Eläimellinen meno puutarhassa on parina viime kesänä viitannut enimmäkseen joko apinan raivolla kitkemiseen tai tuholaisten kanssa taistelemiseen, ja varsinkin viime kesän myyräepisodin jälkeen hieman jännitin, mikä otus nyt aiheuttaa päänvaivaa. Toistaiseksi (ihme kyllä) eläimet ovat olleet siellä asteikon mukavammassa päässä. Niin neli- kuin kuusijalkaiset tuholaiset ovat suorastaan loistaneet poissaolollaan ja siivekkäistäkin ainoastaan yhdestä houdini-rastaasta on ollut riesaa. Kyseinen otus on niin mieltynyt hunajamarjoihin, että menee jänis- ja lintuverkkojen läpi, alta ja välistä, vaikka olen jokaisen kuviteltavissa olevan kolosen tukkinut ja ankkuroinut verkot mm. pyykkipojilla, naruilla, oksilla, tiilillä ja betonilaatan palasillakin paikoilleen. Kerran pensaiden ympäri kiertävää jänisverkkoa oli kiskottu ylemmäs ja taivutettu nätisti ulospäin, jotta se irtoaisi ankkurikepeistään. Kun estin moisen toiminnan laudanpätkällä, verkon ali oli seuraavana yönä kaivettu tunneli. Ulos mokoma räksänkuvatus ei osaa samaa reittiä kulkea, joten päivittäin häkkiä on joutunut avaamaan yhdestä reunasta ja hätistämään lintua ulos. Melkein kunnioitettavan sinnikäs marjavaras. Pitää varmistaa, että mansikkahäkki on rosvonpitävä sitten kun mansikat alkavat kypsyä.
 |
| Reissussa rähjääntynyt ohdakeperhonen. |
Perhosia on lennellyt tänä kesänä aika mukavasti, vaikka kuvattavaksi ne eivät ole kovinkaan usein suostuneet. Aiemmin keväällä näkyi herukka-, nokkos- ja sitruunaperhosia, sen jälkeen lanttuperhosia ja yksi paatsamasinisiipikin. Lapset ovat bonganneet mm. erilaisia yökkösiä päivälevoilta ja viimeisin uusi havainto oli ohdakeperhonen, jonka siivet olivat selvästi kuluneet pitkän vaellusmatkan aikana. Ohdakeperhoset eivät talvehdi Suomessa, vaan vaeltavat Lähi-Idästä tai Pohjois-Afrikasta lämpimien ilmavirtausten mukana tänne. Ei siis ihme, jos siivet eivät enää näytä priimakuntoisilta. Hyvin näytti tuoksukurjenpolven mesi kelpaavan perhoselle matkaevääksi. Alkukesällä saapuneiden perhosten jälkeläiset ilmestyvät puutarhoihin loppukesällä. Toivottavasti tuokin yksilö pääsi jatkamaan sukuaan.
 |
| Kirjosieppopariskunta ruokkimassa poikasiaan. Naaras vasemmalla, koiras oikealla. |
Heti puutarhakompostorien takana on pesinyt jo monena vuonna kirjosieppo. Niin myös tänä vuonna. Ne eivät uskalla tulla ruokkimaan poikasiaan, jos joku on kompostoreilla mutta vain pari metriä taaempana olevassa kärhömajassa istuminen ei häirinnyt nälkäisille poikasille hyönteissaaliita kuskaavia emoja. Majan takaseinässä on isoja aukkoja, joten siepot varmasti näkivät minut sieltä. Olisin kyllä häipynyt kauemmas, jos emot eivät olisi uskaltaneet käydä pesällä. Puutarhakompostorilla on välillä pakko käydä mutta olen yrittänyt mennä sinne vasta sitten kun emot ovat juuri tuoneet poikasille syötävää, niin ehdin pois alta ennen kuin ne ovat tulossa seuraavan kerran. Toisessa pöntössä pesi taas kuusitiaisia mutta niiden poikaset ehtivät jo lähteä pesästä. Luulen, että pöntössä saattaa olla nyt toisen poikueen hautominen menossa.
