Narsisseista jouluruusuihin

Narsissi 'Replete'.

Tänäkään vuonna ei taideta viettää täällä narsissien juhlia mutta sentään jokunen narsku näyttäisi nousevan. Ihmetystä herättää luumutarhan narsissi 'Repleten' erikoinen väritys. Kukissa on nimittäin selvästi vihreitä terälehtiä, mitä niissä ei ole koskaan ennen ollut. Otanta toki on hyvin vajavainen, sillä tällä hetkellä kukkia on vain kaksi enkä tiedä, tuleeko edes enempää. Istutin niitä syksyllä 2020 kahden kilon pussillisen ja vuodesta toiseen kukkia on ollut aina vain vähemmän. Lehtiä vielä joistain kohdista vähän nousee, vaikka olen lannoittanutkin sipuleita. Jokin kasvuoloissa ei siis miellytä narsisseja tai sitten syypää on narsissikärpänen.

Sama kukka alhaalta.

Avautumassa oleva nuppu näyttää myös hyvin vihreältä.

Tavallaan tykkään 'Repleten' tämänvuotisesta kukanväristä, vaikka onhan tuo avonaisen kukan väriyhdistelmä aika hurja. Vanhoista 'Thalia'-orkideanarsisseista pari kukkii ja ilmeisesti ainakin osa viime syksynä istutetuista narsisseista aikoo myös kukkia. Taidan kuitenkin ihan tosissani lopettaa syksyisen narsissien hankkimisen kun eivät ne meillä näytä kovin monivuotisia silmäniloja olevan eivätkä ainakaan lisäänny. Sipulit ovat kalliita yhden kesän iloksi hankittuina. Varmemman kukinnan taitaa saada keväällä hankituista ruukkunarsisseista kuin syyssipuleista eikä tarvitse syksyn koleudessa tunkea sipuleita märkään maahan muiden kasvien seassa rämpien.

'Apricot Whirl' on toissa keväänä ostettu. Niistä enää kaksi kukkii.

Jos narsissien vähyys harmittaa, niin tulppaanit aiheuttavat vaikka minkälaista ihmetystä. Luumutarhassa näyttäisi nousevan aivan liian vähän piippoja. Joku on ilmeisesti syönyt niitäkin tai sitten vähäluminen talvi on tehnyt tuhojaan, sillä viime syksynä istutetut sipulit eivät näytä nousevan kunnolla. Tai ehkä ne vain ovat hirmuisen myöhäisiä lajikkeita. Toivottavasti jälkimmäinen vaihtoehto osuisi kohdilleen. Kärhökaaripenkissä näyttäisi olevan parempi tilanne, tosin siellä kukkivat tulppaanit, joita en ole sinne istuttanut. Olipa hassusti sanottu, sillä kukapa muukaan ne olisi sinne istuttanut kuin minä. Tuota lajiketta en kuitenkaan syksyllä ostanut.

Pussissa luki "liilat ja vaaleanpunaiset sävyt". Liilat tuolla taustalla ovat palloesikoita.

Sekoituspussin tulppaanit näyttäisivät olevan lummetulppaani 'Concertoa' tai jotain muuta hyvin samannäköistä lajiketta. Niiden väri ei sinällään haittaa, sillä valko-keltainen sopii hyvin kärhökaaripenkin tämän hetken värimaailmaan ja aikainen kukintakin on plussaa. Tosin kukat ovat harvakseltaan siellä täällä, vaikka istutin samaan kohtaan 3-5 sipulia. Ei näemmä sattuneet sillä tyylillä kaikki lummetulppaanit samaan ryhmään. Olisin kuvitellut, että sekoituspussin lajit kuitenkin kukkisivat suunnilleen yhtä aikaa kun kerta sipulipussin kuvassakin oli komea massakukinta. Tulppaaneita kyllä nousee mutta niin eri aikaan kyllä kukkivat, että kukkia on koko ajan harvakseltaan. Hieman kismittää sekin, että viime syksyn kukkasipuleissa on ollut normaalia enemmän sitä mitä sattuu. Yleensä sekaluutta on ollut ehkä useammin litukan kasveissa mutta tällä kertaa vääriä lajikkeita on tullut kahdesta eri liikkeestä. Saksalaisesta ja muualta hankitut myöhemmin kukkiva sipulit eivät vielä ole kukassa, joten ei vielä tiedä, paljonko niistä tulee lisää virheosumia.

