torstai 29. marraskuuta 2018

Aurinkoinen oranssi

Inhokkivärini. Tai ei välttämättä värinä, mutta kukissa. Ja omalla pihalla erityisesti. En tiedä, miksi vierastan oranssia, mutta sitä ei ole kotonammekaan missään. Jos pitäisi joku oranssi kasvi valita näkösälle paikalle kukkapenkkiin, se olisi todennäköisesti hyvin vaalea. Sellainen, jossa on vain häivähdys oranssia. Toinen vaihtoehto olisi tumma, murrettu sävy, ennemminkin korallinpunainen.
Kesäkullero.
Kukkapenkeissäni ainut oranssi perenna on kesäkullero. Istutin sen omaan nurkkaansa kasvimaan taakse tuoksuvattupunoksen viereen ja se sopii sinne mainiosti. Tuntuu viihtyvänkin melko varjoisassa paikassaan tiukassa savessa. Kasvimaalla käydessä kullero on mukava väriläiskä, mutta ei kuitenkaan näy sieltä juuri muualle puutarhaan. Niitä kulkeutui minulle äidiltäni kaksi kappaletta isotähtiputken siementaimien mukana. Oletteko muuten koskaan yrittäneet erottaa kulleron ja isotähtiputken siementaimia lehtien perusteella toisistaan? Se on mahdotonta! Emme haistaneet palaneen käryä edes sitten, kun näistä alkoivat kukkavanat nousta, sillä äitini ei edes muistanut hänellä kulleroa olevankaan ja taimet kukkivat väärään aikaan vasta loppukesällä. Ihmettelimme vain, että miten ihmeessä isotähtiputkella on oranssinkeltaiset nuput. Toki sitten kasvi tunnistettiin kulleroksi, kun nuput aukesivat.
Kulleron sävy käy hienosti tuoksuvattupunoksen hieman punertavaan tummanruskeaan.
Sipulikasveista minulla oli oranssia ainoastaan keisarinpikarililjassa. Ostin sen kolme vuotta sitten karkottamaan mahdollisia myyriä tulppaanin sipulien luota. Ensimmäisenä keväänä halla vei sen nuput, viime keväänä nuppuja ei edes tullut. Sen hujoppimainen olemus matalien jaloangervojen keskellä näytti hoopolta ja ajattelinkin nyt syksyllä siirtää sen muualle. Kävi vain sellainen pieni lipsahdus lapion kanssa, että sipuli nousi maasta kahtena kappaleena: muistin sen paikan pikkuisen väärin ja polkaisin lapiolla sipulin täsmälleen keskeltä kahtia. Puutarhaani jäi siis ainoastaan yksi oranssi kasvi jäljelle.

Säälin nyt oranssin ystäviä sen verran, että teen poikkeuksen ja laitan tähän loppuun muutaman kuvan viime kesän oransseista kehäkukista. Eiväthän ne perennoja tai pensaita ole, mutta menkööt tämän kerran. ;)
Ihan tavallinen oranssi kehäkukka.
Hauskasti raidallinen kehäkukka.


Näissä on juuri sopivasti oranssia minun makuuni :D
Aiemmin sarjassa on esitelty puutarhani valkoiset ja keltaiset kukat. Kaikki värisarjan postaukset löytyvät myös sivun oikeassa laidassa olevasta tunnisteluettelosta kohdasta värisarja. Seuraavana vuorossa onkin ihana vaaleanpunainen.

Mukavia marraskuun viimeisiä hetkiä!

21 kommenttia:

  1. Nättiä ne ovat nuo sinun oranssitkin ;-) . Minun suhde oranssiin on kaksijakoinen. Toisaalta tykkään, toisaalta en niinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Varmaan tilanteesta riippuu paljon, herättääkö oranssi (tai jokin muu väri) inhoa vai innostusta.

      Poista
  2. Ei ole oranssi minunkaan värini, mutta kasvien maailmassa olen oppinut hyväksymään sellaisetkin värit, jotka eivät muuten ympäristööni valikoituisi. En välttämättä ihan ensimmäisenä hanki kasvia, jonka väri ei kuulu suosikkeihini, mutta puutarhasi tavalla tai toisella tulleet lunastavat useimmiten paikkansa. Tai sitten ei.
    Kehäkukissa itse kukka ja siihen liittyvät muistot ohittavat sen värin. Se on enemmän kuin pelkästään oranssi väri.
    Arvaa vain, kuinka monta kertaa minun sipulikaiveluilleni on käynyt samoin. Sipuli on haljennut tai pahoin vahingoittunut. Jotenkin niiden täsmällistä paikkaa on vaikea tietää ryhtyessään maata kaivamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin siinä usen käy, ettei raski hävittää jotain kasvia pelkästään värin takia, vaan sille yrittää löytää paikan tooisesta kohdata pihaa. En minäkään kulleroani taida olla hävittämässä, vaikka sen väri ei olekaan täysin mieleinen. Se on kuitenkin kukittuaankin ihan mukavan näköinen ja on toistaiseksi pysynyt kiltisti siellä, mihin sen olen istuttanutkin. Minusta muuten tuntuu joskus, että sipulit vaeltavat alkuperäisiltä paikoiltaan juuri siihen lapion terän alle... :D

      Poista
    2. Hauska kuulla, että sinäkin epäilet sipulien vaellusta. Sitä aamulla kommentoidessani ajattelin, mutta jäi sanomatta...

