sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Joulukuun alun kuulumiset

Työpaikan pihalla männyt ovat saaneet kauniin lumikuorrutuksen.
Tänne taisi talvi tulla jäädäkseen tai ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että näin tapahtuisi. Tasan marraskuun puoliväliin olin merkannut kalenteriin pientä lumisadetta ja samalla lämpötila putosi pakkaselle eikä sen jälkeen ole enää plussalle menty. Lunta on tullut pikkuisen kerrallaan lisää ja maisemat muuttuneet talvisiksi. Olen melkein hyppinyt riemusta, kun ei ole tarvinnut miettiä, kuinka saada lapset pukemaan kuravaatteet päälleen ja kuinka minimoida hiekan kulkeutuminen sisälle kenkien mukana tai Karon tassuissa. Ja kun pakkasta ei ole ollut juuri paria astetta enempää, tarkenen myös itse vielä tavallisen tallaajan mittapuun mukaan suunnilleen normaalissa talvivarustuksessa. Kymmenen pakkasasteen kohdalla siirryn lähipiirin mukaan naparetkeilijän varustukseen.

Pensashanhikki 'Lovely Pink' ei ehtinyt karistaa ihan kaikkia lehtiään ennen talven tuloa.
Rusakko on yrittänyt päästä atsaleojen kimppuun. Verkon keskellä puistoatsalea 'Satomi' pitää myös viimeisistä lehdistään kiinni, 'Tarleena' ja 'Violetta' ehtivät pudottaa ne ajat sitten.
Löysin ilokseni varaston hyllyn takaosasta vielä yhden verkkorullan, johon olin keväällä rullannut kaksi pitkää verkonpätkää ja yhden lyhyemmän palasen. Ehdinkin jo vähän ihmetellä sitä, miten verkot eivät tänä vuonna riittäneet oikein mihinkään. Lyhyellä pätkällä paketoin majapenkissä olevan kuutamohortensian. Rusakot olivat pomppineet useamman kerran aivan sen vierestä mutta toistaiseksi olivat jättäneet hortensian rauhaan. Lunta on vielä sen verran vähän, että pitkäkorvat löytävät herkullisempaa evästä muualta. Kahdella pidemmällä verkolla sain paketoitua koko majapenkin majan alppikärhöineen sekä aurinkopenkistä mustilanhortensian, pitsipihlajan ja yhden koivuangervoista samaan häkkiin. Pitsipihlajan verkon siirsin mongolianvaahteralle. Vasta majan verkotuksen jälkeen tuli mieleen hankikylvöjen sijoittaminen. Viime talvena hautasin ne nimittäin majapenkin istuimen alle. Nyt pitänee keksiä niille jokin toinen paikka, sillä verkon saumakohta jäi majan taakse, eli majan sisälle ei enää pääse kuin lentämällä tai kiipeämällä seinän yli. Lentää en osaa eikä majan seinä taida kestää kiipeilyä.
Yrittäkööt rusakot päästä nyt alppikärhöjen kimppuun! Aiemmin hätäapuna olleet raudoitusverkon palaset oli tarkoitus ottaa pois mutta olivat jäätyneet maahan kiinni.
Ihmeellistä, kuinka jänöt löytävätkin vihreät lehdet lumen alta. Bellikset ja suurin osa kurjenpolvista on kaivettu esille ja mutusteltu hyvällä ruokahalulla. Myös osa myskimalvoista on syöty. Suon jänöille perennoilla herkuttelun sillä ehdolla, että ne jättävät puuvartiset rauhaan. Kovasti rusakot ovat jo kierrelleet verkkojen ympärillä etsimässä heikkoja kohtia. Toivottavasti eivät sellaisia löydä. Loistokärhöjä saavat minun puolestani jänöt vedellä suihinsa kunhan eivät ihan maata myöten niitä syö. Osa versoista kun saattaa hangen alla talvehtia ja siten kukkia jo alkukesällä. Loistokärhöistä puheenollen: kellarissa tapahtuu kasvuunlähdön ihmeitä.
Loppukesällä hankitut loistokärhöt ovat innostuneet puskemaan uusia silmuja. Tämä taisi olla 'Evijohill'.
Toivottavasti kärhöt nyt suostuvat pysyttelemään talviunilla, ettei tarvitse niiden hentoja lonkeroita kovin paljoa saksia pitkin talvea. Leikkasin varmuuden vuoksi kaikista vanhoja versoja lyhyemmiksi, jotta pystyn paremmin seuraamaan niiden vointia. Muuten en olisi vielä tässä vaiheessa mennyt kellariin mutta eteisestä piti siirtää vielä muutama kasvi kellarin puolelle. Ne jäivät aikaisemmin siirtämättä, sillä oletin tulevan vielä plussakelejä. Koska sellaisia ei nyt olekaan tullut, jouduin paketoimaan ison verenpisaran ja yhden pelakuun vanhaan pussilakanaan ja juoksuttamaan kellariin. Oli tarkoitus viedä vielä yksi isoista pelakuulaatikoistakin kellariin, mutta totesin siellä olevan jo aivan tarpeeksi kasveja. Onhan sitä ennenkin mahduttu eteisessä liikkumaan, vaikka siellä jokunen kasvi olisikin.
Kellarin portailla istuen selkä vasten takaseinää sain koko kellarista kuvan. Melko täyttä on vai kuinka?

