Kyllä se on rankkaa tämä juhliminen, varsinkin silloin kun juhlitaan lapsivieraiden kanssa. Ennalta suunniteltujen lasten kemujen ja aikuisten illanvieton lisäksi saimme myös yllättäen yövieraita, joten nyt on juhlittu todella perusteellisesti (huom: tukka ei ollut kenelläkään aamuisin kipeänä liiallisesta juhlajuomien nauttimisesta). Niin mukava kuin vieraita onkin kestitä, niin täytyy sanoa, että onneksi ei tarvitse juhlia koko aikaa ja välillä saa viettää ihan normiarkea omalla poppoolla.
|
Lapsivieraista löytyi taiteellista lahjakkuutta. Kolmiopenkissä kukkii sammalleimu 'Candy Stripes'. |
Oma osansa tämän päivän väsymykseen oli halkokuormalla, joka piti siirtää keskeltä pihamaata siisteihin pinoihin liiterin taakse. Kuivat halot olisi voinut pinota liiteriin mutta nyt oli tuoreempaa tavaraa. Liiterin taakse ei aurinko paista kuin hetkittäin eikä tuulikaan pääse aina tuivertamaan esteettä mutta parempaakaan paikkaa meillä ei halkopinoille ole, kun liiterin toisella sivustalla on myös viimevuotinen pino pihlajaa kuivumassa. Kuivuvat ne halot onneksi vähän hitaamminkin polttokuntoon.
|
Ensimmäinen pino valmiina, toinen kasautumassa eikä pihalla oleva kasa näytä pienentyneen lainkaan. Läjässä lyhyempiä puita, jotka ladottiin toisen pinon päällimmäiseksi. |
Meillä oli isännän kanssa sellainen työnjako, että hän lastasi halkoja kottikärryihin ja toi kuorman halkopinon luo. Minä pinosin ja lapset kuskasivat välillä kärryt takaisin täytettäviksi. Onneksi emme hävittäneet vanhaa kottikärryä, sillä kahdella kottarilla homma sujui huomattavasti joutuisammin kuin yksillä kärryillä. En varmaan tehnyt (varsinkaan viimeisessä pinossa) yhtä hienoa jälkeä kuin ukki aikoinaan, mutta ihan hyvät pinot itsekin sain aikaiseksi. Pinot eivät huoju eivätkä heilu, vaikka lapset kävisivät niitä tönimässä ja se on itselleni riittävä laadunvalvontakriteeri. Sateisen sään saapuessa pinojen päälle nostetaan vielä kattopellin palanen mutta niin kauan kun sää on suunnilleen poutainen, pinot saavat olla paljaina.
|
Viisi pitkää tuntia myöhemmin meni viimeinen halko pinon päälle. IBC-konttikin piiloutui kokonaan halkojen taakse. |
Sen verran alkoi viimeisen pinon kasaaminen maistua puulta, että ihan hetkeen ei varmasti tee mieli halkohommiin. Syksyyn mennessä pitää kuitenkin unohtaa tämän urakan raskaus, sillä silloin on kärrättävä liiterin toiselta sivustalta kuivuneet pihlajahalot liiteriin. Nyt kuitenkin saa hetken aikaa keskittyä puutarhapuuhiin. Ja niitähän riittää, kun ei ole kolmeen päivään tehnyt muuta kuin viihdyttänyt lapsilaumaa, juhlinut ja esitellyt pihaa vieraille.