      Poista
  3. Täytyi oikein pitkään pohtia, löytyykö multa mitään oranssia. Oransseja keisarinpikarililjoja löytyy, samoin kuin oransseja tulppaaneja, mutta perennoista sahramihanhikki taitaa olla ainoa ja sekään ei ole mitenkään kirkkaan oranssi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oranssi taitaa olla keltaisen ohella sellainen väri, joka jakaa eniten mielipiteitä.

      Poista
  4. Minä tykkään oranssista, mutta kukkasissa suosin herkästi hempeämpiä värejä. Keisarinpikarililja on kyllä komea majesteettisessa loistossaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin kukissa on selvästi hempeät värit pääosassa. Minä en päässyt keisarinpikarililjaa kukkivana edes näkemään, kuvissa kyllä on komean näköinen.

      Poista
  5. Oransseja kukkakasveja on puutarhassamme siksi, että monet niistä ovat perinnekasveja ja vanhoista puutarhoista kerättyjä. Mistä johtuneekaan, että keltaiset ja oranssit perennat ovat vahvoja ja hyvin säilyviä, esimerkiksi ruskolilja? Kesäkukkien keltaoransseja helppoja kasveja edustavat juuri kehäkukat ja vaikkapa samettiruusut. Niitä on kasvatettu puutarhoissa myös hyötynäkökohtien vuoksi. Onko keltaisilla joku salaperäinen tehtävä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan hyönteisten erottavan parhaiten keltaiset värit, minkä vuoksi ne ovat perinnekasveissa yleisiä. Mutta onhan perinnekasveissakin valtavasti kukkia, joissa keltaisia ja oransseja sävyjä löytyy vasta pidemmälle jalostetuissa lajikkeissa, jos niistäkään. Näin nopeasti tulee mieleen malva, akileija, pioni, syreeni, särkynytsydän, lemmikki, harjaneilikka, kellot, ukonhattu, rohtosuopayrtti...

      Poista
  6. Tykkään oranssista, pirteä väri. Oransseja kukkia löytyy; tulikellukka, kesäkukista krassia, samettikukkaa, kehäkukkaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oranssi on kyllä pirteä väri. Samettiruusuista ja kehäkukasta löytyy minullakin joka vuosi oranssejakin yksilöitä. Itse en niiden siemeniä osta, mutta itse kerätyistä voi tulla mitä tahansa eikä raski sitten kukkivaa kasvia viskata kompostiinkaan :D

      Poista
  7. Oranssi siellä täällä on oikea väripilkku puutarhassa ;) Isoina ryhminä en minäkään tykkää, paitsi kehäkukat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oranssista saa kyllä säväyttäviä väriyhdistelmiä, mutta tarkkana saa olla, minkä kanssa yhdistää varsinkaan sitä räväkkää perusoranssia.

      Poista
  8. Ostan joka kevät keltaisenoransseja orvokkeja sisäänkäynnin kukkalaatikoihin. Ja miksi? Koska pääsisäänkäynnin kukkapenkkini ovat lähes yksinomaan vaaleanpunakukkaisia ja keltaisenoranssi taittaa vähän tuota hempeyttä ja tuo pikkasen sitä kaivattua särmää siihen.
    Minäkin pidän vaaleanpunaisesta, mutta liika on liikaa siinäkin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopivat sävyt kun löytää, niin oranssia ja vaaleanpunaistakin voi yhdistää keskenään. Pelkillä hempeän vaaleanpunaisilla kukilla voi syntyä hattaramainen vaikutelma :D

      Poista
  9. Minäkin pidän juuri noista samoista oransseista. Ei saa olla liian räikeää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Räikeys se varmaan onkin monelle syynä orassin karttamiseen. Onneksi joskus löytyy niitä pehmeämpiäkin oranssin sävyjä.

      Poista
  10. Pieninä määrinä tykkään kyllä. Olen näköjään aika kaikkiruokainen kukkien värin suhteen, enkä täysin rajaa mitään väriä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin onkin ihan eniten valinnanvaraa puutarhamyymälässä ;)

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!