En ollut liian tiukkapipoinen tässä, vaan kuvasin niitä ötököitä, mitä sillä hetkellä sattuu tulemaan vastaan kukkia kuvatessa. Tälläkin hyvin rennolla metodilla sain lopulta kasaan peräti 133 erilaista otusta. Tosin voi olla, että osa tunnistamatta jääneistä hyönteisistä onkin samaa lajia, mutta joka tapauksessa ne ovat hyvin todennäköisesti vähintään eri yksilöitä, joten ei anneta hatun kiristää tässäkään suhteessa. Kuvateksteissä on muutamalla sanalla pääkategoria, kuvan alla tarkempi erittely lajeista. Erittäin hyvänä apuna tunnistamisessa oli inaturalist-sovellus. Ilman sitä olisi vähintään puolet lajeista jäänyt kärpänen, mehiläinen, ötökkä -asteelle.
Ylärivissä: kirjokauluslude, piikkiluteet täydessä touhussa, pikkukuvassa lehvänokkalude ja ylimpänä oikealla ehkä mustikkaluteen nymfi. Sen alla angervoherttalude.
Ylärivissä: ehkä apilaisolehtiäinen, ehkä varvemailapistiäinen, ehkä kylälehtiäinen.
Toisessa rivissä: syyläjuurilehtiäinen, jättipuupistiäinen, joku lehtipistiäinen sekä ehkä ketoisolehtiäinen.
Tässä kollaasissa on surreja, kirvareita ja puuhareita. Kukkakärpäsiä siis. |
Ylärivissä vasemmalta oikealle: isohoikkakirvari, vyömesikirvari ja pihasurri.
Alarivissä: okapuuhari, kolme pistesurria keväthuumassa sekä keltasäärihelosurri
Pikkukuvassa pikkupuuhari.
Tässä lisää kukkakärpäsiä ja muitakin puutarhakärpäsiä. |
Ylärivissä: ampiaisvieras, kimalaisvieras, vaapsasvieras ja kutsumaton vieras, eli narsissikärpänen.
Keskirivissä: ehkä Phaonia angelicae (kuka ihme on antanut noinkin rumalle kärpäselle noin viehättävän nimen?), Empis livida, ehkä nelitäpläsysinen sekä surukärpänen.
Alarivissä: nysäpetokärpänen, jonka saaliina joku tunnistamatta jäänyt kukkakärpänen. Seuraavissa kuvissa on Thricops semicinereus, ruutukärpänen ja ehkä Sepsis punctum.
Sekalainen lajitelma erilaisia hyönteisiä ja hämähäkkejä. |
Ylärivissä joku heinäsirkka, vasamaniittykirsikkäitä lemmenpuuhissa ja viirukorsikki.
Keskimmäisessä rivissä toisenlainen heinäsirkka, jonkun pussikkaan toukka rakentamassaan kotelossa, kirvoja sekä ehkä Xerolycosa nemoralis -hämähäkki.
Alimmaisessa rivissä: ihan pikkuruisena kuvan keskellä ehkä korosteriipukki, seuraavana rantahämähäkki, kukkaravukki tunnistamaton kärpänen saaliinaan ja viimeisessä kuvassa ristihämähäkki, josta en sen muhkeasta koosta huolimatta saanut parempaa kuvaa. Sen kutoma seittikin oli nimittäin muhkean kokoinen.
Kollaasin täydeltä kovakuoriaisia. |
Ylärivissä: ehkä aitosysikiitäjäinen, niittymartikas, kulta- tai kuparikuoriainen ja viimeisenä metsätorakka.
Toisessa rivissä: joku paksureisi, nummisylkikuoriainen, silkkihälvekäs, ja etanakiitäjäinen.
Kolmannessa rivissä etanahaiskiainen, kimalaiskuoriainen, raitakärsäkäs sekä jonkun kovakuoriaisen toukka.
Alimmassa rivissä ruutupirkko, joku ihan älyttömän pikkuinen koppis, tukkimiehentäi sekä aaltojuovakirppa.
Olin erittäin iloinen, kun puutarhasta löytyi tänä kesänä niin etanakiitäjäinen kuin etanahaiskiainenkin. Kummankin ansiota lienee se, että muutamana kesänä riesaksi yltyneet pelto- ja valepeltoetanat eivät tänä vuonna rellestäneet ympäri puutarhaa ja tuhonneet varsinkaan koko kasvimaata.
