keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Varjokujan kevättä

Viime kesänä tontin ongelmapaikaksi kutsumani talon pääty on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Loppukesällä nimesin sen varjokujaksi ja istutinkin sinne jo ensimmäiset kasvit. Tässä kevään mittaan loput aukkopaikat ovat täydentyneet sekä omien hankintojen että äidiltäni saamien kasvien voimin.
Sormivaleangervoja on varjokujalla kolmessa kohtaa ja kaikki ovat jo isolla nupulla. Nyt en haluaisi yhtään hallayötä!
Viime syksynä istutin varjokujalle sekoituspussin helmililjoja. Ainakin muutama vaaleanpunainen ja valkoinenkin on joukossa. Samanlainen rypäs on toisessakin kohdassa.
Keltareunainen kuunlilja alkaa availla ensimmäisiä lehtirulliaan. Lajike on ehkä 'Golden Tiara'. Kuunliljojen kasvuunlähdössä on suurta hajontaa, sillä osalla niistä on vasta sentin mittaiset piipot maan pinnalla.
Pari viikkoa sitten äitini taimikuormassa oli töyhtöangervo. Se on lähtenyt hyvin kasvamaan uudessa kodissaan pinkkien esikoiden, sinisten helmililjojen ja sormivaleangervoiden kaverina. Vasemmassa ylänurkassa näkyy pikkuisen yhtä keskeneräistä projektia. Kuvanottohetkellä se oli tosin vasta mallailuasteella, nyt jo vähän pidemmällä (ja suoremmassa).
Aiemmin keväällä esittelin jo pieniä maistiaisia uudesta kanto-/metsäpuutarha-alueesta, joka on varjokujan jatkona. En vieläkään esittele yleiskuvia sieltä, sillä en saa otettua sellaista kuvaa, jossa ei näkyisi paria toistaiseksi salassa pidettävää juttua. Toinen niistä on viime syksynä ja talven aikana kovasti pähkäilemäni katseenvangitsija ja toinen liittyy varjokujan alkupäähän. Molemmat ovat nyt työn alla, mutta aika lailla alkutekijöissään. Innolla odotan lopputulosta, sillä mielikuvissani ne ovat kutkuttavan hienoja.
Tupastiarellat ovat vasta nousseet penkin etulaidassa. Niiden kaveriksi pääsi viikonloppuna ostamani vaaleanlila esikko.
Jaloangervo 'Erican' nuoret lehdet ovat upean punaiset. Ne ovat näyttävä pari varjoliljan ja taustalla olevan saniaisen kanssa. Näiden väleihin mahtuisi paljon jotain kevätkukkijaakin, pitää muistaa se syksyllä.
Tontin raja menee tässä. Oikealla puolella oli ennen vattupuska, jonka revin pois. Ajattelin pitää vatut poissa, mutta antaa muuten luonnonkasvien vallata vatuilta vapautuneen alueen. Ympäristössä on ainakin lemmikkiä, valkovuokkoa, oravanmarjaa, puolukan- ja mustikanvarpuja sekä erilaisia saniaisia ja heiniä.
Pois revityn vattupuskan takaa paljastuivat paremmin myös nuo kolme eriasteisesti lahonnutta kantoa ja ristiin rastiin suikertavat juurakot.
Tontin perimmäisestä nurkasta heinikon keskeltä siirretty valkovuokko on muuttunut jo kauniin pinkiksi. Kuvitelkaa tämä yhdessä sen lilan esikon kanssa.
Tänään sataa, TAAS! Ja ihan kaatamalla. Pitäkää peukkuja, että huomenna olisi poutaa juuri niin kuin sääennusteet toistaiseksi lupaavat. Silloin nimittäin alkaa patiolla tapahtua ihmeitä. Mukavaa keskiviikkoa!

24 kommenttia:

  1. Hienot suunnitelmat alkavat siellä toteutua. Hyvältä näyttää ja kuulostaa. Sormivaleangervo kuulostaa hyvältä olen sitä joskus miettinyt myös istuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sormivaleangervo ja oikeastaan kaikki valeangervot ovat komeita kasveja. Niiden heikko kohta tosin on surkea hallankesto keväisin: sekä lehdet että nuput ruskettuvat saman tien kun lämpötila edes vähän lähestyy nollaa astetta.

      Poista
  2. Voi hyvänen aika, taasko siellä sataa! Täällä paistaa taas aurinko, kolmatta päivää putkeen sen sunnuntain sadepäivän perään. Pikaista aurinkoa sinnekin!
    Ihana kantopuutarha, jossa on salaisia juttuja - kutkuttavaa ;-) Kauniilta näyttää jo nämä julkistamasi kohdat ja kasvit! Ihanat isot kannot ja juurakot.
    Hassua, kun siellä on sormivaleangervo pidemmällä kuin täällä, kuunliljat samassa ja helmililja jäljessä. Tosin mun saniaistarhassa, kuusen varjossa, äkkäsin juuri yhden kukkivan helmililjan ja joku vaaleansininen tummahelmililja on sen verran myöhäinen, että kukkii vasta nyt, vaikka onkin lämpimällä paikalla. Sehän kyllä vaikuttaa ihan tosi paljon, että missä kohdassa tonttia mikäkin kasvaa.
    Mukavaa psojektin jatkoa ja etenkin poutapäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taas tai edelleen, miten sen nyt ottaa :D Tänään satoi melkein koko päivän. Iltapäivällä oli jokunen tunti satamatta ja välillä aurinkokin pilkahteli, mutta äsken taas tuli ihan kaatamalla vettä.