|
Pensasryhmässä 'Carneval de Rio' -tulppaanit aloittelivat muutama päivä sitten. Taustalla syysaleista hankittuja 'Doll's Minuet' -tulppaaneita. |
|
Tässä 'Doll's Minuetit' tänään. Nämä olivat nappihankinta ja sopivat vielä väreiltään täydellisesti vanhoihin Rion karnevaalehin. |
Kerroin edellisessä postauksessa, että vanhat narsissit ja tulppaanit kukkivat tänä vuonna selvästi huonommin kuin aiempina vuosina. Pensasryhmän 'Carneval de Riot' ovat tähän saakka tuntuneet lisääntyvän ja viime keväänä kukkia oli ainakin parikymmentä. Nyt kukkia on vain yhdeksän. Takapihalla ovat taantuneet kaikki muut tulppaanit paitsi aivan pation lähettyvillä olevat 'Persian Pearlit'. Sivupihalla nousee kohtuullisesti 'Finolaa' mutta vanhoista 'Queen of Night' -tulppaaneista löysin vain pari nuppua. Koska monesta paikasta ei nouse edes pieniä tulppaaninlehtiä, ei vajetta voi oikein korjata lannoittamallakaan. Niinpä syksyn ostoslistalle voisi laittaa muutaman pussin tulppaaninsipuleita.
|
Kaukasianpitkäpalko ja punaiset bellikset peittävät sen tosiasian, että ylimpänä kuvassa pitäisi olla muutaman kukan sijaan oikein iso keskittymä tähtitulppaania 'Little Beauty'. |
|
Aurinkopenkissä sentään kukki suunnilleen normaalimäärä tulppaaneja ('Candy Prince' ja 'Synaeda Blue'). Hiekkainen maa ja viettävä rinne selvästi pelasti nämä sateiselta kesältä. |
Ihan kaikki sipulikukat eivät sentään näyttäneet kärsineen kosteasta kesästä. Ukkolaukkoja nousee nimittäin hirmuisen paljon joka paikassa, johon niitä on istutettu. Myös monet muut laukat näyttävät tekevän nuppuja hyvin, tosin lopullinen tilanne selviää vasta sitten kun kaikki kukkivat. Syksyllä istutetusta persianpikarililjasta en ole vielä löytänyt merkkiäkään, mitä ihmettelen kovasti. Ei kai se niin hyvin voi maastoutua muiden kasvien sekaan, etten sitä sieltä erottaisi? Myös helmililjoja nousee oikein mukavia mättäitä.
|
Tämä vaaleansininen söpöläinen lienee 'Valerie Finnis'. |
|
Varjokujan alun monta vuotta sitten istutetut helmililjat kukkivat viime vuotta paremmin. |
|
Varjokujan loppupäässä kukkii lemmikkejä. Punalehtiset 'Erica'-jaloangervot nousevat niiden seasta. |
Onneksi perennoja ei kostea kesä haitannut. Varsinkin jaloangervot ovat tänä vuonna nousseet selvästi tuuheampina kuin aiemmin. Viime viikolla ollut parin asteen pakkanen kuritti autotallin seinustan vieressä olevien jaloangervojen latvuksia mutta onneksi muualla puutarhassa olevat jaloangervot kestivät pakkaset. Myös töyhtöangervojen latvat näyttivät vähän kärsineen kylmästä. Mahdolliset nuppuvioitukset selviävät sitten myöhemmin. Hallaharsoja tai muitakaan peitteitä ei vain riittänyt kaikille kasveille, joten suurin osa perennoista jäi ilman. Pionien nuput suojasin varmuuden vuoksi.
|
Syksyllä hankittu kevätpitkäpalko 'Rose Delight' on hengissä ja kukkii. |
|
Samaa väriä löytyy toiselta puolelta pihaa, jossa vuorijumaltenkukka aloittelee kukintaa. |
Vuorijumaltenkukka näyttää olevan mainettaan helpompi kasvi. Tai en edes tiedä, onko sillä mitenkään vaikea maine vai olenko itse mielessäni mieltänyt sen haastavaksi. Joka tapauksessa se näyttää viihtyvän meillä hyvin ja kukkii runsaasti joka vuosi. Lisäksi se teki viime kesänä sen verran hyvin itäviä siemeniä, että nyt on paljon taimia istutettavaksi emokasvin lähistölle ja kokeeksi myös muualle. Paikat vain pitää harkita tarkkaan, sillä kasvi häviää kesän aikana näkyvistä. Sitä ei siis kannata istuttaa ihan paraatipaikoille mutta ei myöskään keskelle penkkiä, sillä melko matalana se hukkuu nopeasti muiden sekaan. Jouduin itse siirtämään omani ensimmäisen kukinnan jälkeen paljon lähemmäs kulkuväylää, jotta kukintaa pääsee ylipäätään ihailemaan. Nyt sillä on vieruskavereina hitaasti keväällä herääviä siperiankurjenmiekkoja sekä 'Halcyon'-kuunliljaa. Tämä yhdistelmä on varsin toimiva ja kaikki kasvit pääsevät vuorollaan parrasvaloihin.
