Toissasyksynä kylvämäni harjaneilikat ovat hurmanneet minut aivan täysin siitäkin huolimatta, että sateet ja tuulet ovat saaneet ne kaatuilemaan ja katkeilemaan. Niiden värimaailma on juuri sopiva puutarhani sävyihin ja kukinta-aika mitä mainioin. Kesäkuun loppupuoli ja heinäkuun alku on nimittäin puutarhassani kukinnan puolesta seesteisempää aikaa, joten harjaneilikat paikkaavat näppärästi kukinta-aukkoa. Vielä jännittävämpää oli se, etten tiennyt etukäteen, minkä värisiä kukkia siemenistä pitäisi tulla. Minulla kävikin tuuri, sillä kahta samannäköistä ei taida löytyä.
 |
| Valkoisista tämä on ehkä suosikkini. |
 |
| Tämäkin on kyllä nätti. Yksi aivan puhtaanvalkeakin oli, mutta sade oli ehtinyt katkaista sen ennen kuin ehdin kuvaamaan. |
 |
| Vaaleanpunaisista löytyy vanhaa roosaa hennolla kukkakuvioinnilla. |
 |
| Tässä sähäkämpi pinkki veikeästi täplikkäällä renkaalla. |
 |
| Kaksi edellistä rinnakkain ja tummemman punainen kaverina. |
 |
| Tämä söpöläinen katkesi myös sateissa eikä ole vielä ehtinyt kasvattaa uusia kukkavarsia kukintakokoiseksi. Kuva on siis otettu jo kesäkuussa. |
 |
| Vasemmanpuoleinen on minusta näistä kahdesta kauniimpi, mutta pidän kyllä tuosta tummemmastakin. |
 |
| Tämäkin on hieman erinäköinen kuin edellisen kuvan yksilö. Tummalla kohdalla ei nimittäin ole valkosia pisteitä ja sävykin on hieman viileämpi. |
 |
| Neljän yksilön kukat samassa ryppäässä. Taas hieman eri näköisiä kuin aiemmat. |
 |
| Samasta kohdasta, mutta vähän eri kulmasta ja viikkoa myöhemmin (älkää katsoko rikkaruohoja!). |
 |
| Toisen penkin kukintaa. |
Odotan jo melkein malttamattomana, että ensimmäiset kukinnot alkavat kypsytellä siemeniään. Aion nimittäin kylvää niitä saman tien kun kypsyvät, jos vaikka taimet kukkisivatkin sitten jo ensi kesänä. Näitä nimittäin täytyy saada lisää!
Minullakin harjaneilkoita mökkipihassa. Jos oikein muistan ne kukkivat vain joka toinen kesä. Siltä minusta näyttää nyt yhden kukkapenkin perusteella:ne, jotka kukkivat viime kesänä, tilalla on vain lehtiruusukkeet. Kauniin värisiä sinulla. Pihassa oli alunpern joitain joulunpunaisia, joista en niin pitänyt. Nyt tullut muitäkin sävyjä.
VastaaPoistaHarjaneilikka on kaksivuotinen, eli tekee ensimmäisenä vuonna lehtiruusukken ja kukkii seuraavana vuonna. Jos keräät siemeniä talteen ja kylvät niitä sellaisena keväänä, kun kukkapenkeissäsi on tiedossa harjaneilikoiden kukintaa, niin itävät taimet kukkivat juuri silloin kun kukkapenkeissä on kukinnassa välivuosi. Minun olisi kannattanut silloin vuosi takaperin jättää osa siemenistä viime syksynä kylvettäviksi, jotta nyt olisi sekä kukkivia että tänä keväänä itäneitä taimia ensi vuoden kukintaa varten. Jospa ensimmäiset kukat kypsyttäisivät siemenet pian, niin taimet ehkä ehtivät tarpeeksi kookkaiksi ennen talvea.
PoistaKaksivuotiset ovat ihania seurattavia. Harjaneilikan varret ovat vain kovina kaatuvasia, jotne tukea tarvitaan.