Vapaata lattiapinta-alaa on tämän verran, kun seisoo sivuseinässä kiinni.
Portailta katsottuna pimentoon jäävällä seinustalla on kolme hyllyllistä ruukkuja ja niiden edessä lattialla lisää.
Muistin syksyllä väärin: näitä pieniä alppiruusun taimia tulikin kellariin kaksi. Tässä niistä isompi. Latvassa on pullea silmu, mutta ei ehkä kuitenkaan nuppu, vaikka niin toivoisin.
Keskihyllyn takaosassa on toinen alppiruusu. Etualalla kurottelee kaksi syyssyrikän pistokastainta, jotka ovat ottaneet kärhöistä mallia ja puskeneet lehtihangoista uusia versonalkuja.
Ylähyllyltä saa otettua hiukan tarkempia kuvia, sillä lamppu on heti vieressä. Viimeisistä aleista hankitut hyasintin sipulit puskevat jo versoa.
Ylähyllyllä on myös tämän hetken isoin ilonaihe: jouluruusun kylvös, josta puskee jo kuusi topakkaa koukkua.
Sisäinen askartelijani pääsi taas vauhtiin, sillä kävin eilen ylioppilasjuhlissa. Päätin väkertää kortin itse, sillä tähän aikaan vuodesta ei kaupoissa ole kovin kummoista valikoimaa sillä osastolla. Ei ole kovin kiva, jos jokaiselta vieraalta tulee samanlainen kortti. Ylioppilas harrastaa musiikkia, joten tulostin Gaudeamus igitur -kappaleen nuotin vaaleanpunaiselle paperille ja piirsin sen päälle lakin ja ruusun. Liimasin kuvan sekä muovisen lyyran luonnonvalkealle korttipohjalle ja lisäsin vielä mustan "silkki"nauhan tehosteraidaksi. Kortin sisälle liimasin vaaleanpunaisen paperin onnittelutekstejä varten.
Kortista tuli minusta aika onnistunut.
Sisäinen näprääjä on askarrellut viime aikoina jotain muutakin mutta kuvia niistä joudutte vielä odottamaan hetkisen. Minikokoisten asioiden tekeminen on hitaampaa kuin uskoisi. Joulupuuhia on jo aloiteltu mutta kovin pienesti, valosarjatkin vielä odottavat laatikossaan inspiraatiota. Saa nähdä, milloin sellainen sitten iskee vai vietämmekö pimeää joulua. Mukavaa joulukuuta kaikille!