Pensasryhmään oli ilmestynyt yksinäinen tulppaani.

Mikähän lienee tuokin tulipunainen tulppu? Voi olla, että se on se yksinäinen pikkuinen sipuli, joka tuli joskus muutamia vuosia sitten salamatkustajana äidiltäni tulleiden perennojen seassa eikä ole vielä kertaakaan kukkinut. Onneksi pensasryhmässä on ennestään puna-valkoista 'Carnaval de Rio'-lajiketta, jonka valkokirjavia lehtiä näkyykin punaisen tulppaanin taustalla. Yksi tulipunainen darwin ei siis pahasti riitele minkään kanssa. Tai hyvällä tuurilla punaisia tulppaaneita on vuosi vuodelta enemmän, jos tuo ainokainen alkaa lisääntyä. Niinhän nuo tulipunaiset tai keltaiset tuppaavat yleensä tekemään.

Vuosia sitten hankittua 'Exotic Emperoria' kukkii vielä muutama yksilö tässä ja lisää vähän matkan päässä.

Viime viikonloppuna hämmästyttänyt jättikokoinen tarhakylmänkukka on nyt aukonut uusia kukkia. Kyseessä täytyy olla jonkun superyksilön, sillä kaikki sen kukat ovat selvästi suuremmat kuin muilla tällä hetkellä kukkivilla tarhakylmänkukilla. Nyt se on mittaamalla todistettu ja eilen kylässä käynyt puutarhaystävä ihmetteli myös sen kukkien kokoa. Millään en ole sitä lannoittanut, kuten en muitakaan sen lajitovereita eikä tuossa kohdassa ole sen parempaa multaakaan. Viime kevään kuvista selvisi, että samalla kasvilla oli silloinkin kohtalaisen kookkaat kukat vieruskaveriin verrattuna mutta eivät varmasti näin suuret, sillä olisin kai ihmetellyt sitä silloin isommin. Mitähän siitä vielä tulee sitten kun taimi kasvaa isommaksi?

Super-kylmänkukka yllä vasemmalla, alhaalla vasemmalla yksi alaoikealla olevan ryhmän tarhakylmänkukista.

Mahtavaa tarhakylmänkukkaa mittaillessa sattui huomio kiinnittymään parin metrin päässä näkyvään onkaloon. Voihan vesimyyrä sentään! Pienempi kurkistusaukko löytyi viittakurjenmiekkojen toiselta puolelta. Ei auttanut kuin lähteä hakemaan supercatia varastosta. Kaksi vuorokautta loukku on nyt ollut paikoillaan eikä ole saalista tullut. Toisaalta myöskään sipulikukkia ei ole uponnut mystisesti maanrajaan tai alkanut nahistua, joten ehkä tuossa on tehty kertaluontoinen täsmäisku kurjenmiekan juuristolle tai sitten syvällä maan uumenissa tehdään muita tihutöitä, joiden karmaiseva lopputulos paljastuu vasta myöhemmin.

Supercat pääsi isompaan onkaloon, kurkistusaukko on vasemmalla ihan kurjenmiekan juurella.

