lauantai 18. elokuuta 2018

Pensaiden pistokaslisäyksestä

Muutamassa postauksessa olen näyttänyt pieniä pensaiden taimia, jotka äitini on minulle lisännyt pistokkaista. Nyt näytän, mitä osalle niistä kuuluu ja kerron pensaiden pistokaslisäyksestä. Omalla pihallani kasvaa äitini pistokkaista kaksi purppuraheisiangervoa, yksi pensashanhikki ('Creme Brule'), syyshortensia ('Prim White'), koivuangervo sekä keijuangervo ('Little Princess').
Keväällä pensashanhikin taimi oli kymmenisen senttiä korkea, nyt jo puolet keväällä ostetuista. Kukkia on joka latvassa. Ensi vuonna kokoero tasoittuu vielä lisää.
Syyshortensia 'Prim White' on saavuttanut kääpiöauringonkukkien ja etualalla olevan puistoatsalean korkeuden.
'Prim White' innostui heinäkuun puolivälissä tekemään neljä minimaalisen kokoista kukkaakin.
Äitini on lisännyt itselleen pihajasmiketta, mustilan- ja kuutamohortensiaa, sekä syyshortensiaa. Kesäkuussa hän otti myös pikkujasmikkeen pistokkaita minun pensaistani, jotta saisin puuttuvan taimen pensasryhmääni. Kaikki viisi pistokasta ovat nyt juurtuneet ja talvehtivat tulevan talven todennäköisesti ruukuissaan maahan kaivettuna. Ensi kesänä ne ovat istutusvalmiita, jos selviävät ensimmäisestä talvestaan.
Tämän kesän pikkujasmikkeet. Eturivissä oikeanpuoleinen on tehnyt jo pari uutta versoa mullan altakin, takarivissä keskimmäisellä on myös pieni alku tulossa.
Pistokaslisäystapoja on kolmenlaisia: kesäpistokkaat puutumattomista, syyspistokkaat puolipuutuneista ja talvipistokkaat täysin puutuneista versoista. Näissä on pistämisajankohdan lisäksi erona se, että talvi- ja kesäpistokkaat saattavat pärjätä jo ensimmäisen talvensa ulkona, syyspistokkaat pitää yleensä talvettaa sisätiloissa. Monia kasveja saa juurrutettua kaikilla kolmella tavalla, mutta osa juurtuu helpoiten johonkin tiettyyn aikaan. Netistä ja kirjoista löytää enemmän tietoa eri kasvien lisäysajankohdista.
Pistokkaasta kasvatettu taimi, jonka nimilappu oli hävinnyt johonkin. Pehmoiset, sileät lehdet alta ja päältä.
Joidenkin kasvien lisäys onnistuu pelkästään latvapistokkaista, toiset juurtuvat myös varsipistokkaasta. On myös niitä, joille riittää se, että unohtaa leikkausjätteet lojumaan mullan pinnalle (esim. pajut). Varminta on käsittääkseni käyttää aina latvapistokasta, sillä auksiinin, eli juurtumishormonin, tuotanto tapahtuu juuri siellä.
Purppuraheisiangervoni näyttivät tältä melko tasan vuosi sitten, eli ensimmäisenä kesänään. Korkeutta oli hädin tuskin kymmenen senttiä.
Nyt ne näyttävät tältä. Isompi on hyvinkin polvenkorkuinen, pienempi on keskittynyt kasvattamaan useampia versoja pituuskasvun sijaan.
Äitini on lisännyt pensaita ainoastaan kesäpistokkaista. Niiden keräysaika on kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Pensaasta leikataan sopivan mittainen pätkä uutta kasvua. Ja siinäpä sitä olikin pohtimista, mikä se "sopiva" on! Tiheänivelvälisillä kasveilla, kuten vaikkapa angervoilla, mullan pinnalle jätetään muutama lehtipari ja mullan alle parin nivelvälin verran versoa. Jos nivelvälit ovat harvassa, kuten hortensioilla, otetaan pistokkaaseen pari nivelväliä, joista toinen jää mullan alle. Isot lehdet voi leikata puoliksi, jotta haihdunta olisi vähäisempää.
Jos tämän pensashanhikin latvan ottaisi pistokkaaksi, nypittäisiin kaikki rastitetut vihreät pois ja leikattaisiin pistokas alimman lehden alapuolelta.
Mallina syyshortensia: viivalla merkityt lehdet leikattaisiin viivan kohdalta poikki, rastitetut otettaisiin kokonaan pois. Pistokas katkaistaisiin poistetun lehtiparin alapuolelta.
Nyt kokeilemme äitini kanssa uutta aluevaltausta: syyspistokkaat 'Otson karkki' -puolukasta, jonka ostin alelaarista kesällä. Yksi taimi ei oikein riitä pensasryhmäni reunuskasviksi, joten jollain lailla sitä on monistettava. Puolukkaa ja muita varpuja lisätään puolipuutuneista pistokkaista syyskesällä. Nyt on siis oikein hyvä aika kokeilla sitä. Pistokas katkaistaan siten, että mukaan tulee kuluneen kesän puutumaton kasvu ja pätkä melkein puutunutta versoa. 
Pitkässä versossa näkyy hyvin vaaleanvihreä tämän kesän kasvu, tummemman vihreät vanhat lehdet ja ihan alhaalla jo ruskeaksi puutunutta versoa. Vartta taivuttamalla huomaa hyvin, miten paljon notkeampaa tämän kesän kasvu on verrattuna vanhempien lehtien kohdalla olevaan puolipuutuneeseen versoon.
Pistokkaat lähdössä äitini hoiviin. Ne on katkaistu tummemman vihreiden lehtien kohdalta ja nypitty liiat lehdet pois. Näissä on vielä pikkuisen varaa tarvittaessa napsaista vartta lyhyemmäksi ennen multaan laittoa.
Pistokkaat laitetaan taimimullan ja hiekan seokseen ja suojataan muovihupulla. Äitini pitää pistokaskokeilunsa sisällä valoisalla, muttei aurinkoisella ikkunalla ja huolehtii päivittäin niiden tuuletuksesta. Tästä eteenpäin homma jatkuu kuten minkä tahansa kasvin pistokaslisäyksessä: jossain vaiheessa pistokkaat pärjäävät ilman suojausta ja uutta kasvua alkaa ilmestyä. Kevättalvella viimeistään pitäisi puolukoissakin jo näkyä uutta kasvua. Jännitetään, miten käy. Toivottavasti ensi kesänä saan istutettua pensasryhmään jo kivan ryhmän 'Otson karkkeja'.