      Varjokujan ja uuden kantopuutarhakyhäelmän tekeminen on ollut todella mielenkiintoista. Olisin voinut ottaa tuonne vielä massiivisemmankin juurakon, sellaisen, jossa juurten paksuus olisi aikuisen miehen käsivarren luokkaa, mutta ei ollut tarjolla. Onneksi oli sentään pari paksumpaa lahopölkkyä, niin ei jäänyt ihan pieneksi pipertelyksi.

      Minä ihmettelin sitä, että varjokujan sormivaleangervot ovat jo melkein polvenkorkuisia, mutta takapihalla toisessa kohdassa oleva sormivaleangervo sekä sulkavaleangervo ovat vasta nousemassa. Ehkä tuohon talon pohjoispäätyyn muodostuu suojaisa pienilmasto, joka vauhdittaa kasvua. Minä jotenkin hölmösti kuvittelin, että varjokujalla pysyisivät lumet niin pitkään ja se olisi muutenkin kylmempi paikka, että valeangervotkin nousisivat vasta kun hallayöt ovat ohi. Turha luulo, harsot on pidettävä valmiina, jos ei halua hallan ruskettavan nuppuja ja lehtiä. Helmililjoista aidan vieressä olevat "perussiniset" ovat täydessä kukassa, tuo sekoituspussi on selvästi hitaampaa. Tai ehkä olen istuttanut ne syvemmälle? Kiitos, poutapäiviä tässä tarvittaisiin, jotta saisi jotain edes joskus valmiiksikin.

      Poista
  3. Näyttää hienolta, itsekin tykkään kannoista ja lahopuusta ihan visuaalisessa mielessäkin ja nehän ovat tietysti myös hyödyllisiä ötököille. :) Jännityksellä odotan salaisten projektien paljastumista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuonne kantopuutarhaan olisi sopinut oikein massiivinenkin juurakko, mutta niitä ei ollut tarjolla. Kaikenlaisia öttiäisiä noissa lahopuissa näyttää vipeltävänkin. Minuakin vähän jännittävät nuo salaiset projektit, että kohtaavatko mielikuva ja todellisuus :)

      Poista
  4. Kaunista tulee. Sateista on, ärsyttää, kun on vapaata niin sataa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinpä. Alkaa loppua jo sisällä rästiin jääneet hommatkin, kun aina sataa.

      Poista
  5. Kantopuutrahasta tulee kyllä hienoa. Mitä kaikkea ihanaa sinne vielä keksitkään. Myös varjopolku kuulostaa hyvältä kasvivalikoimineen. Meillä on tänään ollut aurinkoinen ja melko lämmin päivä. Toivottavasti pysyykin tällaisena.
    Mukavaa helatorstaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Saa nähdä, mitä kaikkea keksin, tilaa ei kyllä mahdottomasti ole. Lämmintä oli täälläkin, mutta vähän turhan sateista. Juuri nyt aurinkokin pilkistää, mutta ei tuonne mutavelliin huvita lähteä enää tähän aikaan illasta. Mukavaa helatorstaita!

      Poista
  6. Voi miten ihana valkovuokko! Ja kaunis kantopuutarha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo valkovuokko on melkeinpä lempikevätkukkijani, niin suloinen se on. Kiitos!

      Poista
  7. Varjokujalla näyttää jo kivalta ja kunhan kasvit hieman vielä kasvavat aina vaan paranee.
    Kiva kantopuutarha myöskin valmistumassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä varjokujan pitäisi olla jo aika rehevän näköinen, sillä suurin osa sen kasveista on isoja yksilöitä joko äitini puutarhasta tai jakopaloja omista kasveistani. Kantopuutarhassa on sitten enemmän pieniäkin taimia, mutta vuodessa tai parissa kasvavat jo reheviksi.

      Poista
  8. The rebirth of nature.
    Spring is a wonderful season.
    Beautiful photos
    Maria
    Divagar Sobre Tudo um Pouco

    VastaaPoista
  9. Hyvältä näyttää varjokujalla ja kantopuutarhassa! Tosi jännittävää nähdä, mitä muuta olet keksinyt!

    VastaaPoista
  10. Varjokuja ja kantopuutarha tulevat olemaan jo itsessäänkin katseenvangitsijoita, mitähän ihanaa mahdat vielä suunnitella:) Sade on tehnyt hyvää, mutta nyt jo mielellään ottaa vastaan auringonpaistetta! Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täällä ainakin otetaan kaikki poutapäivät erittäin onnellisina vastaan. Hyvää viikonloppua!

      Poista
  11. Sullonki oikia kantopuutarha, eikä mikää feikki. Hyvin o varijokujan kasvit lähteny kasvamahan. Ihanan färine vuakko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei meillä huijata... ainakaan paljoa :D No, kannot ovat ihan oikeita ja tiukasti kiinni maassa. Vuokko on todella kaunis ja nyt sillä on sellainen paikkakin, missä sitä tulee ihasteltua enemmän kuin heinikon seassa tontin nurkassa.

      Poista
  12. Kantopuutarha on ihana! Kiemuraiset juuret ja jykevät kannot muodostavat kauniin kehyksen kaikille kasveille. Myös varjokuja näyttää todella hienolta. Ryhdikkäät angervot ovat komeita valkoista aitaa vasten. Innolla odotan myös uutisia salaperäisistä, uusista projekteistasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Uudet, salaiset elementit viimeistelevät sekä varjokujan että kantopuutarhan. Pitäisi vain ehtiä jossain välissä tekemään nekin valmiiksi :D

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!