perjantai 21. syyskuuta 2018

Uutta istutettavaa

Eilen kävin kiertelemässä muutamassa puutarhamyymälässä, löytyiskö syysaleista jotain kivaa. Pitkä ostoslista oli varmuuden vuoksi mukana, vaikka muistan kyllä sen sisällön suurin piirtein ulkoa. Niin monesti olen sen kaivanut tämänkin kesän aikana esille ja lisännyt siihen yhtä sun toista. Kävi kuitenkin niin, että lista ei lyhentynyt pätkääkään, sillä himoitsemani kasvit eivät olleet vielä tarjouksessa tai sitten niitä ei ollut enää yhtään jäljellä. Heräteostoksia sen sijaan tuli pari.

Kärhöjähän ei lasketa heräteostoksiksi, vaikkei kyseistä lajiketta olisikaan ostoslistalla? Uusin hankintani on ihana 'Kaiser'.
Ostosseurani yllytti minua ostamaan isorikon. Mukaan tarttui myös kaukasiantörmäkukka 'Perfecta'. Tosin joku törmäkukka taisi ollakin ostoslistalla, eli melkein suunnitelmassa pysyttiin. Eiköhän näillekin löydy uudesta kivikosta tilaa.
Pitkään olen pohtinut, ostaisinko suloisen pinkin espanjansinililjan sipuleita. Totesin viimein, että kyllä niiden paikka on meillä. Talon päädyn varjoisalle kujanteelle kokeilen istuttaa posliinihyasinttia. Toivottavasti viihtyvät siellä eikä paikka ole liian varjoinen.
Uusia tuttavuuksia, hyvin suloisia ja hempeitä sellaisia.
Syksyn mittaan on tullut hankittua muutama pussi kukkasipuleita. Osa on istutettukin jo. Seuraavien lisäksi istuttamista odottavat jättilaukka 'Mount Everest' sekä narsissi 'Delnashaugh' (kuvat arvontapostauksessa). Ajattelin, että enempää en osta, ellei loppusyksystä tule todella halvalla vastaan jotain oikein ihanaa.
Tasettinarsissi 'Sir Winston Churchill' ja tulppaanit 'Queen of Night' ja 'Carnaval de Rio'. 
Tämä setti pääsi jo luumutarhaan, eli koristelaukka 'Cameleon', pallerolaukka sekä balkaninvuokko.
Kesällä alelaarista ostamani loistokärhö 'Voluceau' on viihtynyt isommassa ruukussaan ja alkoi kuukausi sitten tehdä nuppuja. Suurimman osan olen nyppinyt pois, mutta muutaman isoimman jätin kasvamaan, jotta näen, millainen kukka siinä on. Salaisuus alkaa paljastua, sillä ensimmäinen nuppu on jo kivasti raollaan.
Väri näyttäisi olevan upea sametinpunainen. Ei hullumpi heräteostokseksi.
Ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Aurinkopenkin ilonaihe

Aurinkopenkissä on tällä hetkellä yksi kohta, johon olen erityisen tyytyväinen. Se on heti ison kiven kupeessa, missä on ryhmä päivänlilja 'Stella d'Oroa' ja kahta erilaista maksaruohoa. Päivänliljan heleänvihreät, pikku hiljaa kellastuvat, heinämäiset lehdet korostavat 'Strawberries and Cream' -maksaruohon tummanpuhuvaa kasvustoa.
Maksaruohon pääkukinta on jo aikoja sitten ollut ohi, mutta yksittäisiä kukkia puskee lehtihangoista edelleen.
Komeamaksaruoho 'Herbstfreude' tuo hempeää sävyä ja kukintaa jopa lumentuloon asti.