18 kommenttia:

  1. Hyvin on pistokaslisäykset kasvanu. Tuallaane lisäys on erullista jos tarttoo monta samallaasta, mutta vaatii taitua ja pitkää pinnaa. Multei taharo löytyä. Joten, ostan het monta tai jakaan surutta taimet, jos son mitenkää maharollista. Toivottavasti karkit lisääntyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän nopeasti minun mielestäni ovatkin kasvaneet. Kuvittelin jotenkin, että niillä kestäisi vielä pari vuotta päästä ns. taimistokokoon, kun ei ole käytetty mitään hormoneja tai kasvunsääteitä eikä olosuhteetkaan aina ole ihan optimaaliset. Minäkin toivon, että ensi keväänä on viisi pikkukarkkia istutettavana :)

      Poista
  2. Kiitos selkeistä ohjeista, ensi kesänä kokeilen pensashanhikin lisäystä sillä tarvitse muutaman uuden pensaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin etsiä tietoa, voisiko pensashanhikkiakin kokeilla lisätä syyspistokkaista. En nopeasti selailtuna nyt löytänyt mitään listoja, mutta jos sinulla on mahdollisuus kokeilla ja pyöritellä niitä talven yli, niin mikä estäisi ottamasta paria pistokasta jo nyt :) Mutta ainakin kesäpistokkaista onnistuu.

      Poista
  3. Pistokaslisäyksellä saa kyllä edullisia taimia. Minulla vain ei ole mahdollisuutta, vslitettavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edullisuus tässä onkin ainut syy, miksi tätä kannattaa tehdä :) Nopeammin ja varmemmin saa ostamalla näyttävän kokoiset kasvit.