16 kommenttia:

  1. Kerrassaan upea itseväkerretty kortti! Olet taitava!
    Minäkin tykkään siitä, että kura-aika jäi hyvin lyhyeen. Pitkään on mittari pysynyt kokonaan pakkasen puolella ja ennuste 10 vrk eteenpäin näyttää samaa. Maan lumikuorrutus ei haittaa vielä metsässä kävelyä, mutta tuo valoa ja suojaa vähän arempia kasveja samalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vähän se näyttää harmaalle, kun on pimeässä otettu kuva mutta luonnossa kortti oli raikkaamman värinen.
      Meillä lumi alkaa pian jo haitata luonnossa liikkumista, sillä eilen illalla alkanut sade jatkuu edelleen. Nyt leijailee oikein isoja hiutaleita. Ihan hyvä vain, jos nyt alkutalvesta sataa vähän enemmän lunta, niin saavat kasvit suojaa tammi-helmikuun pakkasilta. Toivottavasti ei kuitenkaan sada koko talvea eikä tule mitään metrisiä hankia.

      Poista
  2. Siälä näyttää tosiaanki jo talavelta. Meillä lunta tuloo hiutale kerralla, joten ei viäläkää oo senttiä enempää. Tunkua on kellaris. Toivottavasti talavehtiivat hyvi. Vautsi, jouluruusuvauvoja! Mun ei onneksi tartte niitä eriksensä kasvattaa, ku niiton kolomiopenkis kasvamas, iha ittekseen, vaikka kuinka palio.
    Susson kyllä taiteelianvikaaki. Komia kortti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä sataa juuri nyt oikein isoja hiutaleita ja talventörröttäjät ovat saaneet hienoja lumihattuja päälleen.
      Yleensä kasvit ovat talvehtineet hyvin kellarissamme. Nyt kasveja on sen verran paljon, että pitää seurailla, ettei niihin ala tulla hometta. Ei passaa kastella ollenkaan ennen kuin ruukut alkavat olla selvästi kuivia. Olen ripotellut jouluruusujen siemeniä monena kesänä kukkapenkkiin mutta yhtään tainta ei ole noussut. Näyttää onnistuvan minulla paremmin ruukussa. Voihan tässä käydä samalla lailla kuin levisian kohdalla kävi: heti kun sai ruukkuun kylvämällä taimia, niitä alkoi ilmestyä omin avuin myös kukkapenkkiin.
      Kiitos!

      Poista
  3. Meilläkin lumi on nyt pysynyt yllättävän pitkään pikkupakkasien ansiosta.
    Todella kaunis ja hyvin ideoitu kortti. ❤️

    VastaaPoista
  4. Tulipa kaunis kortti! Ja hienoa tuo onnistunut jouluruusukylvös. Kertaakaan en ole saanut jouluruusua onnistumaan siemenestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En minäkään ole saanut jouluruusun siemeniä itämään kukkapenkissä mutta ruukussa näemmä onnistui. Kylvin siemenet heti tuoreeltaan ja pidin kylvöstä ulkovarastossa suojassa kuivattavalta tuulelta ja auringolta. Ilmeisesti kylväminen saman tien kun siemenet alkoivat karista oli ainakin osa onnistumisen nikseistä.