Tästä yhdistelmästä pidän.
Kauempaa katsottuna komeamaksaruohon taustalla olevat siperiankurjenmiekan lehdet toistavat päivänliljan kasvutapaa. Kesällä muoto toistuu 'Strawberries and Creamin' taustalla olevissa saksankurjenmiekoissa, jotka ovat jo rupsahtaneet. Ajattelin laittaa vielä yhden ryhmän siperiankurjenmiekkaa aidan eteen syysleimujen viereen. Mielestäni siitä tulisi mukavasti rytmiä istutusalueelle, vai mitä olette mieltä?
Uusi ryhmä siperiankurjenmiekkaa tulisi aivan kuvan oikeaan reunaan aidan eteen.
 Vielä löytyy kärhönkukkia. 'The President' on uudella kierroksella parin kukan voimin. 'Piilun' viimeiset kukat avautuvat aina vain punaisempina.
'The President'
'Piilun' taustalla punastelee komeamaksaruoho 'Herbstfreudea'. Suloinen pari.
Huomenna onkin luvassa taimimyymäläkierros. Ostoslistalla on muutama kasvi, jonka haluaisin löytää. Toivottavasti niitä on vielä myynnissä ja mieluummin alennushyllyillä. Kiva päivä on joka tapauksessa tiedossa. Leppoisaa keskiviikkoiltaa!

maanantai 17. syyskuuta 2018

Perennansiemenkirje saapui!

Melkein tuntui, että olisi sekä joulu että syntymäpäivä yhtäaikaa, kun kävin tänään postin hakemassa ja siellä oli paksu kirje odottamassa. En malttanut edes odottaa iltaan, että saisin rauhassa avata kirjeen ja tutkia siemeniä, vaan lasten kanssa yhdessä niitä pengottiin. Aika äkkiä piti pistää tenaville Muumi-tarina pyörimään, jotta saan rauhassa keskittyä siemeniin. Taisin hieman innostua liikaa, sillä otin yhdestätoista pussista siemeniä ja tarpeeseen nähden jokusen (lue: liikaakin) siemenen ylimääräistä, jos eivät vaikka kaikki idä tai tulee talvituhoja... Kakkoskierrokseltakin löytyy varmasti vielä lisää ihanuuksia. Ei aavistustakaan, mihin saan kaikki kasvit mahtumaan, mutta onhan tässä vuosi-pari aikaa miettiä ennen kuin ovat kasvaneet niin isoiksi että tarvitsevat enemmän tilaa.
Miten mahtava kasa siemeniä! Tässähän "melkein" jo innostuu!
Aivan kaikkia keräämiäni siemeniä en vielä laittanut kirjeeseen, joka laatua kylläkin. Pitäähän sitä nyt jättää tilaa jäljellä olevienkin aarteille. Tarhakylmänkukasta ja vaaleanpunaisesta myskimalvasta jätin osan odottamaan. Laitan niitä kakkoskierroksella lisää, jos on menekkiä ollut.

Kun esittelin siemenkirjeeseen tulevia kasveja (löytyy täältä), mietin, ovatko nyppykurjenpolvet edes itämiskykyisiä, kun ei ollut silloin yhtään vielä itänyt itselläni. Nyt on kolme tainta noussut: kaksi huoneenlämmössä olleista ja yksi kylmäkäsittelyn saaneista siemenistä. Tarhakylmänkukkia on kuusi hyvällä taimella. Eli molemmat siemenet ovat itämiskelpoisia, kurjenpolvet vain aika hitaita. Valkean varjoliljankin siemenet ehtivät viime hetkellä kypsyä: keräsin viimeiset lauantaina.
Nyppykurjenpolven taimia olen siirtänyt tähän ruukkuun sitä mukaa kun itävät. Kuten ruukun koosta huomaa, en odottanut kummoistakaan itämistulosta.
Tarhakylmänkukan siemenistä ovat itäneet melkein kaikki.
Kiitos Pihan vuosi -blogin Annikalle tästä kiertokirjeestä <3 Sinunkin siemenistäsi osa jäi tänne kiviseen ja kukkaiseen puutarhaan. Heti huomenna tipautan kirjeen postiin matkaamaan kohti etelää :)

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kiviä, syysaskareita ja norsunkokoinen MOKA!