      Poista
  4. Olen itsekin aina välillä kokeillut kasvien lisäämistä pistokkaista, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Mutta näillä ohjeilla uskaltaudun taas yrittämään :) Kiitokset hyvistä neuvoista!

    VastaaPoista
  5. Pistokaslisäys on tosi kivaa ja mielenkiintoista. Kevätpistokkaista olen lisännyt viiniköynnöksiä hyvällä menestyksellä, ruusuja taas surkealla menestyksellä...täytyisi vain sitkeämmin kai yrittää. Alelaareista saa joskus jopa harvinaisia kasveja ja siinä kohden vallankin pistokaslisäys on erittäinkin kannattavaa! Nuo pistokkaasi ovat kasvaneet komeaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnistuisivatkohan ruusut sitten paremmin syys- tai talvipistokkaista? Toiset kasvit tosiaan tekevät helpommin juuria kuin toiset, vaikka ajankohtakin olisi sopiva. Harvinaisia ja erityisesti kalliita kasveja kannattaakin lisätä pistokkaista, ehkä myös talvenarkoja, jotta olisi useampi yksilö varastossa. Pienet taimet saa helpommin suojattua ankarilta olosuhteilta turvaan.

      Poista
  6. Kiitos hyvistä neuvoista. Kärsivällisyyttä kyllä tarvitaan.

    VastaaPoista
  7. Olen lisännyt joitakin pensaita vain taivuttamalla oksan maahan niin, että latva nousee kuitenkin ylöspäin, laittamalla vähän multaa päälle ja kiven painoksi. Ja unohtanut sen siihen. Juuret ovat kasvaneet aikanaan, jonka jälkeen olen sen siirtänyt haluamaani paikkaan. Mutta pistokaslisäys vaikuttaa paljon tehokkaammalta tavalta. Hmmm, täytyypä miettiä tuota... Kiitos hyvästä ohjeistuksesta!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Pistokkaasta saa lisättyä ainakin sellaisia kasveja, joiden oksaa ei saa taipumaan maahan asti. Taivukkaasta lisäys on paljon vaivattomampaa, mutta juurien kehittyminen vie pidemmän ajan. Yleensä pensailla juuret taitavat olla vuoden kuluttua tarpeeksi isot emokasveista erottamiseen, jotkut (esim. herukat) juurtuvat kesän aikana kun taas jotkut vaativat pidemmän ajan. Lisäsin itse yhden mustilanhortensian taivuttamalla, kun sattui yksi oksa kasvamaan kivasti maata myöten ja sillä meni 1,5 vuotta juurtua kunnolla. Juurtui kuitenkin :) Mielestäni on mukava tietää eri lisäystavoista perusteita ja välillä kokeillakin niitä. Usein kuvitellaan, että puuvartisten lisääminen on kotioloissa mahdotonta tai ainakin haasteellista ja aikaa vievää, vaikka se ei monien lajien kohdalla pidä ollenkaan paikkaansa.

      Poista
  8. Hei, miten näiden kävi? Voisin kokeilla myös jos onnistuivat😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä. Puolukat eivät lähteneet kasvuun, kaikki muut onnistuivat. Tai no, pensasryhmään istutetut pikkujasmikkeen taimet ovat kuolleet, mutta muualle istutetut ovat kasvaneet hyvin. Luulen, että pensasryhmän kasvualusta (ostomulta) on ollut pienille taimille liian ravinteikas tai siinä on ollut jotain muuta, mikä ei ole ollut niille mieleen (liikaa turvetta?). Viime keväänä siirsin toisesta kukkapenkistä kolmannen taimen talven aikana kuolleen tilalle ja vaihdoin samalla reilummin multaa. Sitten jos sekin kuolee, niin en tiedä, mikä on vialla. Luulisi, että se jo alkaisi pärjätä, kun oli jo aika iso ja sai koko kesän aikaa tutustua olosuhteisiin.

      Poista
    2. Harmi etteivät puolukat onnistuneet. Vaan on se aina tosi mielenkiintoista kokeilla, eikä haittaa vaikkei aina onnistuisikaan. Itselläni on myös yksi pieni penkki jossa liikaa turvetta. Ei siinä oikein mikään kasva kun on vähän kuivakin paikka.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!