 |
| Nuori käpytikka kasvimaan seinäkkeessä. |
Käpytikkojen pesintä on myös onnistunut. Tonttimme ympäristössä on pyörinyt ainakin neljä nuorta käpytikkaa milloin missäkin puuhassa. Kuvan yksilö oli tutkimassa ilmeisesti kasvilavoissa pesiviä muurahaisia, kun minä pölähdin kasvimaalle. Tikka lennähti seinäkkeeseen ihmettelemään ja kiipesi pomppu kerrallaan ylemmäs, kun varovasti hiivin kännykkäni kanssa lähemmäs. Neljän metrin päähän pääsin linnusta ennen kuin se otti siivet alleen. Toisena päivänä seurasin kuusen oksalla pomppivia poikasia, jotka tutustuivat käpytarjontaan vähän kehnommalla menestyksellä. Ei ollut ihan vielä tekniikka hallussa ja kävyt tipahtelivat järjestään alas. Kesällä on onneksi reilusti ruokaa tarjolla harjoitella oikeaa nokankäyttöä talvipäivien varalle.
 |
| Karkuun! |
Oravakin kävi eräänä päivänä pomppimassa kukkapenkissä. Voi olla, että se oli löytänyt lintujen kylpyaltaaksi tarkoittamani vesiastian. Olin vähän huonossa paikassa, niin en nähnyt, mitä kurre puuhaili. Oletettavasti se ei ollut ainakaan tihutöitä suunnittelemassa. Pitkäkorvaisia pomppijoita ei ole kesällä meidän pihalla näkynyt ja hyvä niin. Ovat saaneet kärhönversot kasvaa ihan rauhassa eikä sinikatanoitakaan ole käyty parturoimassa sängelle.
 |
| Joku erakkoampiainen ja epäonninen toukka. |
Hyönteishotellissa pesii nyt ainakin viisi yllä olevan kuvan erakkoampiaista ja sen mitä olen niiden touhuja seuraillut, niin suurin osa koloihin kuskatuista saaliista on noita samoja toukkia. En tiedä, mistä ne niitä löytävät mutta hyvä apaja näyttää olevan. Toukkia "lentää" tunneleihin tasaista tahtia ja ainoastaan väliseinien muurauksen ajan ampiaiset kuskaavat jotain muuta kuin toukkasaaliita leuoissaan. Seuraavalla videolla näkyykin, kuinka ampparilla on melkein itsensä kokoinen toukka kyydissään. Harmillisesti kännykkä päätti juuri kriittisimmillä kohdilla tarkentaa ihan mihin sattuu mutta sain sen onneksi palaamaan takaisin ampiaiseen.
Ei näytä olevan aina helppoa tuo ötököidenkään elämä. Jos jonkun mielestä muurahaisten seuraaminen on mukavaa, niin voin sanoa, että hyönteishotellin asukkaiden seuraaminen on vähintään yhtä hauskaa. Eikä tarvitse varoa housuihin kiipeileviä muurahaisia!
Hyvä, että ei ole ollut tuhoeläimiä kiusana. Tuota rastasta lukuunottamatta, mutta ehkä sille täytyy antaa pisteet moisesta yritteliäisyydestä. Sait melkoisen hyviä kuvia linnuista ja harvinaisesta hyönteistapahtumasta.
VastaaPoistaNiin paljon kuin rastas aiheuttikin meille päänvaivaa, niin kyllä se totisesti ansaitsi jokaisen varastamansa marjan.
PoistaKiva kuvakavalkadi erilaisista eläimistä. Niitä on totisesti tänä kesänä pitkin puutarhaa josjonkinlaisia. Pienen pienistä hämähäkeistä jättikokoisiin variksiin. Tuholaisiakin tuntuu olevan, mutta juhlikoon nyt tämän kerran. En ryhdy myrkkyjen kanssa touhuamaan.
VastaaPoistaSait hienon kuvan tikasta siivet levällään. Enpä tiennytkään siipien olevan noin kuviolliset. Kirjosieppo ruokkii lapsukaisiaan meilläkin. Ja mustarastas omiaan.