Uusi kivikkorinne sai loppusilauksen, kun siistin sen etureunan. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa vain nurmen rajalle reunakiveys ja täyttää väli mattomaisilla maksaruohoilla. Kuitenkin viimeistä juurimaton palasta ajotien reunaan asetellessani päädyin kiveämään myös reunuksen. Maksaruohot saavat vaeltaa vapaasti kivien väleissä.
Kuvan ottamisen jälkeen lapset kylvivät mullokselle nurmensiemeniä. Etummainen kivirivi on aseteltu maanpinnan tasalle, jotta ruohonleikkuu olisi helppoa.
 Reuna mutkittelee kuin kukkahöperö puutarhamyymälässä ;) Kivien ja juurimaton ehdoilla mentiin. Huomasin vasta kuvasta, että jompi kumpi lapsista oli käynyt laittamassa kiven etunurkassa olevan kiven päälle.
Valkomaksaruohoputous. Tällaisia on pari ja lisäksi pari putousta pallomehiparrasta.
Ruukkujenpesu on sellainen työ, joka jää aina kevääseen. Ärsyttävää, kun kylvöt joutuukin aloittamaan ruukkujen pesulla. Joka ikinen kevät manaan syksyistä laiskuuttani. Ensi keväänä ruukut ovat valmiina, sillä sain esikoisen innostumaan vesileikeistä. Itse ne ruukut piti lopulta pestä, mutta olipahan lapsella hauskaa ja pakkohan homma oli tehdä loppuun, kun koko pikkuruukkuvarasto oli jo otettu esille.
Lapsityövoimaa... ;)
Ruukut ja purkit kuivumassa.
Kärhökaaripenkin toinen pää on ollut varsinainen sekamelska koko kesän. Se siistiytyi hieman jo pari viikkoa sitten kun revin pioniunikot pois ja jaoin kurjenpolven kolmeen osaan. Kaariportin luota siirsin viikko sitten osan maksaruohoista kivikkoon. Tänään poistin yhden kehäkukan ja jaoin jalopähkämön myös kolmeen osaan. Viimeisenkin maksaruohon on tarkoitus lähteä kivikkoon kunhan sinne tulee tilaa. Maksaruohojen tilalle on tulossa vielä 'Halcyon' -kuunliljaa.
Jos tässä nurkassa oleva timjami ei talvehdi, sen tilalle tulee bellistä. Värimintut lähtevät kivikkoon ja ehkä myös leimut niiden takaa.
Kasvimaalta löytyi päivän iloisin yllätys: minikokoinen mesimarja. Taimet ovat olleet meillä jo kolme vuotta, mutta satoa niistä ei ole saatu ja kasvu on ollut kituliasta. Siirsin alkukesällä mesimarjat takapihalta kasvimaan luokse ja ilmeisesti se olikin oikea ratkaisu, sillä taimet ovat kolminkertaistaneet kokonsa.
Minikokoinen mesimarja. Maistui juuri sille, miltä mesimarjan muistelinkin maistuvan.
Sitten siihen mokaan. Keräsin tänään loput tomaatit sisälle kypsymään, sillä ulkona alkaa olla jo liian kylmää niille. Viime yönä oli ollut alimmillaan 4,5 astetta. Tomaatteja kerätessäni huomasin parven vaaleita pikkuotuksia pölähtävän ilmaan. Tarkempi silmäys lehtien alapinnoille paljasti harsosääskien armeijan. Olin (olevinani) fiksu ja jätin tomaatit tertuissaan rappuselle. Tarkoitus oli viedä ne sisälle vasta kun lopetan puutarhatyöt tältä päivältä ja tietysti varmistaa sitä ennen ettei niiden mukana tule tuholaisia sisälle. Arvatkaa vain, muistinko sitä enää sitten kun parin tunnin päästä piti lähteä sisälle! No en, tomaattilaatikko kainaloon ja keittiön pöydälle orkideojen, rosmariinin ja anopinhampaan viereen. 
Puutarhurin painajainen: harsosääskilauma.
Tomaatit odottelivat pöydällä varmasti yli puoli tuntia ennen kuin aloin pesemään niistä multaa pois (kysykää esikoiselta, miksi ne olivat multaisia). Ja vasta sitten muistin jauhiaiset kun lähti parvi lentoon. Tuli vähän ylimääräistä hommaa, kun pesin joka ikisen kasvin. Olipahan opetus! Toivottavasti selvisin säikähdyksellä enkä joudu hävittämään huonekasvejani.

