torstai 24. toukokuuta 2018

Kärhöjen ruukutusta ja pistokaslisäystä

Olen vuosia sitten viimeksi lisännyt jalokärhöjä pistokkaasta. Tänä keväänä siihen tuli tilaisuus, kun istutin kaksi kärhöä ruukkuihin ja toinen niistä innostui samantien kasvattamaan versoilleen mittaa. Kärhön latvominen istutuksen yhteydessä vahvistaa sen juuristoa ja vaikka istutuksesta onkin jo hetki aikaa, tuskin tämä silti haitaksi on.

Kärhön istutus ruukkuun

Muutaman euron halpataimet ovat yleensä pieniä ja ne myydään ihan pikkuisissa ruukuissa. Sellaisten kasvuunlähtö ja varsinkin talvehtiminen on epävarmempaa kuin ison yksilön ja olenkin ottanut tavaksi istuttaa ne ensin vuodeksi ruukkuun kasvattamaan juuristoa. Talvetan ruukkukärhöt kellarissa ja istutan seuraavana keväänä maahan. Tässä postauksessa ruukutettavana on 'Multi Blue' pari viikkoa sitten.
Juuristo on hyvän näköinen eikä liian vyyhtiytynyt. Joskus halpataimien juuret ovat kiertäneet jopa kolmesti multapaakun ympäri.
Taimi kastellaan hyvin ennen istutusta. Kiertämään lähteneet juuret oiotaan ja kärhö istutetaan hieman entistä syvempään. Laitoin ruukun pohjalle salaojituksen lecasorasta. Multana käytin sekä kesäkukkamultaa että kestomultaa (pussien jämät) ja varastolannoituksena hitaasti liukeavia lannoiterakeita samaan tapaan kuin kesäkukille. Mullan pinnan alle jäävät lehdet nyppäistään pois.
Kärhö kannattaa istuttaa mahdollisimman isoon ruukkuun. Minulla on 30cm syvä ja 35cm leveä saviruukku.
Jalokärhöjä istuttaessa peitän versot karkealla hiekalla juuripaakun pinnasta mullan pintaan asti. Se vähentää sienitautien ja lakastumistaudin riskiä. Aluskasviksi voi istuttaa jotain matalajuurista kesäkukkaa, minä laitan lobeliaa. Aluskasvin tehtävä on suojata mullan pintaa ja ruukun reunoja auringonpaisteelta, jotta kärhön juuristo pysyisi viileänä. Tässä vaiheessa voisi myös lyhentää versoja, minä en raskinut isoja nuppuja napsia pois, mutta yhden latvan katkaisin.
Tähän vielä lobeliaa ja tukikepit.