|
Pikkuruinen sinikämmeneni yllätti iloisesti tekemällä peräti kolme kukkaa, tosin yksi nupuista piilottelee vielä lehtien seassa. |
Käväisin eilisaamuna paikallisen puutarhaseuran järjestämällä taimitorilla. En tänä vuonna mennyt itse myymään taimia mutta sen verran ehdin juhlimisen lomassa siellä poiketa, että kävin katsastamassa tarjonnan. Ensisijaisesti etsin kivikkorinteestä poistettujen helminukkajäkkäröiden tilalle jotain sopivaa kasvia mutta kuten yleensä ostoksilla käy, niin juuri sitä ei ole tarjolla mitä lähti hakemaan. Sen sijaan käteen tarttuu sellaista, mille ei ole tarvetta eikä paikkaa. Onneksi hankintani olivat vielä pieniä taimia ja joutavat odottelemaan purkeissaan siihen saakka, että keksin niille sopivat kasvupaikat.
|
Taimitorin löydöt: tummapärskäjuuri ja purppuraorvokki. |
Purppuraorvokille löytynee sopiva kasvusija helpommin mutta pärskäjuuri aiheuttaa päänvaivaa. Pieni taimi nyt ei paljoa tilaa tarvitse mutta paikan pitää olla sellainen, että pärskäjuuren kasvaessa ympäriltä saa helposti poistettua liian lähelle tulevia kasveja. Se kun kasvaa kookkaaksi eikä ilmeisesti tykkää kasvurauhan häiritsemisestä. Kuivasta ja paahteestakaan se ei välitä, vaan asustelisi mieluummin puolivarjossa ja syvämultaisessa paikassa. Niitähän täältä löytyisi mutta suurimman osan ovat vallanneet jaloangervot ja kuunliljat. Suon laidalla olisi paksulti kuohkeaa multaa kun vain poistaisi raparperin mutta sinne olin jo suunnitellut alppiruusuja. Grillikatoksen takaa voisi poistaa sormivaleangervoa mutta kuinkahan pärskäjuuri maistuu lehtokotiloille? Siltä kulmalta tonttia niitä yrittää meille päin mönkiä mutta ovat tähän saakka pysähtyneet nauhukselle, josta niitä on helppo kerätä. Mieluusti kuulisin kokemuksianne tummapärskäjuuresta tai sen vaaleakukkaisista serkuista, jos jollakulla niitä puutarhassaan kasvaa.
|
Kivikkorinteestä löytyi varsin tuima tuijotus. Kuvassa marmorimehitähtiä sekä yksi eksynyt pieni seittimehitähti. |
Nyt vain toivotaan kesäisempiä kelejä, jotta saa kasveja ulos. Huomasin tomaattien ja chilien tekevän jo raakileita, vaikka joutuvat nököttämään ulkovarastossa tuulelta ja kylmyydeltä suojassa. Tänään on varsinkin tuullut sen verran navakasti, että saa melkein pelätä kasvien lähtevän juurineen taivaan tuuliin. Onneksi toistaiseksi kaikki ovat pysyneet paikoillaan. Millaista myrskyä teillä on pitänyt?
No onpa teillä ollut porukkaa. Kivaahan sekin on, mutta rauhallista kotielämää arvostaa tuollaisen jälkeen aina entistä enemmän.
VastaaPoistaKyllä on komeat hakopinot!