      Poista
  5. Kaunis kortti. Ihan varmasti jää paremmin saajalle mieleen, kuin ne valmiina kaupasta ostetut (nättejä toki nekin).
    Olet mestari talvetusruukkujen ahtaaja. Tuskin ahtaus kasveja häiritsee, kun lepoaikana kasvu on kuitenkin aika vaisua. Nuo jouluruusuvauvat saavat suuren ihastuksen huokauksen täältä kaukaakin.
    Kaipa niitä jäniksiä kulkee pihassa lumettomanakin aikana, mutta nyt on taas oikein moottoritieväyliä ympäriinsä. Onneksi olen verkottanut. Peura on käynyt tönkimässä vuorenkilpeä, jonka pehko törrötti näkyvissä (lunta ei vielä muutamaa senttiä enempää ole). Sen syököön, kunhan muut jättää rauhaan.
    Kurakelit ovat olleet vähissä, onneksi. Motarilla rapa roiskuu, mikä taasen johtuu suolaamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ainakin itse tehty kortti erottuu massasta. Uskon, että kortin saajakin osaa arvostaa sitä.
      Kellarin ahtaus häiritsee ehkä eniten itseä, kun ei pääse helposti tarkistamaan perimmäisten kasvien kosteustilannetta ja muuta vointia. Onneksi suurin osa talvetettavista on karistanut lehdet, niin pääsee ilma kiertämään paremmin. Suurin osa kasveista sai vielä kuivahtaa ulkovarastossa muutaman viikon ennen kellariin vientiä, joten ylimääräistä kosteutta ei ehkä tullut liikaa. Muutama vuosi sitten oli todella märkä syksy ennen kuin pakkaset iskivät, ja jouduin kantamaan kasvit melko kosteina ja monet vielä täydessä lehdessä kellariin. Aika äkkiä home alkoi mellastaa kasvustoissa ja versoja piti karsia rajulla kädellä.
      Ihan varmasti jänöjä pomppii pitkin pihamaita lumettomaankin aikaan. Nyt vain niiden liikkeet ja määrän näkee paremmin. Aika samoja reittejä näyttävät joka talvi kulkevan. Toivottavasti peura tosiaan tyytyy vuorenkilpiin ja jättää muut kasvisi rauhaan.
      Täälläkin on isommat tiet suolattu, joten autot ja tienpenkat ovat aivan kuraisia. Onneksi sentään muualla näkee puhtaampia maisemia.

      Poista
  6. Teillä on totisesti talven näköistä. Hyvähän tuommoinen selkeys ja lumisuoja on kasveille. Toivottavasti talvi pysyy tuollaisena sopivana. Tuollaisessa lumimäärässä on hyvä tarkkailla vierailijoiden jälkiä, jäävät todistusainestoksi.
    Melkoinen ruukkukellari, ja ihanat jouluruusun koukut!
    Todella kaunis kortti.
    Jee, minijuttuja tulossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole epäilystäkään, etteikö nyt olisi talvi. Lumi on hyväksi niin kasveille kuin minulle. Tähän aikaan vuodesta on muutenkin niin pimeää, ettei oikein jaksaisi mustaa maata siihen lisäksi. Lumi valaisee mukavasti ja auttaa edes vähän väsymykseen. Kunhan ei vain tulisi kovia pakkasia eikä metrisiä kinoksia.
      Kellarin kasvimäärä tuntuu vain pahenevan vuosi vuodelta. Ja minä vielä karsin useamman ruukun pois talvetettavien listalta! Missähän pulassa sitä taas keväällä ollaan? :D
      Mullan seasta puskevissa koukuissa on jotain todella hellyttävää. Saa nähdä, pitääkö minun alkaa pian viritellä kasvivaloja jouluruusuvauvoille, kun tähän aikaan puskevat itseään maanpinnalle.
      Minijuttuja tulee ainakin muutaman postauksen verran tässä talven mittaan.

      Poista
  7. Hieno kortti😍 Valot on meilläkin laittamatta ja varmaan tänä vuonna jäävätkin laittamatta. Kuuseen sitten kynttilät pyhiksi loistamaan💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Valot ovat edelleen minulla paketissaan mutta ainakin takapihalle luumupuihin olisi tarkoitus laittaa pari valosarjaa ja etupihalle vähän. Kuuseen tietysti myös valot sitten aikanaan mutta muut saavat jäädä laittamatta, vaikka eivät ledit paljoa virtaa veisikään. Laiskuutta vain on ilmassa :D

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!