tiistai 24. huhtikuuta 2018

Voi itku ja hammastenkiristys!

Tässä lumien sulamista katsellessani ihmettelin, miksi aurinkopenkissä olevasta mustilanhortensiasta näkyy vain pari jäniksensyömää latvaa. Se oli jo sen verran isompi, että puolet pensaasta olisi pitänyt olla näkyvillä. Samoin pensashanhikin pitäisi jo alkaa näkyä. Puhumattakaan puistoatsaleasta ('Illusia'), silmäterästäni. Karu totuus paljastui, kun aloin varovasti siirrellä lumia syrjään: kaikki pensaat näyttävät siltä, kuin jumppapallo, tai tässä tapauksessa jättiläismäinen lumipallo olisi pompannut niiden päältä. Suurin tuho kävi hortensialle, sillä kaksi isointa, näteimmin ylöspäin osoittavaa oksaa oli katkennut.

Mustilanhortensiasta minun piti kasvattaa pikkuhiljaa puumainen. Saa nähdä, mitä tuosta nyt tulee.
Atsalean oksat pomppasivat ylöspäin, kun lumitaakka keveni. Joitain oksankärkiä on poikki,
siinä taisi mennä monta kukkasilmuakin.
Pensashanhikki 'Creme Brule' kärsi hieman vähemmän, latvankärkiä on poikki joitakin.
Hurjan näköinen ulkomuoto johtuu onneksi vain taipuneista oksista.

Takapihallakin lumi oli sen verran vähentynyt, että löysin viime syksyn alesta ostamani tuijan. Se köllötteli 20-senttisen hangen alla pitkin pituuttaan, mutta lähti nousemaan kivasti pystyyn, kun taakka keveni. Maa oli tuolla vielä jäässä, joten se sai havuja varjostamaan mahdolliselta auringonpaisteelta.
Tältä näyttää vaakatasossa lumen alla maannut tuija. Ei ilmeisesti isompia vahinkoja. Runkokin suoristuu ehkä joskus.

Ettei koko kylmänkolea päivä mene vain tuhoja harmitellessa, kaivoin kaksi mansikkaa takanurkan penkistä amppeliin. Lumihanki toimi hyvänä ruukutusalustana. Eipähän tarvitse siivota multasotkuja pois sisältä. Huomaatteko muuten, että kuvan vasemmasta ylälaidasta puuttuu se kummallinen aitaviritelmä (muistinvirkistys: kuva 2)? Isäntä yllätti minut tässä yhtenä päivänä nykäisemällä sen pois.
Mansikat ruukuissaan.
Päätin myös jatkaa viime kesänä aloitettua niittyrinnettä. Kasvin paikka -blogissa oli aiemmin niittyhaaste, josta sain pienen pussillisen siemeniä. Maa niittyrinteessä oli jo sulanut, joten kuopsutin sammalet ja harvat heinät pois rautaharavalla. Hieman piti varoa sinne viime kesänä siirrettyjä kasveja. Ripaus tuhkaa ja iso ämpärillinen hiekkaa, niin eiköhän siinä kelpaa niittykukkasten lähteä kasvamaan. Siemeniä jäi paljon jäljelle ja niille onkin seuraava kohde jo mietittynä. Ja ehkä tämäkin alue vielä laajenee hieman oikealle päin. Kunhan lumet sieltä sulavat.
Aiemmin siirretyt kasvit ovat tuossa keskellä. Kuopsutetut alueet eivät ole noin montulla, miltä kuvassa näyttävät.
Niityn toistaiseksi ainoa päivänkakkara on selvinnyt talvesta.
Metsämansikkaa kasvaa tällä tontilla vähän joka paikassa.
Toivottavasti sää tästä lämpenee nopeasti, niin pääsisi kunnolla pihatöihin. Näin pilvisenä päivänä otetut kuvatkin ovat niin synkkiä, kaikki mustavalkeita ripauksella ruskeaa. Väriä olisi mukava saada ympärille. Ja ennen kaikkea saisi taimet ulos. Minulta alkaa loppua jo tila sisällä ja koulittaviakin olisi vaikka kuinka!

Ja itku ja hammastenkiristys loppuu tähän. Iloitsen sen sijaan siitä, että myyrätuhoja ei tänä vuonna ole yhtään. Miten teillä muilla? Kauhukuvia jyrsityistä kasveista ei ole liiemmin näkynyt, eli ovatkohan myyrät tänä vuonna vähissä?