Valerie Finnis on ihana. Jumaltenkukka kuuluu niihin, jotka eivät minun puutarhassani viihdy, lukuisia kertoja olen yrittänyt, mutta ne kuolevat aina aika pian. Olenkin lakannut ostamasta uusia, mutta kirpaisee. Kasvi on niin kaunis. En haluaisi luovuttaa!
Minulla on tummapärskäjuuri. Se eli vuosikausia mäntyjen alla todella tiiviin savisessa metsäpuutarhapenkissä, jossa on lisäksi kesäisin hyvin kuivaa. Se teki vuodesta toiseen samat kaksi lehteä eikä kasvanut ollenkaan. Viime vuonna viimein sen siirsin. Se onnistui ja se on jo nyt kookkaampi kuin mitä on yhtenäkään kesänä tähän asti ollut (eli 4 lehteä ja korkeutta lähes polveen, heh). Se kasvaa nyt kyllä auringossa, mutta mutapuutarhan reunalla, missä periaatteessa on kosteutta, jos se vain ulottaa juurensa riittävän syvään. Mutapuutarha on vain valitettavasti ollut täysin kuivana jo viikkoja, kun edellisestä sateesta, josta kertyi enemmän kuin 1 mm, on jo kolme viikkoa. Ja silloinkin kertymä oli 2-3 mm. Äh.
No, toivon teille sinne sopivan sateista kesää, oli se sitten vähäsateista, mikä kuulostaa kyllä kauhealta!
Kivaa oli kun oli vaihteeksi vieraita, mutta ei sitä kyllä joka viikonloppu jaksaisi.
PoistaKiitos! Komeasti juiliikin joka paikkaa halkourakan jälkeen. Jotenkin kummassa jopa varpaita särkee! Tuli varmaan kurotellessa seistyä liikaa varpaillaan.
Eli jumaltenkukka ei pidä ainakaan saariston ilmasto-olosuhteista. Harmillista. Lupaa hyvää, jos tummapärskäjuuri on kuitenkin sinnitellyt siellä. Se kertonee siitä, että se ei ole herkimmästä päästä ja sietää jopa siirtämistä. Aurinkoisista paikoista minulla ei ole tarjota sille muuta kuin kuivaakin kuivempaa, mutta puolivarjon tai varjon kukkapenkit ovat kosteampia.
Minä voisin taas lahjoittaa muutaman sadepäivän täältä teille ja kokeilla vaihteeksi itse vähän kuivempaa kesää. Nyt on taas sadevedenkeräysastiat melkein täynnä, niin kelpaisi poutasää mainiosti.
Nyt on hyvä mieli, kun on tulevan talven halot pinossa ja suojassa! Samalla tekniikalla syntyi meilläkin mökillä mittavat halkopinot, kun aikuiset lapset tulivat muutama viikonloppu sitten mökillä käymään. Tytär lastasi kärryjä ja pojat kärräsivät ylämäkeen täysiä kärryjä ja pinojakin syntyi molempiin päihin. Aika nopeaan tahtiin aikuisporukalla hommasta selvittiin. Juhlat on kivoja, mutta väsyhän siinä tulee, kun toimii emäntänä! Varmasti silti mukavat juhlat! Vuorijumaltenkukkaa ei minulla ole koskaan ollut, ja voi, miten kauniilta se näyttääkään. Jos kerran tekee siementaimiakin, niin siitähän saisi kivan ryhmän. Nyt lupaa jo lämpimämpää säätä, joten kivat kiireet puutarhassa vain lisääntyvät. Mukavia puutarhapäiviä sinnekin päin!
VastaaPoistaIsoin hyvä mieli tuli siitä, että halkoläjä nurmikolta siirtyi siisteihin pinoihin vähän syrjemmälle. Meillä lapsista ei ollut hirveästi apua, vaikka kyllä hekin muutaman halon toivat pinoon ja kuljettivat muutamia kertoja tyhjiä kottikärryjä takaisin.
PoistaOli mukavaa juhlia porukalla, vaikka jälkikäteen vähän väsyttikin. Kauhulla odotan aikanaan tulevia rippijuhlia ja valmistujaisia.