Parempaa sunnuntaita teille!

perjantai 14. syyskuuta 2018

Syyskukkijoita ja ruskan sävyjä

Tänä vuonna puutarhani myöhäisimmätkin syyskukkijat ehtivät avata kukkansa ennen pakkasia. Niiden lisäksi muutamat kasvit aloittelevat uutta kukintakierrosta, eli kukkia riittää edelleen. Tyytyväisenä ruksaan puutarhani työlistalta kohdan "kukintaa koko kesäksi".
Komeamaksaruoho 'Herbstfreude' kukkii kärhökaari-penkissä.
Syysasteri tuo väriä happaman maan penkin takaosaan. Taustalla kellertää pihlaja-angervo. Väriyhdistelmä ei ole ihan mieleiseni, mutta toivottavasti tulevaisuudessa pihlaja-angervosta päästään eroon.
Tuoksumiekkaliljat, joiden kituliasta kasvua seurasin hyvin epäileväisenä koko kesän.
Isotähtiputki uusintakierroksella.
Keijunmekkoamppeli roikkuu pihdan oksassa. Versot lähestyvät kahden metrin pituutta ja yltävät jo maahan asti.
Päivänlilja 'Stella d'Oro' piti pienen kukintatauon elo-syyskuun vaihteessa, mutta on nyt aloittelemassa uudestaan.
Takapihalla ensimmäinen pihlaja alkaa punastua.
Kasvimaan kuulumisia en olekaan kertonut pitkään aikaan.
Parin päivän rankkasateet ja navakka tuuli taivuttivat maa-artisokan latvat katselukorkeudelle. Nuppuja löytyy.
Ruusupavuista ei tänä vuonna ehditty satoa saada yhtään, mutta kivasti se kuitenkin kukkii.
Olin laiska kasvimaan siivoamisen suhteen. Herneet päättivät kiittää aloittamalla satokautensa uudelleen. Tänään keräsin ison kourallisen tuoreita palkoja ja lisää on luvassa vaikka miten paljon. Nam!
Myös mansikat aloittivat uuden kukinnan. Raakileita on jo jonkun verran, saa nähdä ehtivätkö kypsyä.
Karjalanneidolla kävi pieni lipsahdus: toinen kukka sai kerroksia kahden kukan edestä, joten toinen jäi ilman.
Belliksetkin sekoavat syksyn tulosta... tai ainakin tämä yksi jättiläinen. Alempi on saman kokoinen kuin kaikki muutkin.
'The President' aloittaa uusintakierrosta. Ylhäällä 'Jan Pawel II'.
'Jan Pawel II' jaksaa kukkia edelleen suurin kukin.
Kivikkorinne edistyi taas tänään aikamoisen harppauksen, siitä lisää seuraavalla kerralla. Jospa vaikka saisin jotain muutakin aikaiseksi siihen mennessä ;) Leppoisaa viikonloppua!

