maanantai 28. toukokuuta 2018

Projektit etenevät

Tuoksuvattutaistelua ei ole vielä voitettu, mutta voittajafiilis on kuitenkin, sillä puolet mokomasta kasvustosta on revitty. Myönnetään, osa ärräpäiden kanssa. Jotkut puskat sen sijaan eivät ilmeisesti aavistaneet joutuvansa häädetyiksi, sillä olivat jääneet ihan pintamultiin kasvamaan. Olen monta kertaa kiittänyt mielessäni sitä, että ne on istutettu hyvin hiekkaiseen maahan eikä tiukkaan saveen. Lähimmäs kivikkorinnettä on jo istutettu leijonankitaa, koreatörmäkukkaa sekä sarvileukoijaa. Katoin taimien välit saman tien ruohosilpulla ja tuoksuvatun lehdillä, ettei tarvitsisi olla joka päivä niitä kastelemassa.
Rouva Hiidenkivi 50 - tuoksuvattu 0. Taustalla näkyy hieman naapurin kukkivaa omenapuuta.
Kerroin aiemmin keväällä etupihalle tulevasta pensasryhmästä ja kiveyksen uusimisesta. Kaivuri on tulossa kesäkuun alussa. Nälkä kasvoi syödessä ja kaivuuhommaa on myös sivupihalla. Työmaata on aloiteltu jo sen verran, että talon päädystä on otettu materiaalia kivikkorinteen laajennukseen. Tälle yhdelle seinustalle oli edellinen asukas valanut kauniita, pyöreitä luonnonkiviä violetinsävyiseen betoniin, kun muualla talon sekä piharakennusten ympärillä on tumman harmaata sepeliä reunakivellä rajattuna. Betonikiveys oli jo halkeillut ja vuohenkello, maahumala sekä juolavehnä puskivat rakosista. Toisessa päässä muurahaiset olivat majoittuneet betonin alle. Aikansa hyvin palvellut ratkaisu vaihtuu nyt uuteen.
Yllätyin, kuinka nopeasti betonikiveyksen sai hajotettua. Aikaa meni varmasti murto-osa siitä, mitä sen tekemiseen on mennyt.
Tällaisia saatiin useampi kottikärryllinen. Vielä kun saisi betonista tarttuneet värjäytymät pois.
Tämän viikon urakkana on purkaa vanha laatoitus pois etupihalta ja jatkaa vatun repimistä, jos aikaa jää ja tulee sopiva tarmonpuuska. Siitä ei kuitenkaan paineita oteta, sillä taimiakaan ei ehkä riitä koko alalle... Vaikka meillä onkin mukavat naapurit, niin ehkä he eivät arvosta keskeneräisiä projekteja ihan niin paljoa, että haluaisivat katsella kynnöspeltoa muistuttavaa aluetta koko kesää. Vatturinne näkyy nimittäin kahden naapurin keittiön ikkunoista ja suorastaan hyppää silmille kaikkien etupihoilta katsottuna! Toivottavasti he pääsevätkin ihastelemaan sen sijaan näitä (kuvat viime kesältä):
Niin hempeän värinen, kuin vaahtokarkki.
Tämä oli erikoisen näköinen yksilö. Toivottavasti näitä tulee myös tänä kesänä.
Kaikki vaaleanpunaisen sävyt ja valkoinen olivat edustettuina.
Aurinkoista alkuviikkoa!

8 kommenttia:

  1. Uskon, että taisto tuoksuvatukan kanssa ei ole helppo - onneksi maanlaatu hiukan helpottaa. Savesta ei varmasti saa mitään kaivettua pois, aina juurenpätkiä ainakin jää. Teillä onkin melkoinen projekti meneillään. Ihania leijonankitoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savesta ei tosiaan saa mitään irti, se ollaan huomattu kasvimaalla. En tiedä, mitä oltaisiin tehty, jos vatukko olisi ollut savessa. Varmaan luovutettu taistelu alkuunsa :D

      Poista
  2. Minulla oli samanlainen sota vanhaa syreenia vastaan, jonka hävisin 6-0. Onneksi apuun tuli kaivuri ja sota oli siinä samassa voitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreenistäkin voi sitten tulla riesa. Onneksi on kaivurit keksitty.

      Poista
  3. Hienoja värejä leijonankidoissa. Projektia pukkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että kun nämä projektit on saatu tehtyä, ei tee mieli hetkeen mitään isompaa aloittaa :D

      Poista
  4. On teillä urakka. Meilläkin muutama vuos sitten hävitettiin tuoksuvatukka, ei mahottoman iso alue ollukkaan. Onnistuttiin suamaan se pois. Kauniit leijonankidat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla, että joku on onnistunut hävittämään tuoksuvatukan. Naapurit kertoivat, että he ovat kaivaneet viitisen vuotta sitten omalta pihaltaan tuoksuvatut pois ja edelleen niitä puskee nurmikolta. Henkisesti ollaan varauduttu vuosien taistoon, mutta ehkä tässä onkin toivon hiven olemassa.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!