Oletteko tietoisia, että haitallisten vieraslajien kansalliseen luetteloon ollaan kaavailemassa jo uusia lajeja? Syynä on ilmaston lämpeneminen ja Suomen puutarhakulttuurin muutos, sillä ihmiset ovat kasvuolojen kohentuessa innostuneet kokeilemaan entistä eksoottisempia lajeja ja tuovat kasveja paljon myös ulkomailta.
 |
| Ulkomailta tulleesta siemensekoituspussista tuli näin kaunis kukkaniitty. Teinkö ympäristörikoksen, sillä näistä osa on kylväytynyt siemenistä ja jäänyt siten monivuotiseksi silmäniloksi? |
Virallista päätöstä tai peräti lakiesityksiä asiasta ei vielä ole, sillä tutkijat ja ympäristönsuojelijat ovat toistaiseksi eri mieltä siitä, pitäisikö Suomessa sallia ainoastaan alkuperäislajit vai sallitaanko myös muinaistulokkaat. Uustulokkaista, eli 1600-luvun alun jälkeen Suomeen kulkeutuneista kasveista, kaikki ovat sitä mieltä, että ne on käytävä kriittisesti läpi ja arvioitava niiden merkitys ja leviämiskäyttäytyminen kasvi kerrallaan. Ilmaston lämmetessä aiemmin siivosti kurissa pysyneet kasvit voivat alkaa levitä riesaksi ja olla haitaksi Suomen alkuperäiskasvillisuudelle.
 |
| Ruiskaunokin perinteistä sinistä muotoa on kasvanut Suomessa niin pitkään, että sen luulisi kuuluvan alkuperäiskasvistoon. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ruiskaunokki on muinaistulokas. Sen erikoisemmat värimuunnokset herättävät huolta tutkijoissa. |
 |
| Ketoneilikkakin on muinaistulokas, ei suinkaan alkuperäinen laji Suomessa. |
Mikähän on esimerkiksi omenan tulevaisuus Suomessa? Omenanviljely on aloitettu 1400-1600-lukujen välillä, mutta katovuosien aikana 1700-luvulla lähes kaikki omenapuut katosivat Suomesta. Uusia lajikkeita tuotiin 1800-luvulla Virosta, Saksasta ja Venäjältä. Veikkaan, että keskustelu voi käydä hyvinkin kuumana omppujen ympärillä. Entäs sitten luumut, päärynät, kirsikat, persikat...? Karviainen ja osa punaherukoistakin ovat tulokaslajeja. Mustaherukka sentään kuuluu Suomen alkuperäislajistoon.
Tällä hetkellä voimassa olevan vieraslajien kansallisen luettelon voi käydä tarkistamassa
vieraslajit.fi -sivustolta. Tekeillä oleva uusi luonnos löytyy
kasviaktiivien sivuilta (klik, klik). Mitä ajatuksia tämä herättää teissä? Minut ainakin tällaiset uutiset vetävät vakavaksi...
... tai ehkä ei kuitenkaan...
Aprillia!
Ohan hyvä asia, että kasvia piretähän silimällä ja jokaanen kattoo itte tykönänsä, ettei puutarhasta karkaa kasvia luantohon. Toisaalta, mailmahan muuttuu joka päivä, sitei yksinkertaasesti voi estää, vaan pikkuuse hirastaa.
VastaaPoistaJuurikin näin.
PoistaKyllä, samaa mieltä. Tosin tänään otin vapauden pikkuisen juksata... ;)
PoistaItse ajattelisin, että voimakkaasti leviävät lajit ovat tietysti uhka ja tarkkana täytyy olla, mutta ei kai esim. omena leviä riesaksi asti.
VastaaPoistaTuskinpa vain. Otin aprillipäivän kunniaksi vapauden pikkuisen juksata... ;)
PoistaPuutarhan vieralajeista on tulossa 9.4. tapahtuma Helsingin Tiedekulmassa. :) Jos ei pääse paikan päälle, tilaisuutta voi seurata livestreamin avulla kotoa käsinkin. https://www.facebook.com/vieraslajitpuutarhassa
VastaaPoistaHyvä tietää :) Tosin tämän postausen sisällöllä ei sen kanssa taida olla tekemistä... Iloista aprillipäivää!