Jos ei pariin päivään jää tuosta tunnelista myyrää kiinni, etsin vaikka harjateräksellä tökkimällä uuden tunnelin, johon viritän loukun. Todistettavasti vesimyyrä tai useampi täällä vielä myllää, vaikka pitkään aikaan ei tunneleita ole ilmestynytkään. Mokoma tuholainen saa luvan päästä hengestään, jos aidan tälle puolelle yrittää uudelleen eksyä. Häivytäänpä sitten aurinkopenkistä takaisin takapihalle, jossa vanhin jouluruusuistani on vihdoin kunnolla kukassa.

Vaaleajouluruusuna ostettu, mutta sen väri on puutarhassa ollut aina tällainen kellertävä.

Jouluruusu on ollut minulla joulusta 2015 saakka, eli se on istutettu maahan keväällä 2016. Vanhus on selvästi pienentynyt huippuvuosistaan (ja viime vuodesta, jolloin siinä oli lähemmäs 100 kukkaa) ja mietin, uskaltaisiko siitä ottaa jakopalan toiseen paikkaan. Kasvusto näyttää siltä, että ihan hyvänkokoisen jakopalan saisi helposti lohkaistua emokasvin sivusta, joten emokasvia ei tarvitsisi häiritä sen suuremmilla toimenpiteillä. Samalla sille saisi laitettua uutta multaa. Oletteko jakaneet jouluruusua? Se varmaan kannattaa tehdä kukinnan jälkeen vai mitä olette mieltä?

'Hello Amber' on ollut maassa kaksi talvea ja tuplannut kukkamääränsä viime keväästä.

'Hello Amber' ei edelleenkään viitsi nostaa kukkiaan kovin korkealle mutta kymmensenttisiä kukkavarsia on jo sentään paljon enemmän kuin pari viikkoa sitten. Nouseekohan se korkeammaksi tulevina vuosina? Jos se vaikka ottaisi mallia Saaripalstan Sailan lähettämistä tarhajouluruusun siementaimista, joista varsinkin vaaleampi nostaa kukkansa jo heti alkajaisiksi kolme kertaa korkeammalle kuin Amber.

Vaaleampi "Sailaruusuista" on tänä keväänä paljon tummempi kuin viime kevään helteissä.

Viime keväänä toukokuun loppuun sattui helleaalto, mikä ei selvästi sopinut myöhempään kukkiville tarhajouluruusuille. Tuo vaaleampi oli silloin jo kukinnan alkajaisiksi melko vaalean roosa ja hellepäivinä kukat muuttuivat kauniisti sanottuna mokkavaahdon sävyisiksi. Nyt, kun lämpötila on keikkunut 10 asteen molemmin puolin, kukat ovat väriltään hyvin kauniit tumman vaaleanpunaiset. Suosikkini on kuitenkin tummanpunainen jouluruusu, jonka ristin jo viime kesänä "Saaripalstan punaviiniksi". Sen väri on upean intensiivinen ja myös versot ovat noustessaan hyvin tumman purppuraiset.

"Saaripalstan punaviini" sopii erinomaisesti vaaleankeltaisten esikoiden kaveriksi.

Eilisiltä taimipäiviltä ei tarvinnut tuoda yhtään myyntiin laittamaani kasvia takaisin, sillä kaikki meni kaupaksi heti ensimmäisen parin tunnin aikana. Väkeä oli todella paljon ja kauppa näytti käyvän myös muilla myyjillä oikein hyvin. En ehtinyt itse kiertää tapahtuman alkaessa muiden myyntipöytiä läpi, sillä ensimmäiset ostajat tulivat jo ennen kuin minulla oli edes kaikki ruukut esille aseteltuna. Myöhemmin päivällä harvinaisemmat kasvit olivat jo menneet enkä löytänyt mitään mielenkiintoista itselle hankittavaksi. Pitää seuraavalla kerralla joko ylipuhua joku mukaan apumyyjäksi tai sitten tutkia toisten valikoimat ennen kuin ottaa omasta autosta yhtäkään kasvia ulos. Oli kuitenkin kiva päivä, vaikka omaan puutarhaan ei löytynytkään uusia kasveja.