Lisää koppiksia. Tässä kollaasissa on jääriä ja luteita. |
Keskirivissä: papintappaja, viherkukkajäärä ja sinijäärä.
Alarivissä nelivyöjäärä, lehtikantojäärä sekä hoikkakukkajäärä.
Ylärivissä hieman raadeltu isomorsiusyökkönen, nokisiipi, mäkikenttämittari ja niitty-yökkönen.
Pikkuruisia perhosia ja toukkia. |
Keskirivissä sinetuikekoi, harmokeltasiipi, ehkä kulmaheinäkoisa ja kaalikoi.
Alarivissä ehkä kirjotarhayökkösen toukka, täplätupsukas, joku yökkösen toukka ja pilkkuiltayökkönen.
Ylärivissä kahdessa ensimmäistä kuvassa on kangassinisiipi ja kolmannessa pikkukultasiipi.
Pieniä ja pienehköjä päiväperhosia. |
Alarivissä tesmaperhonen, kangasperhonen ja lauhahiipijä.
Ylärivissä amiraali, keisarinviitta (koiras), keisarinviitan valesina-värimuoto (naaras) sekä angervohopeatäplä.
Kesimmäisessä rivissä pihlajaperhonen, karttaperhonen, metsänokiperhonen ja sitruunaperhonen.
Isoja päiväperhosia. |
Kesimmäisessä rivissä pihlajaperhonen, karttaperhonen, metsänokiperhonen ja sitruunaperhonen.
Alarivissä neitoperhonen, lanttuperhonen (naaras), lanttuperhonen (koiras) ja auroraperhonen.
Kollaasista unohtui nokkosperhonen, joten se pääsee komeilemaan ihan omana kuvanaan. |
Näiden lisäksi puutarhassamme liihotteli ainakin kerran ritariperhonen ja suruvaippa, mutta en saanut niistä kuvia.
Kokoelma erilaisia pistiäisiä. |
Toisessa rivissä: syyläjuurilehtiäinen, jättipuupistiäinen, joku lehtipistiäinen sekä ehkä ketoisolehtiäinen.
Kolmannessa rivissä joku ampiainen, joku peitsipistiäinen sekä joku hyönteishotellin erakkoampiainen.
Alarivissä ehkä joku kaskashukka, ehkä joku kirvahukka ja ehkä räystäsampiainen.
Ylärivissä ehkä mantukimalainen, kaakonkimalainen, kartanokimalainen ja kivikkokimalainen.
Alarivissä ehkä joku kaskashukka, ehkä joku kirvahukka ja ehkä räystäsampiainen.
Pistiäisillä jatketaan, nyt vuorossa kimalaiskollaasi. |
Keskimmäisessä rivissä mantukimalaisryhmän kimalainen petopunkkeja kyydissään, tarhakimalainen, peltokimalainen sekä pensaskimalainen.
Alarivissä joku loiskimalainen, mantuloiskimalainen, pensasloiskimalainen sekä peltoloiskimalainen.
Tässäpä vielä tehtävä joulukuun ajanvietteeksi: monessa kuvassa näkyy kukkia tai niiden osia. Jotkut ovat ihan helppoja, mutta tunnistatko, mitkä kasvit ovat vaikkapa vyömesikirvarin,angervoherttaluteen tai punasyyskorennon kanssa samassa kuvassa? Tosi haasteiden ystävä voi yrittää tunnistaa niitäkin kuvia, joissa näkyy pelkkää kasvin lehteä. Jokunen aika helposti tunnistettava niistäkin löytyy, jos vain tuntee kyseisen kasvin. Halutessasi voit laittaa kommentteihin veikkauksiasi esimerkiksi näin: suruvaippa ruokailee omenankukalla (kumpaakaan ei siis ole tässä postauksessa).
Ja edelleen pistiäisiä, tässä kollaasissa on erilaisia mehiläisiä. |
Ylärivissä ehkä punajalkavakomehiläinen, ehkä törmähietamehiläinen ja hammasmaamehiläinen.
Toisessa rivissä vuohenkellosoukkomehiläinen, koloseinämehiläinen ja valkohietamehiläinen (koiras).