Pistokaslisäystä

Olen kokeillut kymmenisen kertaa lisätä jalokärhöjä pistokkaasta ja onnistunut 6-7 kertaa. Epäonnistuneet kokeilut ovat olleet pääosin talvetuksessa kasvuun lähteneistä kärhöistä helmikuussa otettuja pistokkaita. Minun kokemukseni mukaan jalokärhö vaatii pitkän juurtumisajan, tarpeeksi valoa ja sopivan ilmankosteuden. Sopivan ilmankosteuden saaminen on osoittautunut haastavaksi: muovipussissa pistokkaat alkavat helposti homehtua ja isompaa muovihuppua on joskus haastava saada pysymään irti kärhön latvasta ja lehdistä. Tuuletus ehkäisee hometta, mutta pistokaskin nuupahtaa silloin nopeasti. Minä kokeilen ensimmäistä kertaa kärhön juurruttamiseen viritelmää, minkä tein aiemmin keväällä kesäkukkien pistokaslisäykseen. Muiden pistokkaiden kanssa se on toiminut loistavasti, jospa siihen saisi kärhöllekin sopivat juurtumisolosuhteet.
Pistokas 'Hagley Hybrid' -jalokärhöstä. Parhaassa mahdollisessa pistokkaassa olisi lyhyemmät nivelvälit, mutta kelpaa tämäkin.
Minulla on onnistunut parhaiten sellaiset pistokkaat, joissa yksi lehtihangan kohta jää mullan alle ja pinnalle jää latva ja yksi lehtipari. Varsipistokkaat voi myös saada juurtumaan, mutta itse en ole onnistunut niiden kanssa. Juurtumisen aikana kärhö saattaa kuivattaa latvansa ja lehtien kärkiä, mutta niitä vain leikataan sitä myöten pois. Niin kauan kun pistokkaassa on edes yksi elävä lehti, niin on toivoa juurtumisesta.
Alin lehtipari nyppäistään pois ja pistokas lyhennetään n.1cm lehtihangan alapuolelta.
Mullaksi laitoin taimimullan ja karkean hiekan seosta. Ruukkuna on halpataimen kapea, mutta syvä ruukku. Pistokas kasvattaa juuret leikkauskohdan yläpuolella olevan lehtihangan kohdalta, eli juurtumiskohdan ja mullan pinnan väliin jäävän varren pituudella ei ole väliä. Kunhan pistokas vain pysyy tukevasti pystyssä. Joskus kokeilin pistokkaita, joissa mullan alle jäi kaksi lehtihankaa, mutta siinäkin lopputulos oli se, että juuria kehittyi ainoastaan niistä alempaan. Sinänsä ristiriitista, sillä kukkapenkissä kärhöt kasvattavat usein juuria mullan alle jäävistä lehtihangoista, jopa melkein maanpinnasta. Ehkäpä kärhö tarvitseekin ensin kunnon juuret yhteen kohtaan ennen kuin voi harkita uusien kasvattamista ylempää.
Pistokas valmiina minikasvariin tehohoitoon.
Ruukutettu pistokas kastellaan ja laitetaan minikasvariin tai vastaavaan. Tuuletellaan tarvittaessa varovasti ja seurataan sen vointia. Voi kestää hyvinkin kuukauden, että kärhöä pystyy yhtään pitämään kasvarin ulkopuolella ja jopa kolme kuukautta ennen kuin uutta kasvua alkaa näkyä. Siinä vaiheessa, kun pistokas on kunnolla juurtunut, kasvukin on nopeaa. Jos onnistun, loppukesään-alkusyksyyn mennessä pistokkaassa pitäisi olla sen verran hyvä juuristo, että sen voi ruukuttaa 1-2 litran kärhöruukkuun. Ensi kesänä tämä onkin jo kukkiva taimi.

6 kommenttia:

  1. Taitolaji tuokin kärhöjen juurruttaminen. On varmasti viisautta tehä niinkuin sie tiet, pitäs miunkin ottoo opiks. Hentosii ovat istuttoo heti kukkapenkkiin kasvamaan. 'Multi Blue' on miullakin ja on ihana kukkiessaan. Terhakasti on noussu mullasta ja tarttunu köynnöstukkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä onko taitolaji, mutta huolellisuutta ja kärsivällisyyttä se vaatii. Iso juuristo on sitä enemmän eduksi, mitä pohjoisemmaksi aikoo kärhön istuttaa. Onhan ruukuttamisessa ja talvetuksessa oma vaivansa, mutta mieluummin onnistun kuin ostan uuden kasvin. 'Multi Blue' on minustakin kaunis. Muista laittaa omastasi sitten kuvia, kun se kukkii :)

      Poista
  2. Hyvä postaus, kiitos vinkistä! Olen hurahtanut jo aikaa sitten kärhöihin ja kohtuu hyvin ovat talvehtineetkin. Viime kesä oli yhtä kituuttamista ja uusinkn jonkin verran kärhöjä. Mutten ole koskaan koettanut niitä pistokkaista juurruttaa. Nyt näyttää tulevän hyvä kärhövuosi, joten voisi raaskia ottaakin pistokkaita:)Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin katselin maasta nousevia kärhöjäni ja kaikki olivat vähintäänkin tuplanneet versojen määrän viime kesästä :) Ja kun kevät on ollut näin lämmin ja kärhöt aloittaneet kasvun hyvissä ajoin, myöhäisemmätkin lajikkeet ehtivät hyvin kukkia syksyyn mennessä. Pistokaslisäys kannattaa, sillä isot kärhön taimet ovat kalliita ostaa, varsinkin jos haluaa vähänkään erikoisempia lajikkeita. Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  3. Nyt täytyy taas yrittää tuota pistokaslisäystä - se on tosi houkuttelevasti kuvattu. Alppikärhöt lisääntyvät ja leviävät omia aikojaan, mutta jalokärhöjä saisi tulla lisää!

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!