maanantai 13. toukokuuta 2019

Viikonlopun kuvasaalis

Viikonloppu kului niin pitkälti puutarhatöissä kuin sään puolesta pystyi. Kottikärryssä oli vuorotellen multaa ja kasveja, ja pikku hiljaa nurkka jos toinenkin koheni. Vielä on kuitenkin paljon tehtävänä. Sivupihan penkkiin sain istutettua mm. kuunliljoja ja jaloangervoja. Uusimpaan metsä-/kantopuutarha-alueeseen istutin varjoliljoja. Aiemmin sinne siirtämäni valkovuokot ovat alkaneet kukkia. Vielä on monta aukkopaikkaa, mutta tässä taas pari otosta maistiaisiksi.
Varjoliljat ovat jo hyvässä kasvussa.
Hyvin onnistui nuppuistenkin valkovuokkojen siirto.
Näistä pitäisi tulla punertavia kukinnan päätteeksi.
Isäntä aloitti uuden puutarhakompostorin rakentamisen. mutta keskenhän se jäi, kun sekä puutavara että kuormalavat loppuivat. Onneksi ensimmäinen osasto tuli sen verran valmiiksi, että ympäri pihaa lojuneita puutarhajätekasoja sai koottua sinne. Kuvamateriaalia kompostista on tulossa myöhemmin. Sen sijaan valmista tuli marjapensasalueella. Vuosi sitten talvella viherherukalta ja kahdelta mustaherukalta hajosi runsaan lumen takia tuet. Nyt saimme aikaiseksi tehdä niille uudet, ehkä jopa paremmat tuet. Nurmikonleikkuukin pensaiden alta helpottuu, kun pensaan tyven ulkopuolella ei ole mitään ylimääräistä.
Heinäseiväs noin puskan keskivaiheille ja muovinen pensastuki narulla seipäästä roikkumaan. Talveksi rinkulan saa tiputettua alas, jotta se ei vääntyisi oksien ja lumen painosta. 
Yhtä kompostikasaa siirtäessäni löysin hyvään kasvuun lähteneen juurakon. Se oli viskattu juuret ylöspäin kasaan, joten uudet versot olivat tehneet täyskäännöksen kohti päivänvaloa. Aika pitkän aikaa löi tyhjää, kun mietin, mikä ihme se on. Kävin mielessäni läpi kaikkia viime kesänä siihen kasaan viskaamiani kasveja ja istutin puskan varmuuden vuoksi kasvimaan nurkkaan. Ihan kuin haluaisin säästellä kasvia, jonka olen edellisenä kesänä viskannut kompostiin!
Kehäkukka? Ei. Tuoksuvattu? Ei, kaikki sen juurakot menivät poltettavaksi. Leijonankita? Mahdollisesti, mutta onpahan kumman näköinen.
Lähikuva versoista. Vasta tänään keksin, että viskasin myös yhden isomaksaruohon kompostikasaan. Ehkä tämä onkin se.
Kivikkorinteen viime syksynä tehtyyn uuteen osaan oli jäänyt keskivaiheille monttu, jonka sai hyvin nyt täytettyä kun kasvit ovat vasta heräilemässä. Huomasin, että rinteeseen pitää saada enemmän heti keväällä vihertävää tai kukkivaa, sillä se näyttää keväisin aika karulta. Vasta nyt alkaa näkyä enemmän viherrystä ja hitaimmat vasta harkitsevat heräilemistä. Punatähkissä ja kaukasiantörmäkukassa on parin sentin mittaiset tupsut, valkoisessa punahatussa ei mitään elonmerkkiä. Onkohan se ensimmäinen viime talven aikana menetetty kasvi?
Kevätvuohenjuuret ovat vihreitä mättäitä heti lumien sulettua, muilla menee pidempään. Rinteen alle kylvetty nurmikkokin alkaa hiljalleen vihertää, tosin sen viherrys ei erotu kuvassa.
Iloinen yllätys: luulin jo, että tarhakylmänkukkani ei tänä vuonna kuki ollenkaan, mutta nyt sieltä löytyi kaksi selvää nuppua.
Talvi oli siirtänyt ainoastaan yhtä kiveä. Pitää käydä täyttämässä rakonen ennen kuin pallomehiparrat valuvat rotkoon.
Kellari- ja kaupantekijäisnarsissit kukkivat iloisesti, mutta penkeissä asustelevat narsissit ovat vasta nousemassa. Tulppaaneissakin alkaa olla jo nuppuja.
Nimetön narsissi. Olisiko kuitenkin se tavallinen 'Carlton?'
Sateet roiskuttivat ikävästi multaa puhtaanvalkeiden 'Princess Zaide' -narsissien terälehdille.
Isoimmat tulppaanin nuput löytyvät lummetulppaani 'Concertosta'.
Posliinihyasintit eivät tykänneet sateesta, vaan retkottavat nyt pitkin pituuttaan. On myös mahdollista, että jompi kumpi pikkutuholaisista on talsinut mättäiden päältä...
Ukkolaukan siementaimia on kukkapenkeissä niin paljon, että niitä voisi melkein kutsua jo rikkaruohoiksi. Ehkä pieni harvennus olisi paikallaan.
Balkaninvuokot ovat alkaneet aukaista kukkiaan. Sinisiä on auki useampia, valkoisia yksi, pinkit ovat vasta nupullaan.
Tällaista meillä on puuhasteltu ja tällä viikolla tapahtuu vielä paljon uusia juttuja. Niistä lisää sitten myöhemmin. Mukavaa viikkoa!