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Kivikkorinteen kasveja

Edellisessä postauksessa esittelin kivikkorinteen laajennusprojektia ja lupasin seuraavaan kasvien esittelyn. Varokaa! Tämä on oikea kuvamaraton, mutta kerranhan se vain kirpaisee ;) Osa kuvista on otettu laajennuksen valmistuttua ja osa aiemmin kesällä, kun kasvit olivat kukassa. Kivikkorinteen etureunaan ja pihaantuloväylän viereen istutin mataliksi jääviä maksaruohoja ja mehitähtiä.
Pallomehiparta pärjää olemattomassakin multakerroksessa. Tässä kivessä oli kuin tilauksesta sopiva "hylly" mehitähdille.
Etureunassa kivien rakosia pehmentämässä on myös useampi lämpäre valkomaksaruohoa.
Alennusmyyntilöytö: turkestaninmaksaruoho. Pinkkikukkaisena pääsi vanhaan osaan kivikkorinnettä.
Seittimehitähdet saivat isomman alueen, sillä viihtyivät jopa tänä kesänä hyvin. Ovathan ne suloisiakin (kuva otettu kesällä)
Marmorimehitähdet sen sijaan kutistuivat kutistumistaan kesän aikana. Ressukoilla taisi olla liian hiekkainen maa. Tilanne on nyt korjattu, katsotaan, miten ensi kesänä käy (kuva viime kesältä).
Lyydianmaksaruohot (punaiset) saavat edelleen vaeltaa reunakivien rakosissa. Joka paikkaan riesaksi asti leviävät keltamaksaruohot heivasin rinteen alle kivipengerryksen eteen. Siellä saavat levitä vapaammin. (kuva aiemmin kesällä).
Ihan pelkkiin maksaruohoihin ja mehitähtiin en malttanut tyytyä. Seuraavat kasvit ovat vanhan kivikkorinteen alueella.
Tähtilevisiaa 'Little Plum' siirsin pikkuisen ja paransin samalla sen kasvualustaa. Sille hiekkainen rinne oli aivan liian kuiva tänä kesänä ja jouduin kastelemaan sitä. Nyt se sai enemmän multaa juurilleen. Katsotaan, miten hän viihtyy.
Patjarikko.
Keväällä ostettu tarhakylmänkukka asustelee nyt myös kivikkorinteessä.
Sinilemmiö osoitti tänä kesänä pärjäävänsä jopa hiekassa. Kukkia ei montaa kesän aikana näkynyt, mutta voi valtava, minkä juurakon se oli tehnyt! Ajattelin siirtää sitä pikkuisen, mutta päädyinkin sitten siirtämään kivä ja muita kasveja ympäriltä, kun tämä vain hihitteli surkealle yritykselleni ja pikkuiselle istutusapiolleni. Ihmettelen kovasti, jos sillä juuristolla ei kukita ensi kesänä!
Rinteen alkupäässä on hopeahärkkiä, kaukasianmaksaruohoa, karpaattienkelloa sekä nukkapähkämöä.
Metrin paikanvaihto sai jänikset jättämään nämä suloisuudet rauhaan.
Jos olisin tiennyt, että siemenistä kasvaa myös valkokukkaisia, olisin erotellut taimet erilleen enkä istuttanut niitä kahden-kolmen yksilön ryppäissä.
Korkeammat kasvit pääsivät rinteen yläosaan aitaa vasten sekä lähemmäs tuoksuvatukkoa. Kunhan kunta myrkyttää loput tuoksuvatukat pois, suunnitelmissa on istuttaa niiden tilalle vielä korkeita perennoja, kuten väriminttua. Tässä kun kuvia katselen, niin huomaan, että maksaruohojen suku on näissäkin suorastaan yliedustettuna. Mutta sehän ei haittaa mitään, eihän ;)
Komeamaksaruoho 'Herbstfreude' pääsi tolpan juureen.
Maksaruoho 'Stewed Rhubarb Mountain' on edellisen vieressä (kuva otettu aiemmin kesällä).
'Stawberries and Cream' on suosikkini. Tälle on varattu paikka aidan edessä pihaantulon puolella, jaan ja siirrän näitä vasta ensi keväänä (tämä kukkii heinä-elokuussa).
Naapurilta saamani nimetön maksaruoho. Aikainen kukkija tämäkin.
Sukulaiselta saatu nimetön maksaruoho pääsi vatukon puoleiseen reunaan.
Kamtsatkanmaksaruoho ja sen juurella oleva kultamaksaruoho pääsivät aidan edestä vatukonpuoleisen rinteen etualalle.
Tämä pikkuinen punahattu löytyi syysalesta. Lajike on 'Pow Wow White', eli valkoista kukintaa pitäisi olla luvassa.
Ja vielä kuva sen kukasta. Toivottavasti selviää hyvin talvesta.
Punatähkää tässä on neljä pientä alkua samassa ryppäässä. Oli tarkoitus laittaa sitä isommalle alalle, mutta tila ei vain riittänyt. Kunhan vatukko lähtee, aion lisätä tätä. 
Nukkapähkämöä tuli myös uudelle alueelle. Lisään tätä ehkä vielä pikkuisen sitten kun...
Vähennän keltakukkaisia kasveja oman pihan puolelta, joten kevätvuohenjuuret pääsivät kivikkorinteeseen vatukon puoleiseen osaan. Istutin näitä kolmeen kohtaan, sillä niillä on niin kivan näköinen tumma lehdistö ja ne vihertävät jo aikaisin keväällä.
Tähän loppui, nyt saa huokaista helpotuksesta :) Iloista keskiviikkoa!