Kivisilmä vauhdissa

Loistokärhö 'Hagley Hybrid'. 

On aika esitellä uusinta projektia, sillä se on nyt siinä vaiheessa, ettei edistymistä tapahdu enää hetkeen. Kivet nimittäin loppuivat taas kerran. Melkein valmista kuitenkin tuli. Tajusin jossain vaiheessa, etten tullut ottaneeksi ennen kaivamisen aloittamista yhtään ennen-kuvaa. Olen myös koko kesän ajan vältellyt sisääntulon kuvaamista, sillä rappusten vieressä on ollut kasa kiviä odottamassa työn aloittamista. Itse asiassa en löytänyt vanhoistakaan kuvista sellaista, missä olisi näkynyt koko projektialue kunnolla. Joudumme siis tyytymään viime kesänä otettuun ilmakuvaan.

Uusin työmaa tuli siis tuohon ulkorappusten eteen ja vasemmalle puolelle.

Minua on häirinnyt viime kesästä lähtien se, että nurmikko sisääntulon oikealla ja vasemmalla puolella on eri "tasossa". Olen miettinyt, kuinka se olisi järkevin tehdä, sillä vinon betonitiilikulkuväylän takia sisääntulosta ei saa symmetristä tekemälläkään.

Kiveys laajeni samaan tasoon kulkuväylän oikealla puolella olevan pensasryhmän kanssa. Jatkoin myös kukkapenkkiä pidemmälle.

Rappusten vasemmalta puolelta tulee hyvin harvoin kuljettua talon ja keltaisen nurkan päivänliljojen väliin, joten päätin kaventaa kiveystä hieman ja laajentaa kukkapenkkiä. Rappurallin ohi mahtuu kuitenkin edelleen kävelemään helposti silloin kun tarvitsee.

Vanha kiveys rajautui rappurallin etureunan kohdalta suoraan päivänliljapenkkiin. Jokunen pieni aukkopaikka jäi mulloksen takareunaan.

Projektissa kesti useamman päivän helteiden ja sadepäivien takia. Isoimman virheen tein siinä vaiheessa, kun jätin keskimmäisiä kiviä asentaessani tarkistamatta, että nurmen reunaa vasten olevat kivet ovat edelleen paikoillaan. Tarkistin kyllä reunakiviä laittaessani, että ne tulevat samaan linjaan pensasryhmän reunan kanssa, mutta en ottanut sitä huomioon, että lapset saavat kivillä hyppiessään ne yllättävän hyvin liikkeelle. Niinpä etureunassa on parin sentin mutka, joka näkyy selvästi köynnösportin suunnasta katsottuna ja varmaan vielä selvemmin ilmakuvista. En lähde mokoman vuoksi purkamaan kiveystä, mutta aion kyllä kokeilla, siirtyisivätkö kivet sen verran lähemmäs toisiaan rautakangella nurmikon puolelta tuupattuna, että mutka suoristuisi edes pikkuisen.

Nurmen ja kukkapenkin rajaava kiveys jäi myös kesken. Kiveyksen mutka näkyy tästä kulmasta parhaiten.

Edellisessä postauksessa kerroin uuden kamerani automaattiasetuksen ikävästä tavasta heittää kuvat välillä liian kylmän sävyisiksi. Ongelma on pahin tummanvioletteja kasveja, kuten loistokärhö 'The Presidentiä' kuvatessa. Sain vinkiksi etsiä valkotasapainon säädön. Löysin sen eilen ja räpsin kuvan toisensa perään. Olisiko seuraavaksi kellään vinkkiä siihen, kuinka saan pidettyä vihreän vihreänä samalla kun violetti pysyy violettina? Havainnollistan ongelmaa seuraavalla kuvalla. Keskellä olevassa suorakulmiossa on jokaisesta neljästä kuvasta tasan samasta kohdasta kärhön kukkaa napattu sävy isompana alueena.

Ylävasemmalla kameran automaatti, yläoikealla joku asetus, jolla violetti on suunnilleen oikeansävyinen, mutta vihreä selvästi liian punainen. Alhaalla vasemmalla violetti hyvä, vihreä kummallinen, alhaalla oikealla ehkä paras kompromissi, vaikka violetti onkin vähän liian sininen.

Lähikuvassa ihmeellisen väriset lehdet eivät häiritse ihan niin paljoa, vaikka olisihan se kiva saada kuvat näyttämään samalta kuin ne luonnossa näyttävät.

Onneksi muiden värien kanssa ei tarvitse tapella niin paljoa kuin tummanvioletin. Isompi ongelma olisi, jos kamera vääristäisi yhtä paljon vaikkapa vaaleanpunaisia, sillä niitä puutarhassani riittää!

Kärhöseinäke näyttää jo aika kivalle, kun 'Hagley Hybridissä' on useita kukkia auki ja tuoksuherneetkin avasivat vhdoin monta kukintoa kerralla.

Viime kesäisten tuoksuherneiden jälkeläiset ovat ihanasti kaikki eri sävyisiä, kukkivat pitkissä kukkavarsissa ja tuoksuvat mahtavasti. Viime vuonna niissä oli paljon miedompi tuoksu.

Eniten pidän tästä tummanpinkistä. 'Hagley Hybridin' kaverina se on todella kaunis.

Olen tarkoituksella jättänyt osan siemenkodista leikkaamatta, jotta saan siemenet talteen ensi vuotta varten. Viime vuonna kaikki tuoksuherneet olivat suunnilleen samaa "keskivaaleaa" vaaleanpunaisen sävyä, joten on hauska seurata, tuleeko ensi vuonna samanlainen värikimara vai ilmestyykö mukaan peräti jokin uusi sävy. Ja kuinka käy kukkavarsien pituuden ja kukkien tuoksun? Mukavaa alkavaa viikonloppua!