Kolmannessa rivissä joku maamehiläinen, joku hietamehiläinen, joku minipieni mehiläinen ja toinen pieni erakkomehiläinen.
Alarivissä joku maamehiläinen, joku iskosmehiläinen, oikealla toiseksi alimpana joku verimehiläinen ja alinna ehkä tarhamehiläinen.
Tänä vuonna näitä erilaisia erakkomehiläisiä näkyi minusta erityisen runsaasti. Esimerkiksi jaloangervoihin eksyi isoja parvia erakkomehiläisiä enkä muista, että niissä olisi sellaista vilskettä ennen ollut. Vaikken välttämättä ole niin tarkasti joka vuosi hyönteisiä seurannut tunnistamisesta puhumattakaan, niin olisin varmasti kiinnittänyt huomiota siihen, jos angervoissa viime kesän kaltainen kuhina olisi käynyt. Mielenkiintoista nähdä, mikä ensi kesän tilanne on.
Korentoja. |
Ylhäältä alas vasemmalla: vaskikorento ja litteähukankorento.
Keskirivissä ylhäältä alas: ehkä tummavyöskorpionikorento, ruskoukonkorento ja joku harsokorento.
Oikealla ylhäältä alas punasyyskorento ja ruskohukankorento.
Oli pakko laittaa vielä loppuun bonuskuva ruskohukankorennosta. |
Ohhoh, upea määrä! Ja niin ihania kesäisiä kukkakuvia.
VastaaPoistaHyönteisillä on hauskoja nimiä. Kutsumaton vieras tosin :-D Toivottavasti niitä ei enää tule!
Hukankorentokuvasi on aivan upea! Ilokseen näitä kaikkia muitakin katselee. Paitsi ehkä paksut toukat ovat vähän yökötyskamaa.
Heitit visaisen. Vyömesikirvarikuvassa on joku nuppu, joka on jollain etäisellä lailla tutun oloinen. Heitän, että se on katvio. Angervoherttaludekuvassa ... kääk. Maljaköynnös? Punasyyskorennon kukkanuppujen kohdalla ei mikään kello soi päässä. Väitän, että se on joku pohjoissavolainen erikoisuus, jota ei muualla kasva. Pohjoissavontähkä.
Välillä ihan huvitti, kun selvisi jonkun ötökän nimi. Toivottavasti narsissikärpäsiä ei tosiaan tule enää riesaksi.
PoistaSudenkorentojen kuvaaminen olikin todella haastava projekti. Et arvaa, kuinka monta kertaa yritin hiipparoida lähemmäs ja juuri kun sain korennon tähtäimeen, se pörähtikin muualle. Ruskohukankorento sentään oli vähän rohkeampi ja pysytteli useammankin kerran sen verran pitkään paikoillaan, että siitä sai kuvan otetuksi.
Ei ole katvio, maljaköynnös eikä pohjoissavontähkä (haha) noissa kuvissa. Ihan tuttuja kasveja kaikki, sinullakin niitä kasvaa puutarhassasi. Tai en ole ihan varma, onko sitä tähkää... ehkä, mutta koska on niin peruskasvi, et ole ainakaan jatkuvasti sitä blogissasi esitellyt. Jos et halua vinkkejä, niin älä lue kommentteja eteenpäin. Siellä nimittäin on tunnistettu nuo kaikki ;)
Hyvänen aika sentään, minkä määrän olet saanut kuvattua. Kuvastosi vain yksittäisiä tyyppejä itse löysin ja kuvasin.
VastaaPoistaYllättävän paljon noita kertyikin, kun selasin kaikki kesän aikana otetut valokuvat läpi. Osan hyönteiskuvista tajusin jo kesällä siirtää suoraan omaan ötökkäkansioonsa, mutta monta oli jäänyt vielä huomaamatta.
PoistaVau!!! Valtava määrä ötököitä upeasti kuvattuna.
VastaaPoistaOlisiko punasyyskorennon laskupaikkana punatähkä? Angervoherttalude taas saattaa kömpiä valkoisessa iriksessä?
Kiitos! Kyllä ja kyllä, molemmat osuivat oikeaan. Tunnistaisitkohan, missä kukissa keltasäärihelosurri, kimalaiskuoriainen tai pensasloiskimalainen ruokailevat?