28 kommenttia:

  1. Kanto-metsäpuutarhasi näyttää vallan ihastuttavalta! Muutenkin näyttää jo selvästi oikein keväältä. Monta kaunista kukkijaa.
    Mysteerijuurakon toisesta kuvasta tuli vähän mieleen maksaruoho, kun katsoin noita jotenkin paksun näköisiä lehtiä, jo ennen kuin luin omankin arvelusi siitä. Joten äänestän sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkkaan valituista kuvakulmista metsäpuutarha näyttää kivalle, suurin osa siitä on vielä epämääräistä mullosta :D Kyllä se varmaan on se maksaruoho. Joutaa siis takaisin kompostiin. Ehkä varmuuden vuoksi kuitenkin lämpökompostoriin, kun on noin sitkeähenkinen. Tuokin juurakko lojui viime kesän helteissä pitkään juuret ylöspäin ennen kuin viskasin sen kompostikasaan.

      Poista
  2. Kaunis kasvupaikka valkovuokoilla tuolla koivun juurien keskellä. Alueesta tulee varmasti kaunis. Täystuhot jättävät kyllä aina jälkensä puutarhaan. Meillä ei enää niin paljoa tallota kasveja, mutta niistä tehdään hyvin innokkaasti erilaisia pizzoja, kakkuja ja keitoksia,Kaikki paikat on täynnä esim voileipiä eli vuorenkilven lehdelle koottua mutaa ja muuta mössöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koivun juuret oikein kutsuivat valkovuokkoja. Niiden edessä on saniainen, joka peittää valkovuokot sopivasti sitten kun ne ovat kukkineet. Meillä eivät onneksi ole vielä keksineet, että kukkapenkeistä voisi repiä ruuanlaittotarpeita. Sitten kun keksivät sellaista puuhaa, niin pitää johdattaa heidät metsänreunaan "markettiin ruokaostoksille" :D

      Poista
  3. Minun sekoituspusseista ei tule kuin valkosia ja liloja balkaninvuokkoja vaikka jokaisessa olisi pitänyt olla punaisiakin, ärsyttävää joten luovutin. Maksaruohoksi sanoisin minäkin tuntematonta juurakkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liloja minullakin on suurin osa. Yhden nuput olivat selvästi punaisia, mutta avautuessaan kukka olikin lila, joten voi olla, että nyt nupullaan oleva punainenkin muuttuu lilaksi. Pääasia minulle, että kukkivat. On se juurakko varmaan maksaruoho. Joutaa siis takaisin kompostiin.