En ole huomannut, että vuorijumaltenkukka olisi tehnyt siementaimia maahan mutta eipähän se ole tainnut tehdä siemeniäkään aiemmin. En ole vielä kitkenyt sen lähistöltä ja nyt kun on tiedossa, miltä taimet näyttävät, osaa varoa kitkiessään. Minäkin tutustuin siihen vasta blogeissa.
Katselin jo viikon sääennusteita, että joko uskaltaisi siirtää tomaatteja kasvimaalle. Vähän koleilta yöt vielä näyttävät, joten pitää vielä miettiä. Sentään tuulet näyttäisivät vähän tyyntyvän. Kiitos! Mukavia puutarhapäiviä sinulle!
Eilen oli järkyttävä tuuli, olisi pitänyt levittää hamppusilppua katteeksi mansikoille mutta ei pystynyt, tuuli olisi vienyt katteen mukanaan. Juhlat vievät voimat, olen vieläkin ihan poikki viikonlopun ylioppilasjuhlista.
VastaaPoistaEipä olisi täälläkään tullut moisesta hommasta mitään! Ei nyt ihan myrskytuuli ollut mutta kyllä kevyemmät tavarat lähtivät liikkeelle. Teillä olikin isommat juhlat viikonloppuna, joten varmasti menee toipuessa muutama päivä.
PoistaKunpa sateen määrää voisi vähän säädellä. Sinulla sitä on riittänyt, meillä aivan liian vähän. Tänään on ripotellut muutaman kerran hetken aikaa, mutta pitkään kuivuuteen muutamalla millillä ei ole vaikutusta. Eilen lapiohommia tehdessäni totesin maan olevan syvemmältäkin rutikuivaa.
VastaaPoistaVieraat ovat kivoja, kunhan eivät liian pitkäksi aikaa majoittaudu. Tuntuu tosi hyvältä saada koti ja arki jälleen täysin oman porukan käyttöön.
Nyt on halkoja pinossa vähäksi aikaa. Olet fiksu kasvattaja, kun otat lapset mukaan arkisiin tehtäviin. Joskus se vaatii kärsivällisyyttä, mutta siinähän muksut oppivat tekemään. Yhdessäoloahan sekin on.
Meillä nousi ja kukki tänä vuonna monta sellaista tulppaania, joita ei ole vähään aikaan näkynyt ollenkaan. Tuoreemmat istutukset sen sijaan tavallista heikommin.
Marmorimehitähtien tuijotus on aika hauska. Miten ovatkaan asettuneet noin metkasti.
Pärskäjuuresta ei ole kokemusta. Nauhukset ovat kotiloiden herkkua. Ehkä ne kannattaa pitää kotiloiden "pysäyttäjinä".
Säädeltävä sade olisikin hyvä. Onneksi täällä ei ole satanut toistaiseksi ihan yhtä usein kuin viime kesänä. Useimmiten sateet ovat jääneet ohueksi tihkuksi, joka kastelee lähinnä kasvien lehtiä mutta ei kunnolla maata. Mieluummin tosin ottaisin yhtenä päivänä kunnolla sadetta ja sitten pidempään poutasäätä.
PoistaOlen oppinut, että kotityöt kuuluvat kaikille, joten meidänkin lapset saavat luvan myös osallistua edes vähän kaikkeen mihin kykenevät. Eiväthän he muuten opi niitä tekemään. Aikaa myöten toivottavasti osallistuvat enemmän.
Kukkasipulien maanalainen elämä on joskus sangen oikukasta. Pääasia, että edes jotain kukkii. Nauhus todellakin näyttää vetävän kotiloita puoleensa ja toimii siten helppona keräyspaikkana.
