit sekä pensasmustikoiden ja atsaleojen nuppusilmut hyvin suojassa kovemmilta paukkupakkasilta.
      Kiitos! Seuraavan kuusen väkertämiseen kuluisi varmaan enää puolet ensimmäiseen käytetystä ajasta. Toinenkin kyllä mahtuisi samalle hyllylle, joten ehkä testaan vielä joku päivä. Kyllä lumipuuhat maistuvat lapsillekin, itse ulkoilen lähinnä vain lumikolan varressa :D

      Poista
  6. Ei vissiin kannata tarjota sinulle osaa näistä meidän lumista? Olisin mielelläni lähettänyt joitakin kuormallisia. Viime aikoina kuvat ovat aina vähintään puoli päivää jäljessä, kun lunta tulee lisää aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. No, tänään ei ole tullut yhtään.
    Karo taitaa tykätä lumessa peuhaamisesta. Kiva katsoa sen iloa.
    Askartelit hienon kuusen. Muutama vuosi sitten tehtiin samalla tekniikalla palloja, joiden sisään laitettiin valosarja. Hommaa helpotti, että paperinaru käärittiin ilmapallon ympärille. Työn kuivuttua ilmapallo poksautettiin rikki, jolloin se irtosi pienenä riekaleena.
    Tunnelmallinen kuva lumisesta pihasta valoineen. Sieltä ne tontut jo kurkkivat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, saa tarjota lumikuormaa jollekin enemmän sitä kaipaavalle. Meillä ei ole eilisen aamupäivän jälkeen tainnut sataa kuin sentti tai pari lunta. Kolata ei ole siis tarvinnut eilisaamun jälkeen.
      Karo viihtyy lumessa jonkun aikaa, varsinkin jos heittelee hankeen nameja etsittäväksi eikä ole paljoa pakkasta. Nyt, kun on -15 astetta, se käy vain pikaisilla ulkoiluilla ja pyrkii sisälle lämpimään, vaikka muu perhe jäisi vielä ulos.
      Kiitos! Muistan ne narupallot. Anoppi teki paperinarusta myös kransseja, ilmeisesti virkkaamalla tai jotenkin solmimalla. En tullut kysyneeksi, kuinka. Paperinarusta saa tehtyä kaikenlaista.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!