18 kommenttia:

  1. Myyrätuhoja ei täälläkään ole näkynyt. Mustilanhortensiallani oli vähän samanlainen kohtalo kuin sinun pensaillasi. Se tosin oli vasta melko nuori ja matala pensas, joten se korjautunee vaurioista vielä ihan hyväksi. Aurinkoista alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inhottavaa, kun ei noillekaan oikein mitään mahda. En tiedä, olisiko minkäänlainen tukikaan estänyt oksien katkeilua, lunta tuolla kohdalla oli kuitenkin reilusti yli metrin verran. No, kesä (ja oksasakset) korjaa sen minkä talvi rikkoi. Kiitos, aurinkoista viikkoa sinullekin!

      Poista
  2. Harmilline juttu, mutta varmasti kesä koriaa tuhot ja tosiaan, sakset loput.
    Myyrätuhoja ei oo näkyny monehe vuatehen, onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä viime talvena myyrät mylläsivät "nurmikon", mutta pysyivät kukkapenkeistä poissa. Pitää toivoa, että jatkossakin olisi niin onnellinen tilanne.

      Poista
  3. Toivotaan, että kesä korjaa <3 Hyvä niistä vielä tulee, uskoisin <3 Täällä on yllättävää kyllä taidettu selvitä vaurioitta... Tai no, rhodot ovat saaneet osumaa... En ole vielä uskaltanut kauhean tarkkaan katsella, kuinka paljon ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa niin :) Kävi jälkikäteen mielessä, ettei olisi minunkaan pitänyt käydä kurkkimassa :D No, onpahan tehty. Nyt pääsee rauhassa nauttimaan kevään etenemisestä.

      Poista
  4. Pupu kävi minunkin Mustilanhortensiaani napsimassa. Onneksi pensas on vielä pieni ja vauriot vähäiset, joten eiköhän se toivu. Varmaan niin käy sinunkin hortensiallesi. Toivotaan ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti. Pitää vähän katsella, saisiko tuosta vielä muotoiltua rungollisen vai muutanko suunnitelmia.

      Poista
  5. Tuppaa ne tähän aikaan otetut kuvat olemaan harmaanpuoleisia. Sellaista se on, mutta silti:kevät on ihanaa aikaa! Talven jälkeen sitä aina jännittää, onko tuhoja tullut. Harmi silloin, jos niin on käynyt. Metsämansikat leviävät hyvin minunkin mökkipihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään inhottavin hetki on tuhojen paljastuminen. Nyt pääseekin sitten rauhassa ihastelemaan nousevia piippoja ja vihertyviä versoja, kun on tuhot tarkastettu.

      Poista
  6. Kyllä pensaat korjaavat itsensä nopsasti, mutta nyt tuon Mustilanhortenssan kanssa voi rungollisuus olla työlästä ohjata.

    Meillä on kehno myyrävuosi, tai sitten talon kissat on ahkeria. Vielä en ole löytänyt myyrien jälkiä penkeistä, mutta iso osa onkin vielä lumen alla. Kaikki yllärit on mahdollisia vielä. Puput on olleet tosi vähissä, joten siltäkin osin näyttää hyvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei myyrien jälkiäkään näkynyt koko talvena yhtään ja samaa sanoivat naapurit. Jäniksiä taas on ollut paljon. Pitää katsoa hortensian tilanne tarkemmin kunhan lumet ovat kokonaan sulaneet ja oksat oienneet. Jos ei saa rungollista tehtyä, siirrän ehkä tuon talon eteen tulevaan pensasryhmään ja hankin tuohon uuden tai sitten muutan suunnitelmaa :)

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Eiköhän. Ainakin niiden luulisi vähän nousevan pystympään, kun lumet sulavat.

      Poista
  8. Voi harmi, nyt ei ollut todellakaan kivoja yllätyksiä :( Toivottavasti kasvit toipuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niistä ainakin jonkinlaiset pensaat saadaan. Muoto voi olla erilainen kuin ennen, mutta sillä mennään ja saksitaan paremmaksi.

      Poista
  9. Uskon että tuhot kyllä korjaantuvat.
    Onneksi myyrätuhoista ei näy merkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ei ole vielä peli menetetty :) Pensaan ulkonäkö kohenee kyllä ajan kanssa, mutta myyrä saa pahimmillaan tuhottua koko kasvin.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!