Kevättä

Kevät etenee vauhdilla. Kulunut viikko on tuonut tullessaan mm. uusia kukkijoita, huippulöytöjä, nolon unohduksen ja kevään ensimmäiset neitoperhoset. Toissa yönä oli jopa niin lämmintä, että uskalsin jättää melkein kaikki eteisen asukit ulos, tosin varmuuden vuoksi harson alle. Hienosti pärjäsivät pelakuut ja verenpisaratkin.

Kevätkurjenmiekat ovat nyt parhaimmillaan. Tämä kuva on eilen otettu, tänään näitä ihanuuksia oli jo 17 kukassa.

Loistokärhö 'Kaiser' on alkanut availemaan nuppujaan. Värin pitäisi olla vahvan pinkki, mutta toistaiseksi näyttää kovin vihreältä. Aika hauska kuitenkin.

Kevät on tuonut muuttolinnut tullessaan. Linnunlaulumuistini on hieman ruosteessa ja kun kännykkä oli sopivasti ulkoillessa mukana, varmistin netistä, onko metsässä sirkuttava pikkulintu punarinta. Olihan se. Laitoin kokeeksi kännykästä äänet täysille ja jäin tarkkailemaan, tuleeko punarinta puolustamaan reviiriään. Ei mennyt kuin puolisen minuuttia kilpalaulantaa, kun silmin nähden suivaantunut punarintaherra lensi muutaman metrin päähän koivun alaoksalle laulamaan täyttä kurkkua. Lintu vaihtoi paikkaa muutaman kerran ja selvästi yritti paikantaa, missä kilpailevaa koiras on. Hiljensin pian puhelimen, peruutin takaisin pihalle ja jätin punarinnan siihen uskoon, että sai tunkeilijan karkotettua reviiriltään.

Kännykällä kuvattu, mutta kyllä siitä juuri ja juuri punarinnan tunnistaa.

Muuttolintu tämäkin... Oli koivunoksia tarjolla, joten kokeilin risulinnun näpertämistä. Lintu on tehty kokonaan risuista, ilman rautalankaa. Saa nähdä, kauanko pysyy ehjänä. Silloin meillä oli vielä lunta, joten lintu pääsi liiterin kuistille odottamaan maan sulamista.

Piti eilen ennen työpäivää käydä ostamassa multaa, nurmensiemeniä ja lannoitteita, mutta lastasinkin auton perään ison kuorman narsisseja. Satuin kerrankin sopivasti paikalle juuri silloin kun eräälle kesäpihalle oli laitettu iso rullakko myymättä jääneitä, osittain ylikukkineita perunanarsisseja ja tetejä ja kylkeen isot "saa ottaa kaupantekijäisiksi" -lappuset. Olisin varmaan hamstrannut niitä vieläkin enemmän, jos olisin saanut ostoskärryihin sopimaan. Uutta hakureissua en sentään rohjennut tehdä! Pikkuisen huoletti se, miten rutikuivissa ruukuissa olevat kukkaset mahtavat pärjätä monta tuntia peräkontissa aurinkoisella parkkipaikalla. Kävin tauolla viemässä niille vettä 2dl:n mehutölkillä ja pitämässä takaluukkua hetken auki.

Valikoin rullakon parhaassa terässä olevat narskut. Muutamassa ruukussa olivat vasta nupullaan.

Osan perunanarsisseista istutin patiopenkkiin kun en muuta paikkaa keksinyt. Keskellä kuvaa näkyy kevään ensimmäinen kameraan osunut neitoperhonen, kun tarkkaan katsoo.

Rullakossa oli yksi valmis asetelma, jossa oli tete-narsisseja, helmililjoja ja lankaköynnös.

Näiden söpöläisten ja lankaköynnöksen takia asetelma lähti mukaan.

Alussa mainitsemani nolo moka tapahtui jo viime kesänä, kun kärräsin multaa metsänreunapenkkiin. Penkissä oli alunperinkin liian vähän multaa, joten päätin korottaa sitä. Nyt ihmettelin, mihin siinä penkissä olleet krookukset ovat kadonneet, kun ei näy lehdenkärkeäkään. Lamppu syttyi, kun muistin, että toin niiden kohdalle 10-15cm lisää maata ja unohdin kaivaa ensin krookukset talteen. Onneksi parin varovaisen lapionpiston jälkeen löytyi nipuittain keltaisia versoja.

Anteeksi 'Van Guardit'!

Äkkiä ne saivat väriä valoon päästyään.

Varjokujan posliinihyasintit ovat aloittaneet kukinnan. Tämän varsi taipuu maata kohti kukkien painosta.

Nämä ovat vielä toistaiseksi kauniisti pystyssä.

Kuunliljan juurakossa salamatkustajina tulleita krookuksia. Lajikenimeä vailla. Tunnistaako kukaan?

Aurinkoista ja lämmintä loppuviikkoa!