PoistaKeltasäärihelosurri nauttii ranskantulikukasta, kimalaiskuoriainen clem. Purple Dreamista ja pensasloiskimalainen jonkun nauhuksen kimpussa.
PoistaRanskantulikukka ja (lapin)nauhus oikein, mutta 'Purple Dreamin' lehdellä on nummisylkikuoriainen. Kimalaiskuoriainen on sen kuvan alapuolella, tunnistatko kukan?
PoistaHieno ötökkäpostaus! Keltasäärihelosurrilla on ihan paras nimi kaikista ja komea värityskin. (Iso)tähtiputki näyttää olevan monen pörriäisen suosiossa! Onko kirjokauluslude nukkapähkämössä?
VastaaPoistaKiitos! Keltasäärihelosurrille on mätkäisty melkoinen nimi. Isotähtiputki onkin hyvä pörriäiskasvi. Siinä ei näy ihan niin usein perhosia mutta kaikenlaisia muita ötököitä se kerää kiitettävän laajan valikoiman. Nukkapähkämönkin tunnistit ihan oikein. Se on myös pölyttäjien suosiossa.
PoistaVoi mahdoton miten upea postaus! Noin paljon kaikkia ötököitä, jotka aina itse on karsinoinut jonkun yleistävän kriteerin mukaan.
VastaaPoistaMutta arvauksia: vyömesikirvari voisi olla c.mandhurican nupulla, angervoherttalude ehkä iiriksen kukalla ja punasyyskorento ehkä laskeutunut punatähkän nuppuja tutkailemaan. Todella kiinnostavaa ja tuo eliöiden määrä yllätti toden totta! Ja mukana oli todella hauskoja nimiäkin!
Kiitos! Ennen minäkin jätin perhosia lukuun ottamatta kaikki muut ötökät mehiläinen, kimalainen, kärpänen, hämähäkki -asteelle. Kuvatessa ja kuvia keskenään vertaillessa tulee opittua, että jokaisella on nimet ja nopeasti vilkaistuna samannäköiset ötökät ovatkin tarkemmin katsottuna aivan erilaisia.
PoistaHyvin tunnistettu, kaikki oikein! Tunnistaisitkohan, missä kukissa keltasäärihelosurri, kimalaiskuoriainen tai pensasloiskimalainen ruokailevat? Lisähaastetta saat, jos tunnistat, missä kukissa "minipieni mehiläinen" ja "toinen pieni erakkomehiläinen" ruokailevat.
Tämäpä onkin hauskaa! Olisiko keltasäärihelosurri tummatulikukan (verbascum nigrum 'Album') kukalla, kimalaiskuoriainen voisi olla kruunukärhön kukalla (ehkä c.atragene 'Purple Dream'), pensasloiskimalaisen kukka menee hakuammunnalla - nauhus, tarkemmin en kyllä osaa sanoa. Voi voi, nyt on vaikeaa - olisiko minipieni timanttikukassa ja tuo pieni erakkomehiläinen (melkein sininen kukka...) olisiko purtojuuren kukalla?
PoistaRanskantulikukkana olen sen kylvänyt, mutta voihan se olla myös tummatulikukka 'Album'. En tiedä, mistä ne erottaa toisistaan. 'Purple Dream' löytyi kyllä kollaasikuvasta, mutta sen vieressä on nummisylkikuoriainen. Sen alapuolella olevassa kuvassa on kimalaiskuoriainen. Tunnistatko siitä kukkaa? Pensasloiskimalainen on lapinnauhuksella.
PoistaMinipieni ei ole timanttikukassa eikä erakko purtojuurella. Purtojuuri oli kyllä erittäin hyvä veikkaus; sen ja tuon kuvassa olevan kasvin voi luonnossakin sekoittaa keskenään, vaikka kuuluvat ihan eri sukuihin. Tarkemmin katsomalla vasta huomaa erot. Ja kukan väri todella on sininen, se ei taita yhtään violetin suuntaan toisin kuin purtojuurella. Keksitkö?
No juu, hosuin tuon vastauksen kanssa! Voisiko tuo kimalaiskuoriainen olla jaloangervon kukalla? Niinpä se purtojuuren näköinen kukka.... voisiko olla etelänpurtojuuri, nuo ihan siniset kukat ovat niin harvassa. Ruusuruoho se ei kuitenkaan voi olla kun siinä on lilahtava kukka, no olisiko kivikkotörmäkukka, senkin siniseksi mainitut kukat lilahtaa...? Nyt taitaa olla mission impossible!
