Purkkirumbaa vähemmäksi

Tulppaani 'Finola' yrittää kurkotella kurjenpolvien seasta päivänvaloon.

Ei se tämäkään kevät ja alkukesä ole sujunut ihan toiveideni mukaan. Tuulta ja jäätävän kylmää säätä on riittänyt, joten kevään mittaan vaivalla esikasvatetut taimet ovat saaneet värjötellä ties minkä harsoviritelmän alla tai sitten joutuneet kärsimään valon puutteesta ulkovarastossa. Eteiseen siirretyt kasvit sentään saavat vähän enemmän valoa mutta niillä taas on välillä jopa liiankin lämmin auringon kuumentaessa pienen eteisen suunnilleen saunalämpötiloihin. Viimeisen pisaran purkkiarmeijan hoivaamiseen kyllästynyt puutarhuri sai toissapäivänä, jolloin tuuli repi huomaamattani minikasvarin pois perennantaimien päältä ja sade pääsi kastelemaan purkit lilluvan märiksi. Koska sadetta oli edelleen luvassa eikä kolea sää juuri kuivata ruukkuja, piti taimet saada äkkiä istutetuksi maahan. Sain suunnilleen puolet istutettua eilisen aikana ja loput tänään aamupäivällä tihkusateessa.

Riippapelargoni saa olla sään salliessa ulkona kun taas tomaatit, kurkku ja kesäkurpitsa joutuvat kurkkimaan eteisen ikkunoiden takaa.

Osalle taimista olin jo miettinyt sopivat paikat mutta aika monta kasvia lykin vain sinne, missä sattui juuri sillä hetkellä olemaan tyhjää. Osalle taas raivasin tilaa kitkemällä ylimääräisiä lemmikkejä ja myskimalvan taimia pois tieltä. Aika näyttää, kuinka karmeita väriyhdistelmiä sainkaan aikaiseksi. Itselleni uusia kasveja, kuten keltatörmänkukkia, istutin kolmeen eri paikkaan, jotta edes joku taimi selviäisi. Amerikanvuokkoja ripottelin myös niin etu- kuin takapihalle ja vielä kivikkorinteeseenkin. Tarhakellukka 'Mai Tain' kaikki kolme tainta menivät toistaiseksi kärhökaaripenkkiin jouluruusujen väliin, mutta niille paikka käy todennäköisesti liian ahtaaksi parin vuoden sisällä. Olen suunnitellut jossain vaiheessa siirtäväni kärhökaaripenkistä kuukausimansikat lasten leikkialueen viereen luumupuun juurelle ahomansikoiden korvaajaksi. Silloin kärhökaaripenkistä vapautuisi tilaa sekä kellukoille että muutamalle siemenestä kasvatetulle keijunkukkaristeymälle eivätkä ahomansikat valtaisi rönsyillään leikkialuetta.

Keltatörmänkukan taimia kivikkorinteessä. Niille piti laittaa kiviä suojaamaan maanpintaa auringolta ja toisaalta myös estämään veden valumista rinteessä alaspäin.

Perennojen lisäksi istutin loput leijonankidat ja sellerit maahan. Aiemmin istutetut selvisivät edellisistä hallaöistä riittävän hyvin, joten päätin loppujenkin pärjäävän parin seuraavan kylmän yön yli maassa. Seuraavana päätin myös gladiolusten ja viimeisten koristeheinienkin pärjäävän jo maassa. Ja tottahan toki vanha daaliakin selviäisi, se kun on vasta lähtenyt kasvuun ja on hädin tuskin parin sentin korkuinen. Eikä tule isoa haittaa, jos se henkensä heittää, sillä eteisessä on jo kaksi korvaajaa sen tilalle. Kumpikin niistä kaipaisi isompia ruukkuja tai maahan istutusta, mutta säiden takia ovat joutuneet odottelemaan eteisessä. Istutuspuuhien tuoksinassa sekosin laskuissani mutta olen parin päivän aikana kaivanut jo yli sata kasvia maahan. Purkkeja onneksi oli vähemmän, sillä monessa oli pari tainta samassa, joissain enemmänkin. Vielä jäi muutama kylmänarka kasvi odottelemaan lämpimämpää säätä.