Pitääkin käydä tarkastamassa hunajamarjojen tilanne. Siellä näkyi torstaina kypsiä marjoja, mutta eilisen kaatosadepäivän vuoksi en tullut menneeksi astian kanssa keräämään. Jostain syystä linnut ovat jättäneet hunajamarjat rauhaan. Ehkä eivät ole ymmärtäneet, että marjat on siellä lehtien alla piilossa.
Mukavaa viikonvaihdetta sinulle!
En minäkään käytä myrkkyjä. Luonto hoitakoon tuholaiset aikanaan.
PoistaKäpytikalla on kieltämättä koristeelliset siivet. Korea lintu.
Hyvä, jos teillä linnut ovat jättäneet hunajamarjat rauhaan. Ehkä lähistöllä on niille joku mieluisampi marja-apaja.
Kiitos, samoin sinulle!
Meillä rastaat valtasivat nyt pihan. Vetävät madot nurmikolta parempiin suihin. Olen nähnyt myös muutaman kotilon kosteilla paikoilla mutta rastaat syövät nekin ja jää vai kuori jäljelle. En uskoisi sanovani, että rastas on jopa tervetulleempi meille kuin kotilot
VastaaPoistaMeilläkin rastaat saisivat keskittyä enemmän kotiloiden napsimiseen. Joitakin rikottuja kuoria löytyy aina silloin tällöin mutta ei niin paljon, että kotilot siitä silmin nähden vähenisivät. Onneksi kotiloitakaan ei ole toistaiseksi ollut niin paljoa, että niiden kanssa olisi ihan pulassa.
PoistaPuutarha on aina täynnä elämää. Toivottua ja ei niin toivottua🤔
VastaaPoistaJa hyvä niin, että on elämää.
PoistaSaitpa hyviä kuvia puutarhanne vieraista. Etenkin pikkulintujen puuhia on kiva seurata ja niitä kyllä puutarhassamme riittää. Huolettaa vain kimalaisten vähyys. Lieneekö osin syynä lähipeltojen viljan kasvinsuojelun vuoksi tehtävät ruiskutukset?
VastaaPoistaVaikea sanoa. Voi niillä kasvinsuojeluaineilla olla oma vaikutuksensa kimalaisten määriin. Meillä on ollut toistaiseksi minusta ihan normaali määrä kimalaisia.
PoistaOlipa sinnikäs rastas. Näläkä oli kova kaverilla tai iso poikue ruakittavana. Jätän hunajamarioolle jänisverkot ympärille ja heitän marijojen ruvettua kypsymähän verkon latvusten päälle ja kiinnitän pyykkipoijilla. Lähes sataprosenttinen suaja. Pikkuusen hankala vaan marijoja noukkia, ku pitää lähes koko viritys purkaa, siksi keräänki marijat muutamalla kerralla, oli kaikki kypsiä tai ei.
VastaaPoistaHiano elokuva erakkoampiaasesta.
Herkkujen perään taisi olla se rastas. Meilläkin hunajamarjoilla on samat verkot ympäri vuoden ja lintuverkko marja-aikaan päällä mutta eipä tällä kertaa auttanut. Keräämistä nuo verkkoviritelmät hankaloittavat kummasti mutta ilman niitä ei jäisi itselle yhtään marjoja.
PoistaKaikenlaisia eläimiä on mukava seurata puutarhassa. Ovat vaan niin vikkeliä ettei tahdo kamera ehtiä seurata, juuri kun saat mukamas hyvän kohteen, se hurahtaa matkoihinsa.
VastaaPoistaNiin on. Juuri tänään kirjaimellisesti juoksin haapaperhosen perässä ja sain vain yhden suttuisen kuvan. Tunti myöhemmin luultavasti sama perhonen laskeutui muutaman metrin päähän hiekalle ja pysyi siinä niin pitkään, että pääsin ihan lähelle kuvaamaan. Upea, kookas perhonen.
Poista