      Poista
  4. Punahatut nousevat mielestäni aika myöhään, joten en vielä huolestuisi siitä. :)

    Laukan taimia on täälläkin suorastaan riesaksi asti, kuulunee sarjaan positiiviset ongelmat! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elättelen vielä toiveita, että punahattu päättäisi nousta. Periaatteessa paikan olisi pitänyt olla sille suotuisa talvehtimiseen, kun on hiekkamultainen rinne ja reilusti lumisuojaa talvella. Miljoona laukan tainta ei ole huono juttu, sillä sehän kertoo vain siitä, että muutaman vuoden päästä laukan kukintoja huojuu yltäkylläisesti ympäri pihaa. Pitää ehkä harventaa joitain taimiryppäitä, että mahtuvat kasvamaan paremmin.

      Poista
  5. Kauniita narsisseja ja balkaninvuokkoja. Maksaruoho, selvä juttu. Minäkin revin nyt keväällä ison kasan isomaksaruohoa pois, kun mättäät leviävät väärään suuntaan. Kasvu niillä on valtavaa. Nyt taas nautitaan, kun sää selvästi lämpenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pois revitty isomaksaruoho lähtee todella kauniina pallona kasvamaan, mutta varret alkavat retkottaa ikävästi kukintavaiheessa. Siirsin sitä viime kesänä pari mätästä kivikkorinteeseen ja jos se sielläkin kuivassa, hiekkaisessa kohdassa retkottaa, niin joutaa ehkä lähteä kaikki pois. Sään lämpeneminen on oikein toivottu juttu.

      Poista
  6. Eikö olekin ihmeellistä, miten niin karusta maisemasta kasvaa kevään etenemisen myötä niin kaunis? Sitä ihmettelee joka kevät. Nyt on vielä sen karun aika meidän pihoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Karu aika on jo kovaa vauhtia väistymässä vihreyden ja kukkaloiston tieltä.

      Poista
  7. Ihana kukkakuvamaratooni, paljon kaunista kukkii jo! Pensastuki herukoille vaikuttaa todelliselta insinöörityön taidonnäytteeltä, se on varmasti tosi toimiva! Hyvä, ettei tarvitse nurmikonleikkurilla väistellä tolppia.

    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää seurailla, kuinka pensastuki toimii käytännössä. Tukea on myös helppo vaikka kesken kasvukauden säätää korkeammalle kun kiristää vain naruja. Ruohonleikkuu ainakin helpottui. Kiitos, mukavaa viikkoa!

      Poista
  8. Vallan mainio pensastuki sille pitäisi hakea patentti jos on oma keksintö. Minä laitan isomaksaruohoille aina tuet ne peittyy nopeasti eivätkä silloin myöskään retkota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pensastuki ei ole oma keksintö, näin vuosia sitten jossain lehdessä samantapaisen, vähän eri materiaaleista tehdyn tuen. Jäi mieleen kun näytti niin näppärältä. Minä olen vähän laiska virittelemään perennoille tukia. Jos kasvutapa ei miellytä, niin saa kasvi väistyä siivommin käyttäytyvien tieltä.

      Poista
  9. Olet saanut paljon aikaan! Vaikka välillä tuntuu, että hommat etenevät hitaasti, niin onneksi kuitenkin etenevät. Saat kyllä hienon puutarhan, kun kasvit tuuheutuvat ja kasvavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuntuu, että on saanut paljon aikaiseksi, mutta kukkapenkeissä se ei näy ennen kuin esim. siirretyt kuunliljat ja jaloangervot kasvattavat lehtiään isommiksi. Multakasan pienenemisestä näkee selvimmin, että jotain on tehtykin :D

      Poista
  10. Valkovuokot kannon juuressa näyttävät hienoilta. Kuin ne olisivat aina olleet pari. Olet saanut paljon aikaan ja kevätkukinta on jo pitkällä. Odotan kompostin esittelyä, sillä myös meillä pitäisi lehtikompostit uusia. Pensastuet ovat käteviä. Kas, kun kukaan ei ole ennen keksinyt tuollaista versiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Koivun kanto oikein huusi valkovuokkoja kaverikseen. Joku on aiemminkin keksinyt tuollaiset pensastuet, sillä näin sellaiset vuosia sitten jossain lehdessä. Olivat vähän eri materiaaleista tehdyt, mutta samalla idealla. Sieltä se jäi sitten mieleen. Meillähän oli sellaiset perinteiset laudanpätkistä tehdyt tuet ennen, mutta niiden jalat olivat aina ruohonleikkurin tiellä ja lopulta ne myös hajosivat kokonaan.

