Onko kasvimaalla autiota?

Ei herneitä, mutta onneksi sentään kukkia. Aidan vieressä samettiruusutkin säästyivät etanoiden hyökkäykseltä toisin kuin lavoissa olleet taimet.

Aikaisemmin kerroin tämän vuoden supertaistostani kasvimaalla mellastavia etanoita vastaan. Hyvä uutinen on, että etanat ovat vähentyneet huomattavasti kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Huono uutinen on taas se, että niitä löytyy edelleen muutamia aina kun lähtee systemaattisesti niitä etsimään. Nyt tilanne on kuitenkin aika hyvin tasapainossa eikä kasvejani tuhota maata myöten. Olemme jopa saaneet kerätä pari kertaa vahapapuja ruuaksi niistä muutamasta etanoilta säästyneestä taimesta. Nyt löysin ensimmäisistä salkopavuistakin pieniä pavun alkuja. Pakastimeen saakka tämän vuoden sadosta ei varmasti papuja yllä, mutta tilanne voisi olla huonompikin.

Risukartiossa piti olla kuusi salkopapua ja saman laatikon reunassa rivi vahapapuja. Salkopapuja on kaksi tai kolme tainta etanoiden jäljiltä. Kaksi ruusukaalia ovat myös kasvaneet hyvin ja varsissa on paljon pieniä kerän alkuja tulossa.

Vahapapuja on laatikon tällä reunalla neljä tainta. Loput vihreät ovat selleriä ja onpa seassa yksi sipuli ja pihakäenkaalikin.

Sipulit jäivät melko pieniksi, sillä etanat tuhosivat niiden lehtiä hyvällä ruokahalulla eikä heinäkuun kuiva kausikaan tehnyt hyvää niille. Osa istukkaista tuhoutui myös oravan (?) takia ja muutaman söivät sipulikärpäset. Olen kerännyt sipuleita ruuaksi tai kuivumaan sitä mukaa kun niiden naatit ovat alkaneet kellastua. Muutama sitkeä tapaus on edelleen varret pystyssä, joten niiden olen antanut jäädä kasvamaan vielä kokoa. Vaikka osa suurin osa sipulisadosta kehittyi syömäkelpoiseksi, en silti aio ensi vuonna kasvattaa sipulia. Se ei todellakaan ole vaivattomin mahdollinen kasvi tällaiselle huolettomalle harrastelijalle ja vie liikaa tilaakin. Ainakaan täällä en ole nähnyt pikkuisia 15 tai 20 istukassipulin pusseja myynnissä. Valkosipulit jäivät kuivuuden takia vähän pieniksi mutta onnistuivat muuten yhtä luotettavasti kuin aina ennenkin.

Sipuleiden lisäksi myös porkkanat maistuivat etanoille. Eipähän tarvinnut itse harventaa porkkanarivejä! Purjot ovat kasvaneet tässä lavassa kohtuullisesti, aidan vieressä aika hyvin. Täälläkin on vielä muutama sipuli seassa.

Herneillekin pitkä hellekausi ja kuivuus tekivät hallaa. Sadontuotto ja kasvu loppuivat kuin seinään ja kasvit alkoivat kellastua. Aioin jo leikata varret poikki mutta huomasin herneiden alkaneen tehdä sateiden myötä uutta versoa lehtihangoista. Joskus aikaisemminkin herneet tekivät vielä syksyllä uusia palkoja kun olin jättänyt laiskuuttani kasvit pystyyn. Toivon samaa tältä vuodelta.

Palsternakat ovat kasvaneet aika hyvin etummaisessa lavassa. Aita ei ole kovin vihreänä mutta tilanne saattaa muuttua, jos herneet innostuvat uuteen kasvupyrähdykseen.

Valkoisen aidan kohdalla on rivi kuukausimansikkaa. Nekin pitivät taukoa heinäkuun ajan mutta nyt mansikoita on taas alkanut löytyä.

Seinustan ruukkuviljelmät eivät nauttineet helteistä. Tomaatin kukat eivät pölyttyneet, joten tomaattisato on kesäkuussa kehittyneiden raakileiden varassa. Ensimmäiset maistiaiset saimme taas tänäkin vuonna 'Maskotkasta', seuraavat kypsät löytyivät 'Balkonzauberista', jonka kasvutapa on minusta ollut 'Maskotkaa' mukavampi. Ne myös maistuivat herkullisilta, joten ne ovat ehdottomasti ensi vuoden esikasvatuksissa. Ilmeisesti jotain häiriötä oli paprikoidenkin pölyttymisessä, vaikka niiden luulisi nauttineen lämmöstä. Pari paprikaa olemme kuitenkin jo syöneet ja useita raakileita on kypsymässä, joten ilman satoa emme jää. Koko rivistö kärsi viime viikon parista kylmästä yöstä. Kaikkien kasvien lehdet muuttuivat kertaheitolla, kun yhtenä yönä seinustalle puhalsi 5-asteinen tuulenvire. Harsotkin olivat kasvien suojaamisen sijasta varaston kaapissa.

'Balkonzauber' yllätti keltaisella värillään. Pussin mukaan niiden piti olla punaisia. Ehkä pussiin onkin eksynyt jotain muuta lajiketta.

Kesäkurpitsan pitäisi olla simppeli kasvatettava. Tämä ufokurpitsa 'Sunburst' on keskittynyt kukkimisen sijaan vain tekemään varteensa mahdollisimman monta solmua.

Maa-artisokat ovat kasvaneet puolisen metriä korkeammiksi kuin koskaan ennen. Jospa tänä vuonna kukkisivatkin. Nyt eivät naapuritkaan näe, milloin olen marjoja keräämässä.

Erään päivän sato. Mukana on myös ainokainen ufokurpitsa, joka oli kaiken lisäksi keltaisen sijaan suurimmaksi osaksi tumman vihreä. Tomaatit ovat 'Maskotkaa' ja sipuleista löytyy kolmea eri väriä: punainen, keltainen ja hopea.

Tänä vuonna huomasin selvästi, mitkä kasvit ovat etanoiden suosikkeja ja mitkä säästyvät, jos on mieluisampaa syömistä tarjolla. Salaatit, tillit, retiisit, pavut ja samettikukat syötiin ensimmäisenä viimeistä vihreää myöten. Basilika, timjami, porkkana, sipuli, nauris ja ruusukaali maistuivat myös erinomaisen hyvin ahneille nilviäisille. Palsternakoissa ja sellereissä on näkynyt silloin tällöin etanoita mutta syöntivioituksia ei ole juuri ollut. Ehkäpä samaan aikaan tarjolla olleet herkullisemmat kasvit vetivät etanoita enemmän puoleensa. Maa-artisokissa, purjoissa, kehäkukissa ja kesäkurpitsan lehdillä en ole nähnyt yhtään etanaa mutta kesäkurpitsan hedelmien tiedän etanoille maistuvan. Etanaongelmalta välttyivät kokonaan valkosipulit, punajuuret, kuukausimansikat ja herneet, sillä niiden kasvupaikoilla ei etanoita ollut alun perinkään toisin kuin muutamassa kasvulavassa. Uskon, että jatkossa etanat eivät villiinnyt näin pahasti kasvimaalla, sillä hiekkapintaiset käytävät eivät tarjoa niille kosteita suojapaikkoja toisin kuin aikaisempi nurmikäytävä. Aion myös kerätä syksyisin kasvimaalta joka ikisen löytämäni etanan pois, jotta ne eivät ehdi munimaan sinne seuraavan kesän ongelman alkua.