PoistaEt ollut ainoa nopeasti kuvia katsonut. Tunnistit kuitenkin hienosti kärhön lajikkeen! Kimalaiskuoriainen on tosiaan jaloangervolla. Erakon ruokapaikkana ei ole tuossa kuvassa purtojuuri, ruusuruoho eikä kivikkotörmäkukkakaan. Jos vielä annan pari vihjettä ;) Kärpäskollaasista löytyy sama kukka vähän kauempaa kuvattuna, narsissikärpäsen kanssa samassa kuvassa. Kasvi kuuluu kellokasvien heimoon. Luonnonvaraisena on Suomessa äärimmäisen harvinainen ja yleisempi lajitoverikin erittäin uhanalainen, vaikka sitä voikin paikoin kasvaa hyvinkin runsaasti. Kuivan paikan kasvi.
PoistaMinipieni mehiläinen taas ruokailee kasvilla, jota löytyy melkein jokaisesta keittiöpuutarhasta. Keksitkö nyt?
No voi jestas sentään kun haastaa! Voisiko olla vuorimunkki? No joo, voisiko se minipieni olla ruohosipulin kukassa - olisihan se nyt pitänyt arvata, vai arvasinko oikein? Tykkään tällaisista jutuista ihan mahdottoman paljon! Kiitos haastamisesta!
PoistaVuorimunkki meni jo niin lähelle, että hyväksytään. Hienosti keksitty! Oikea vastaus on etelänmunkki 'Blaulicht'. Minipieni on ruohosipulissa. Hauska, miten haastavaksi kukan tunnistaminen muuttuu, kun siitä näkee vain pienen osan.
PoistaJos vielä kaipaat haasteita aivonystyröille, niin tunnistettavia lehtiäkin noista kuvista löytyy. Nokisiiven alla oleva lehti lienee helppo tunnistaa ja ehkä kaalikoinkin, mutta keksitkö, mitkä kasvit ovat kaskashukan tai tummavyöskorpionin lepopaikkoina?
No jälleen olen tutkinut kuviasi - olisiko nokisiiven alla valkotäpläimikkä ja kaalikoi salvian lehdellä? Kaskashukan kohdalla tuli mieleen varjohiippa, tuo viimeinen on vaikea eli voisiko olla joku kimikki (syyskimikki?) tummavyöskorpionin lepopaikkana? Onpa nyt ensi kesää ajatellen tullut tutkittua öttiäisiä!
PoistaValkotäpläimikkä oikein, salvia väärin (mieti, minkä kokoinen kaalikoi on. Salvia on aika paljon isompi kuin kuvan kasvi). Kaskashukka ei ole varjohiipalla. Tummavyöskorpionikorento lepäilee kimikin sijaan erään puuvartisen lehdellä. Olet kyllä ollut kiitettävän ahkera tässä haasteessa :)
PoistaOnpa todella hienot ötökkäkollaasit.
VastaaPoistaKiitos!
PoistaUpea ötökkäpostaus. Oot ollu ahkera kuvaaja, kun noin paljon oot pongannu ötököitä. Kaikenlaisia onkin ja hauskat nimet vielä.
VastaaPoistaKiitos! Kukkakuvia kertyi kesän aikana reilusti enemmän kuin hyönteiskuvia, mutta tulihan näitäkin melkoisen paljon räpsittyä.
PoistaMielenkiintoinen postaus minulla tulee harvoin kuvattua erilaisia öttiäisiä . Jotain kuitenkin.
VastaaPoistaKiitos! Teillä on ollut mökillä muutakin puuhaa kuin vaania kameran kanssa ötököitä :)
PoistaHurjan hienot kollaasit monenmoisista ötököistä! Täytyy nöyrästi myöntää, etten olisi osannut mitenkään itse nimetä noita, vain osa oli tuttuja.
VastaaPoistaKiitos! No, kuten tekstissä mainitsin, niin en minäkään noita tunnista. Isoista päiväperhosista tunnen nuo kaikki ja pienemmistä osan. Muiden kollaasien sisällöstä tunnistetut jäävätkin sitten enimmäkseen yksittäiskappaleisiin, jos niihinkään.
Poista