Sain jo aiemmin keväällä tällaisen matalan, melko isokukkaisen daalian.

Viikonloppuna sain tämän korkeamman daalian, jolla on vaikeuksia pysyä pystyssä pienessä ruukussaan.

Jokakeväinen jännitysnäytelmä ja kärsivällisyysharjoitus on kärhöjen kasvuunlähtö. En ole perusteellista kärhökierrosta edelleenkään tehnyt mutta tähänastisten laskujeni mukaan melkein kaikki kärhöt ovat hereillä. Osa alkoi versoa jo viikkoja sitten, toiset vasta nyt kesäkuun aikana. Heränneistä pisimpään odotuttivat loistokärhöt 'Elsa Späth' ja 'Ville de Lyon', jotka ilmestyivät näkyviin vasta pari päivää sitten. Ainoastaan tarhaviinikärhö PERNILLESSÄ ('Zo09113') ei näy mitään elonmerkkiä mutta onhan sillä vielä aikaa. Vieressä 'Etoile Violette' on lähtenyt useamman verson voimin reippaaseen kasvuun, joten kärhötuki ei tule jäämään tyhjäksi tänäkään vuonna. Viime vuoden maan uumenissa piilotellut loistokärhö 'Warszawska Nike' on lähtenyt topakasti kasvuun kahden verson voimin.

'Warszawska Niken' toinen verso on kasvanut jo kuvan ulkopuolelle, toinen on noin viidentoista sentin mittainen.

Omia tarhakylmänkukan siemenkasvatuksia. Toisesta tuli valkoinen, toisesta liila. 'Warszawska Nike' pilkistää näiden keskellä takana, liilan takana on loistokärhö 'Proteus'.

Kärhöjen kohdalla ei passaa olla liian hätäinen, sillä yhden vuoden unet eivät ole temppu eikä mikään niille. Onpa joku uinunut jopa kolmekin vuotta ja lähtenyt sen jälkeen hyvin kasvuun. Mitään jokavuotista riesaa kärhöjen välivuodet eivät sentään ole; 'Warszawska Nike' oli nimittäin ensimmäinen välivuoden pitänyt kärhö omassa puutarhassani ja minulla on sentään ollut maassa kärhöjä vuodesta 2016 saakka. Saa nähdä, meinaako PERNILLE ottaa Nikesta mallia vai heräilisikö hän juhannukseen tai edes elokuuhun mennessä.

Loistokärhö 'Voluceau' lähti keväällä ensimmäisten joukossa kasvuun ja huitelee jo yli puolen metrin korkeudella. Oikeassa reunassa on valkokirjava oregano 'White Spreckled'.

Kärhöjen lisäksi jännitän joka kevät atsaleojen talvehtimista. Etupihan vanhemmat puistoatsalea 'Illusiat' talvehtivat aika varmasti joka vuosi ja kukkivat hyvin mutta luumutarhan ja kärhökaaripenkin nuoremmat atsaleat pitävät jännitystä yllä. Viime vuonna yksikään atsaleoistani ei kukkinut kunnolla, tosin moni muukin puuvartinen juroi. Ilmeisesti edeltäneessä syksyssä ja talvessa oli jotain niille epämieluista. Tänä keväänä lumien sulettua atsaleoissa oli lupaavan pulleita silmuja, jotka ovat alkaneet vihdoin saada väriäkin. Näyttäisi siltä, että joka ikinen atsalea kukkii pian vähintään melko runsaasti, ellei jopa ylenpalttisesti.

Kanadanatsalea 'Violetta' aloitti ensimmäisenä ja näyttää vielä toistaiseksi nupullisille kavereilleen kukinnan mallia.

Sateisessa ja koleassa säässä on mukava haaveilla pian alkavasta atsaleojen kukinnasta. Ja siitä kesäisestä lämmöstä, jonka pitäisi olla enää muutaman päivän päässä. Jokohan sitten vihdoin loppuisi harsojen kanssa tappelu ja taimien kuskaaminen sisään ja ulos?