PoistaHeh ;) Hyvää huhtikuun alkua sinne! :)
VastaaPoistaKiitos, sinne myös!
PoistaIloista aprillia, lankaan mentiin.
VastaaPoistaIloista aprillia! ;)
PoistaHeh heh :) Hyvä vedätys :)
VastaaPoistaIhanaa ja aurinkoista huhtikuuta sinne teille!
Jotain pientä piti keksiä aprillipäivän kunniaksi :) Kiitos samoin, ihanaa huhtikuuta!
PoistaMyöhästyin aprillipilastasi, joka tosin vain osin on pilaa. Olen keskustellut kovasti siitä, että Suomi pitää jakaa vyöhykkeisiin myös vieraslajien suhteen. Monet tutut puutarhakasvit ovat listalla, eikä niillä ole mitään menestyksekkään leviämisen mahdollisuuksia näin pohjoisessa. Lupiiniakin olen yrittänyt kasvattaa, mutta aina se pirulainen onnistuu kuolemaan penkissä. Siinä on ehkä liian hyvä maa.
VastaaPoistaNoin yleisesti puhuen, minusta on huolestuttavaa että myös ekofasistisia esityksiä tehdään pelkästään kehä kolmosen sisäpuolelta katsoen, kuten yksityisautoilun "kriminalisoiminen". Päätöksien tekoon tarvitaan tervettä maalaisjärkeä.
Ei se mitään, tosin lisäsin vasta myöhään eilen illalla pari viimeistä riviä myöhästyneitä lukijoita varten. Oletin, että eilen lukijat olisivat varautuneet paremmin jekkuihin kuin tänään tai huomenna blogimaailmaan ehtineet :)
PoistaKyllä, olen samaa mieltä kanssasi sekä kasvien leviämisestä että yksityisautoilusta. Pohjoisen pitkä talvi ja lyhyt kasvukausi on hyvä puskuri ainakin vielä toistaiseksi vieraslajien varalta.
Aprillipilasi upposi, vaikka myöhästyneenä sen luinkin. Vieraslajiasiaa ei ehkä täysin ymmärrä ennenkuin sen kohtaa omassa pihassa. Entiset naapurit taistelivat monta vuotta kesäpaikassaan jättibalsamia torjuen. Se valtasi joka paikan ja he joutuivat tekemään todella paljon työtä päästäkseen siitä eroon. Työ e ole vieläkään päättynyt, mutta näyttäisi, että he ovat pääsemässä niskan päälle.
VastaaPoistaMeillä on japanintatarta/jättitatarta ja se vasta on viheliäinen leviäjä ja tuhottava. Useamman vuoden uurastuksen jälkeen mullasta ponnahtaa taimia, jotka on syytä kitkeä heti pois, ettei kasvi saa itseensä kasvuvoimaa. Osa juurakosta on yhä maassa, eikä sitä ilman dynamiittia sieltä taida pois saadakaan.
Mukava kuulla :) Minusta hyvässä aprillipilassa on tarpeeksi totuuden siemeniä mukana, jotta ajatuksen kanssa lukiessa vasta tajuaa tulleensa jekutetuksi. Liian överiksi vedetyt pilat hoksaa heti. Mietin kyllä, olisiko pitänyt laittaa vähän enemmän satua sekaan, mutta jospa kukaan huijatuiksi tulleista ei olisi loukkaantunut.
PoistaJättipalsami on suhteellisen helppoa vielä hävittää, jos vain onnistuu kitkemään jokaisen yksilön pois ennen kukintaa. Sen siemenetkään eivät säily itämiskykyisinä kuin pari vuotta. Meillä taistelu sitä vastaan on ehkä jo voitettu. Sen näkee tulevana kesänä. Hankalampia ovat mielestäni vahvajuuriset kasvit, kuten teidän tatar. Maan alta on mahdoton saada jokaista pientä juurenpätkää pois.