      Poista
  11. isomaksaruolta tuo sinnikäs versoja vaikuttaa. siitä saisi hetken päästä hyvää salaaattiainesta, jos et ehtinyt jo heittää lämpökompostoriin! isomaksaruohon mehukkaat lehdet on mukavan rapasakoita salaatissa, ihanan hedelmäisen makuisia.
    roikkuvat herukkatuet käytännölliset, nyt tosiaan nurmen leikkaaminen paljon helpompaa.
    moni hävittää puiden kannot. minustakin ne ovat kiva lisä puutarhaan, kuten kuvasi osittaa, myös erittäin kauniita taustoja kukkijoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vielä viskannut kompostoriin. Eipä kyllä käynyt mielessäkään, että olisivat syötäviä. Uskaltaakohan niitä edes maistaa? Moni ei keksi, miten puiden kantoja voisi hyödyntää istutuksissa. Meillä on grillikatoksen takana vaahteran kanto, mutta se on aika hölmösti heti kukkapenkin reunassa ja grillikatoksen takia kukkapenkkiäkään ei voi laajentaa niin, että kanto istuisi maisemaan paremmin. Olkoon nyt sitten kasvualustana lahottajasienille ja muille öttiäisille. Tämän uuden alueen kannot ovat tontin rajalla ja osa kunnan metsän puolella ja lainaankin näkymiä niistä törkeästi :D

      Poista
    2. isomaksaruoho on arvostettu villivihannes ja sitä on käytetty ravintona ja lääkeyrttinä jo pitkää eli on turvallista maistaa. jos olet kiinnostunut villiyrttien käytöstä, niin voin suositella Helsingin yliopistossa työskentelevän FT Sinikka Piipon teosta Villivihannekset (Minerva 2016). teoksesta löytyy villivihanneksista kaikki tarpeellinen tieto. toki netti on pullollaan kirjoituksia, mut niistä kaikista ei aina voi olla täysin varma, siksi itse perustan tietoni tunnettujen tutkijoiden ja alan ammattilaisten kirjoituksiin.

      Poista
    3. Vähän kiinnostaa villiyrtit, mutta jotenkin niiden käyttöä vähän vierastaa. Vuohenputkesta, nokkosesta ja voikukasta tein viime kesänä ensimmäiset maistiaiskokeilut. Eivät ne pahoja olleet, mutta sanoisin, että resepteissä oli vielä viilaamista :D

      Poista
  12. Valkovuokot näyttävät ihastuttavilta tuossa koivun kainalossa. Paikka on kuin luotu niille. Jotenkin hyvin perisuomalainen asetelma <3 Näppärän näköinen pensastuki, kerrassaan mainio ajatus. Helpottaa ruohon leikkuuta varmasti suuresti. Minunkaan punatähkäni eivät näytä minkäänlaisia elonmerkkejä. Toivotaan, että ne vielä nousevat. Perhoset pitivät niistä niin paljon, että olisi sääli menettää ne. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan, että kummankin kasvit vain ovat vähän hitaampia heräämään ja päättävät kasvaa rivakasti, kun vain alkuun pääsevät. Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  13. Ihana seurata puutarhasi vaiheita. Balkaninvuokkoa ja varjoliljaa täytyy kyllä laittaa näyttivät niin mielenkiintoisilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ensimmäistä kertaa balkaninvuokkoja ja tykästyin kyllä niihin. Noin pieniksi kasveiksi niillä on todella isot kukat. Varjoliljat ovat kauniita, helppoja ja hyväntuoksuisia. Oikein suositeltavia kasveja siis.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!