Pölyttäjähaaste

Nyt on otettu monessa blogissa kantaa pölyttäjien vähenemiseen ja pörriäisten huomioimiseen omassa puutarhassa. Aihe on tärkeä, sillä näistä puutarhan pikkuapulaisista on paljon hyötyä esim. hyötykasvien pölyttämisessä ja tuholaisten kurittamisessa, ja onhan niiden elämää myös hauska seurata. Kivipellon Saila postasi juuri puutarhan pölyttäjäystävällisyydestä ja haastoi kaikki tekemään puutarhaansa pölyttäjille mesibaarin ja istuttamaan mesikasveja. Minulle on ollut puutarhani alkuajoista saakka selvää, että perhoskasveja pitää saada. Alunperin ajatuksena oli kerätä vain johonkin kohtaan perhosia houkuttelevia kasveja, mutta huomaan, että olen tiedostamattani levittänyt pölyttäjiä kiinnostavia kasveja ympäri puutarhaa.

Amiraali viihtyi pkkusydämellä kesällä 2016.

Kahtena edellisenä kesänä meillä ei ole juuri perhosia näkynyt. Syyksi epäilen toissa kesää, joka oli niin kylmä, sateinen ja tuulinen, että perhosten lisääntyminen ei onnistunut. Uskon, että viime kesän lämpö oli hyväksi perhosille ja tänä vuonna niitä taas näkyy, jos säät vain suosivat. Mehiläisiä, kimalaisia, kukkakärpäsiä ja ties mitä pikkuötökäisiä oli sentään kukissa runsaasti.

Mustilanhortensia on yksi pölyttäjien suosikeista. Siinä vierailee kimalaisten lisäksi kukkakärpäsiä ja perhosia.

Kevään ensimmäisille pörriäisille krookukset ovat tärkeitä. Niitä en tullut istuttaneeksi viime vuonna yhtään lisää, mutta elättelen toiveita, että edellisenä vuonna istutetut olisivat lisääntyneet. Viime syksynä istutin paljon erilaisia laukkoja, joiden pitäisi myös olla hyviä mesikasveja. Muita varhaisia pölyttäjien suosikkeja on kevätvuohenjuuri.

Krookuksia ('Vanguard'). Ei kyllä sattunut yhtään pörriäistä tähän kuvaan.

Kevätvuohenjuuri loistaa auringon kanssa kilpaa toukokuun alkupuolella. Lehdistä näkee, että oli liian kuumaa ja kuivaa tälle.

Oregano on ollut meillä paras ötökkämagneetti. Siinä viihtyvät varmaan kaikki pölyttäjät. Hyvällä kakkossijalla tulevat maksaruohot, joita minulla on paljon. Kun on eri lajikkeita, riittää kukintaakin alkukesästä lumen tuloon saakka. Loppukesän suosikki, purppurapunalatva, toivottavasti näyttää tehonsa tänä kesänä. Sitä parimetristä lajiketta en ole edelleenkään onnistunut löytämään, mutta matalamman 'Phantomin' ostin viime kesänä.  Muutenkin kukintaa alkaa olla jo läpi kasvukauden jossain päin pihaa ja aina löytyy joku pölyttäjille erityisen mieluisa kasvi kukassa.

Vilskettä oreganolla.

Keltamaksaruoho muuttuu kukkiessaan keltaiseksi, pörriäisiä täynnä olevaksi matoksi. Tämä kuva on otettu myöhään illalla, joten sen vuoksi vilskettä ei nyt ole.

Jotta pölyttäjät viihtyisivät, tarvitaan myös pesäpaikkoja ja ravintokasveja toukille. Tonttiamme ympäröi kolmelta sivulta luonnontilainen sekametsä, jossa riittää pöheikköjä, lahoavaa puuta ja risukasoja. Nyt kun jättipalsami on toivon mukaan melkolailla kokonaan saatu hävitettyä, pääsevät luonnonkasvit paremmin kasvamaan ja lisäävät sitä kautta varmasti myös eliölajien määrää. Viime kesänä huomasin metsikössä myös parimetrisen raidan. Raita kuuluu pölyttäjien kannalta parhaimpiin puihin, sillä se on todella monen perhostoukan ravintokasvi ja tarjoaa myös aikaisella kukinnallaan mettä kevään ensimmäisille pölyttäjille.

Punavärimintut ja syysleimut kuuluvat parhaimpiin mesikasveihin.

Viime keväänä rakensimme hyönteisille oikean luksushotellin, jossa on kukkiva katto. Viime kesän "kattoterassin" kasvivalinnoista ainoastaan samettiruusu ja keijunmekko toimivat visuaalisesti. Tänä vuonna ajattelin kokeilla samettiruusua, tuoksupielusta ja riippuvana hotellin sivuille maahumalaa. Hyönteishotellin elämää oli mukava seurata ja monenmoista ötökäistä sieltä bongasimmekin. Nelisenkymmentä koloa sai asukkaan jo ensimmäisenä kesänä. Jännittävää nähdä, onko elämää tänä vuonna enemmän.

Korkeat kehäkukat eivät olleet kovin onnistunut valinta hyönteishotellin katolle ja yhtä vaille kaikki kesäharsot kävi joku otus katkomassa.

Ihan eniten odotan kuitenkin isoja päiväperhosia. Kevään ensimmäisille perhosille olisi tarkoitus perustaa perhosbaarikin. Pölyttäjille minulla on sekä syys- että hankikylvöinä tulossa mm. punahattua, harjaneilikkaa ja pikkuampiaisyrttiä, mutta niistä tuskin tänä kesänä vielä pääsee nauttimaan. Odotan myös kovasti viime kesän hankintojen talvehtimista ja kukintaa, sillä niissäkin oli monta todella hyvää perhoskasvia.

Isotöyhtöangervo on erityisesti pienten kovakuoriaisten ja kukkakärpästen suosiossa, mutta kyllä sillä käy satunnaisesti perhosiakin.

Tein viime vuonna pari postausta puutarhani perhosista ja muista pörriäisistä. Esimerkiksi Ruuhka- aika elokuun kukkijoissa -postauksessa on paljon kuvia hyönteisten suosikeista sekä hauska video värimintussa ruokailevista mehiläisistä ja Missä perhoset? -postauksessa kuvia sillä hetkellä kukkivista perhoskasveista.

Neitoperhonen tarhakohokilla kesällä 2016.

Oletko ajatellut puutarhaasi pölyttäjien kannalta? Löytyykö pihaltasi jokin huippuluokan perhosmagneetti tai pörriäisten suosiossa oleva kasvi? Tartu sinäkin haasteeseen ja mieti puutarhaasi ötököiden näkökulmasta. Tehdään tästä vuodesta pölyttäjien toiveiden täyttymys!