Kyllä on meilläkin ollut tuulisia päiviä ja monta peräkkäin, nyt onneksi on vähän tyynempää. Olen samaa mieltä kanssasi, vaikka olisi kuinka kivoja vieraita, on siinä niin paljon erilaista 'hössötystä', että arki töineen tuntuu helpommalta. Itselläni menee ainakin pidemmät vierailut ruokien ja leivonnaisten sekä aamu-ja iltapalojen suunnitteluun ja toteutukseen. Totta kai on kiva nähdä ihmisiä, mutta nuorempana tuo vieraiden (tai työmiesten) ruokkiminen meni jotenkin helpommin. Nyt olemme sen verran paljon kahdestaan, että väen lisääntyminen ja yövieraat todella huomaa :).
VastaaPoistaSaat minulta diplomin hienoista halkopinoistasi, oikein mallikkaat!
Tuo kevätpitkäpalko 'Rose Delight' ja vuorijumaltenkukka näyttävät hienoilta, tietysti myös sinikämmen. Tänä vuonna minun sinikämmenet kasvoivat korkeutta tuplasti viime vuoteen verrattuna, olin oikein iloinen - hieno perenna. Hyvää loman jatkoa, ehkä pääset nyt rentoutumaan puutarhatöissä?
Minä en tykkää tuulesta ollenkaan. Se saa sään tuntumaan todella paljon kylmemmältä mitä se todellisuudessa onkaan.
PoistaMeillä mennään usein mahdollisimman helpolla myös silloin kun on vieraita mutta on siinä silti oma hommansa, kun siivoaa ja laittaa ruuat tarjolle. Omalle porukalle voi sanoa, että ottakaa jääkaapista mitä haluatte.
Toivottavasti minunkin sinikämmeneni päättää ensi vuonna kasvaa vähän korkeutta. Tuo hätäiseen 20cm:n korkeus ei ihan vastaa mielikuvaani kasvin koosta.
Kiitos virtuaalisesta diplomista ja kesäloman toivotuksista! Eiköhän tässä vielä päästä puutarhapuuhiinkin loman aikana.
Minulla on usein juuri tuo ongelma, että hankin kasvin ja sen jälkeen alan pähkäilemään sopivaa kasvupaikkaa. Onneksi sitä pystyy tekemään kasvitetristä jonkun verran, että saa kasveille sopivat paikat. Hyvät halkopinot ja hienot lasten tekemät piirrokset.
VastaaPoistaKiva kasvi on hankittava silloin kun sellainen tulee vastaan, olipa sopivaa paikkaa tai ei. Joskus voi tulla talvi- tai tuholaistappioitakin, jolloin onkin yhtäkkiä tilaa kukkapenkeissä. Kiitos!
PoistaOn vieraitten kanssa oma hommansa. Kaikenlaista puuhoo tuovat tullessaan, vaikkakin on mukava kestitä vieraita. Tuulisia päiviä on ollu meilläkin ja vettä kaivattas. En niinkään oo huolissani näistä puutarhakasveista, mutta nuo viljelykset huutaa vettä! Kaunis tuo vuorijumaltenkukka on hieno ja mie en muistanukkaan keväällä, kun tässä varsinaisessa pihassa valakoset sinikämmenet kukkivat, jotta tuolla mehtäalalla on miulla sininen. Se kukkii nyt. Lapsilla on ollu oiva homma kuletella polttopuita, nuorena on vitsa väännettävä, sanoo vanha sanonta ja se paikkansa pitää. Peukutan lasten työskentelyä apuna.
VastaaPoistaNäin on, vaikka ei viimeisen päälle kaikkea puunaisikaan eikä viettäisi koko aikaa keittiössä. Meillä satoi yöllä ja ilmeisesti huomenna sataisi vielä enemmän. Vuorijumaltenkukka ja sinikämmen ovat sellaisia kasveja, joita ei joka puutarhassa vastaan tule. Hienoja kumpikin. Minulta puuttuu vielä se sininen sinikämmen.
PoistaEn ymmärrä heitä, jotka eivät ota lapsia mukaan kotitöihin. Ei niitä taitoja enää koulun kotitaloustunneilla opita, jos on siihen asti saanut koko ikänsä luistella hommista.