VastaaPoistaNiinpä! Ja väreistä kun ei tiedä ennen kuin kukkivat. Pitäisi kehitellä joku sopivan huomaamaton tuki harjaneilikoille tai keksiä niille tukevampi vieruskaveri.
PoistaHarjaneilikat ovat aivan ihania! Riemu on ollut suuri kun niitä on milloin mistäkin pilkistellyt, nyt olen keskittänyt niitä yhteen penkkiin kasvimaan laidalle, eikä niissä ole kahta samanlaista kukkaa. Yhtään en ole kylvänyt tai tietoisesti mihinkään siirtänyt, ihan löytyvät maaperän siemenpankista.
VastaaPoistaKukista löytyy ällistyttävän paljon eri värivariaatioita. Olisin kuvitellut, että niissä on joku "dominoiva" väri ja ehkä hyvällä tuurilla muutama hieman erilainen yksilö, mutta aika tasaisesti on ilmestynyt kaikkia värejä. Valkopohjaiset tekevät ehkä vähän vähemmän kukkavarsia kuin nuo parin viimeisen kuvan tummemmat. Hauska, että teillä on maaperässä harjaneilikoiden siemenpankki.
PoistaHarjaneilikat ovat ihania väripilkkuja kukkapenkissä. Vähitellen näköjään hoitavat itse kylväytymisensä.
VastaaPoistaOvat todellakin väripilkkuja! Ilmeisen pitkän kukinta-ajan ansiosta niitä voisi olla vähän joka penkissä paikkaamassa kukinta-aukkoja.
PoistaIhania ovat harjaneilikat, meillekkin ovat käyneet runsastumaan. Nuo värimuunnokset on jänniä ja varjeltava kasvi on kaikkineen. Antaa vuan levitä vaikka minne!
VastaaPoistaMinäkin taidan antaa ainakin puoliksi vapaat oikeudet harjaneilikalle levittäytyä sinne missä viihtyy. Saahan ne väärissä paikoissa kasvavat sitten tarvittaessa siirrettyä parempiin paikkoihin.
PoistaKiinnostavan paljon variaatioita väreissä ja kuvioissa. Kaunista katsottavaa joka tapauksessa!
VastaaPoistaMinäkin yllätyin, että eri värivariaatioita on näin paljon jopa suht pienessä yksilömäärässä. Nyt kun risteytyvät vielä keskenään, niin voi tulla vaikka minkä näköisiä ihanuuksia.
PoistaHarjaneilikat ovat ihan kaksivuotisten parhaimmistoa. Maariankellot ovat myös upeita ja niissäkin on kauniita värejä. Suosittelen.
VastaaPoistaMaariankelloihin en olekaan vielä tutustunut. Pitääpä googlailla.
PoistaKauniita ovat ja juurikin siitä kivoja, ettei voi tietää, minkälainen kukka onkaan auetessaan.
VastaaPoistaVaikka väreissä onkin yllätyksellisyyttä, niin se on onneksi aina varmaa, ettei ylläreinä tule keltaisia tai oransseja. Pystyy vähän miettimään sopivankokoisia kumppaneita etukäteen, kun harjaneilikat ovat aina erisävyisiä punaisia tai valkoisia.
PoistaKauniita harjaneilikoita minullakin kukkii niitä jonkinverran mutta olen ottanut myös maljakkoon kun kaatuilivat kovasti.
VastaaPoistaKiitos! Minunkin pitäisi taas kerätä lisää maljakkoon niitä. Jatkuvat sateet saavat ne makoilemaan pitkin maata.
PoistaHarjaneilikat ovat ihastuttavia, ja tykkään muistakin neilikoista. Minullakin niitä oli pikku läntti pitemmän aikaa mutta viime talven jälkeen katosivat. Miinuspuoli on etteivät harjaneilikat pysy pystyssä itsekseen.
VastaaPoistaJospa maasta ilmestyisi vielä siementaimia. Pitäisi miettiä joku tukevampi vieruskaveri niille, että pysyisivät paremmin pystyssä.
Poista