Siipiveikkoja puutarhassa

Tämä kesä on ollut tähän saakka oikein kunnon perhoskesä ja paranee vain koko ajan kun komeita päivämuuttajia alkaa saapua tänne. Helteiden ja aurinkoisten, tyynien päivien myötä perhosia saa parhaimmillaan väistellä. Lapsista on tavattoman hauskaa kun perhonen laskeutuu hetkeksi paidalle tai jalan päälle. Erityisesti kuopus on toiminut useasti nokkosperhosen laskeutumisalustana. Kamera ei ole ollut harmillisesti kertaakaan valmiina perhosen laskeutuessa lasten kyytiin, mutta muuten siivekkäistä kaunottarista on tullut räpsittyä otos jos toinenkin.

Ohdakeperhonen on vaeltaja. Niitä saapuu Suomeen toukokuusta alkaen pitkin kesää ja loppukesällä lentävien perhosten joukossa voi olla myös keväällä munineiden perhosten jälkeläisiä.

Kookas ja komea haapaperhonen ilahdutti meitä jo kesäkuun lopulla laskeutumalla kompostorien luo kivituhkalle.

Paras perhosmagneetti tällä hetkellä on lumenkasauspaikkana toimiva kivikkorinteen pääty, johon olen ripotellut mm. oreganon, myskimalvan ja karpaattienkellon siemeniä. Siellä kukkii nyt myös tarhakeijunkukka 'Hansia' ja isotähtiputkea. Teen alueesta oman postauksensa syksymmällä mutta laitan nyt muutaman kuvan sinne muodostuneesta perhosniitystä.

Myskimalvoja etualalla, kaikkea muuta sekaisin ja perhosia niin paljon, että kuhina käy.

Merkkasin kuvaan nuolilla yhdeksän nokkosperhosta. Lisäksi siellä näkyy ainakin yksi kimalainen. Hauskasti joukkoon on eksynyt pari valkoista oreganoa, vaikka alkuperäinen yksilö oli liila.

Neljä nokkosperhosta. Johtuneeko sitten helteestä vai kirkkaasta auringonpaisteesta, mutta perhoset ovat suurimman osan ajasta siivet supussa.

Välillä onnistuu saamaan kuvan avonaisista siivistä, jos sattuu olemaan todella nopea. Oikeaan reunaan eksyi lanttuperhonenkin (tai joku sen sukuinen).

Tässä kuvassa on ainakin viisi nokkosperhosta.

Toinen hyvä perhostenbongauspaikka on kivikkorinteen alkupään ja aurinkopenkin rajamailla, jossa kukkii nyt 'Hansia', nukkapähkämöä ja kaksi isohkoa aluetta kaukasianmaksaruohoa.

Kaukasianmaksaruohoilla viihtyi metsänokiperhonen.

Loistosalvian nupulla huilaili aika pelottavan näköinen otus. Ilmeisesti joku kimalaiskärpänen... Hyönteisekspertit hoi!

Satuin myös kreivin aikaan kaivelemaan maata. Huomasin nimittäin kotelostaan kuoriutuvan perhosen. Lasten kanssa seurasimme sen puuhia siihen saakka kun se sai viimein siivet levälleen ja lähti lentoon. Tai ei se ihan heti päässyt lentoon, vaan räpytteli pitkin maata aikamoisen tovin. Pienen levähdystauon jälkeen lento onnistui jo paremmin ja perhonen hävisi omille teilleen. Lajia en ole tälle vielä ehtinyt etsiä. Joku tietäjä saa kernaasti valistaa tämänkin kohdalla.

1. kuvassa perhonen oli vasta päässyt kotelosta ulos. Katsokaa, kuinka pienet sen siivet vielä ovat. 2. ja 3. kuvissa perhonen on löytänyt mieleisensä lehden, jossa se odotteli siipien suoristumista. 4. kuvassa oli ensimmäinen lentoharjoitus.

Päivän kärhökuvaksi valitsin tämän kesän uuden hankinnan. Kruunukärhö 'Purple Dream' päätti aukaista vielä yhden kukan ilokseni. Ihana hörhelö!

Helteistä sunnuntaita!