torstai 27. heinäkuuta 2023

Istutuspuuhia ja kysymys

Kun ei ole ollut hellettä, on ollut hyvä jakaa, siirrellä ja istuttaa kasveja. Omien pikkusiirtojen lisäksi olen istuttanut pari laatikollista uusia kasveja. Navettapiian puuhamaa -blogia äskettäin lukeneet ovatkin jo huomanneet, että hän poikkesi viime viikolla meillä pihakierroksella. Sain häneltä ison kasan sinistä sammalleimua sekä muutaman "takuuvarmasti kukkivan" siperiankurjenmiekan. Kaivoin pari isoa mätästä valkoista viherkasvina itseään pitävää kurjenmiekkaa pois ja istutin Navettapiian kurjenmiekat niiden tilalle. Rivin päähän jätin vielä vanhaa valkoista yhden mättään jäljelle, sillä kyseinen yksilö teki viime vuonna yhden kukkavarren. Annoin sille siis vielä mahdollisuuden näyttää kyntensä. Tai siis kukkansa. Toivotaan, että Navettapiian lupaus pitää ja kurjenmiekat todella kukkivat innokkaammin kuin minulla ennestään olleet vanhat.
Viihtykääpä siellä! Perimmäinen mätäs on vanhaa, kaksi pienempää Navettapiialta tulleet taimet.
Navettapiian tuomat sammalleimut oli tarkoitus istuttaa kaikki patiopenkkiin mutta niitähän oli niin paljon, että osa meni luumutarhaan ja takanurkkaan, joissa oli vielä sopivasti tyhjiä kolosia. Ennen kuin patiopenkkiin sai istutettua mitään, sieltä piti kaivaa sammalleimu 'Candy Stripes', kivikkosuopayrttiä ja myskimalvaa pois.
Patiopenkki melkein ennen, etukulman muutos oli jo aloitettu ennen kuin muistin ottaa kuvaa.
'Candy Stripesin' siirto taas aiheutti aurinkopenkissä bellisten ja pihaesikkojen muuttomatkan. Bellikset lähtivät kompostiin ja pihaesikot muutaman metrin eteenpäin pikkuampiaisyrttien tilalle. Pihaesikoille aurinkopenkin paahteisin osa oli ilmeisesti liian ankara, vaikka ne kyllä kasvoivat ja kukkivat siellä kohtuullisen hyvin. Ei ole varjoinen niiden uusikaan paikka mutta ehkä pikkuisen suotuisampi esikoille. Maakin on siellä multavampaa. Ampiaisyrtit kokivat saman kohtalon kuin bellikset. Kumpaakin sorttia jäi vielä yllin kyllin jäljelle mutta halusin vähän vähentää näitä siemenistä levittäytyviä ja kukinnan jälkeen leikattavia lajeja.
Aurinkopenkin ensimmäinen muutosalue ennen.
Ja tässä toinen ennen-kuva. Aika rumaksi menivät kurjenmiekkojen edessä olevat pikkuampiaisyrtit kukinnan jälkeen.
Ja miksi 'Candy Stripes' joutui siirtymään paikasta, jossa on viihtynyt erinomaisesti, vaikka olisin voinut istuttaa sinistä sammalleimua aurinkopenkkiin? Aurinkopenkin vesimyyräongelman takia päätin siirtää varmuuden vuoksi pikkuruisen kevätatsalean turvallisemmille maille pionirintaman taakse aurinkopenkin etuosaan ja hankkia sen entiselle paikalle joskus pionin. Haaveissa olisi puupioni tai Itoh-hybridi, kunhan sopiva lajike sattuu tulemaan vastaan. Kevätatsalean kukinta-aika taas sattuu päällekkäin sammalleimun kanssa ja ajattelin 'Candy Stripesin' sointuvan sen kanssa paremmin yhteen kuin sinisen, joten siksi moinen ketjureaktio. Viimeistään ensi keväänä pitää vielä siirtää atsalean vierestä pari punatähkää johonkin muualle, jotta atsalea ei ihan huku muiden kasvien sekaan. Siirrän myös reunimmaisen purppurakeijunkukista rivin toiseen päähän kunhan näen, kuinka sammalleimu lähtee kasvuun siirron jälkeen.
'Candy Stripes' ja kevätatsalea istutettu.
Kevätatsalealla on suojaverkko ympäri vuoden, ettei se vain häviä muiden kasvien sekaan.
Esikot istutettuna. Niiden vasemmalle puolelle jäi vielä pikkuampiaisyrttiä ja bellistä pieni pätkä.
Ja kun vesimyyrästä tuli puhe, sen murjomaksi joutunut pitsipihlaja on selvästi virkistynyt ruukussa asuessaan. Latvaan ei ole vielä puhjennut uusia lehtiä mutta pääasia, että kepakko on hengissä. Luulen, että pihlaja pääsee mustaluumun kaveriksi kellariin talveksi, jos ylimmän lehtitupsun yläpuolelle ei puhkea syksyyn mennessä uutta kasvua. Onpahan ainakin varmuudella turvassa tuholaisilta ja mahdolliselta ankaralta talvelta.
Pitsipihlaja on nyt kärhöjen ja pienten perennantaimien seurana suojaisassa paikassa kompostin vieressä.
Ja lopuksi se patiopenkki. Jätin vielä takaosaan ja kärhöjen eteen myskimalvaa mutta leikkasin kaikki retkottavat varret pois.
Pienten muutostöiden lisäksi leikkasin eilen luumupuita ja keräsin pahiten luumukääriäisen tonkimia raakileita kompostiin. Viime syksynä luumujen painosta revenneen 'Viipurin punaluumun' latvaoksista keräsin varmaan puolet raakileista pois ja lyhensin oksia jonkun verran. 'Laatokan Helmestä' lyhensin vain käytävälle tunkevaa alaoksaa ja kummastakin 'Kuntalasta' runkoa kohti kasvavia oksia. Sillä on ärsyttävä tapa kasvattaa oksansa hyvin jyrkästi ylöspäin, mikä saattaa olla osasyynä heikkoon kukintaan. Nuorin luumupuistamme, 'Sinikka', ei ole tähän mennessä tarvinnut taivuttelua kummempaa hoitoa mutta tänä vuonna uutta kasvua oli sen verran paljon, että väärään suuntaan kasvavia oksia sai napsia kokonaan pois tai lyhentää sopivaan suuntaan lähtevän silmun yläpuolelta. Tänään on ohjelmassa syyslannoitteen levitystä.
Ranskantulikukka tulee hienosti esille purppuraheisiangervon vieressä.
Asiasta toiseen: minulta on pari henkilöä kysynyt tässä kesän mittaan, laitanko taas syksyllä perennasiemenkirjeen kiertämään. Luulen, että annetaan viimesyksyisen kirjeen "sadon" kasvaa muutama vuosi. Ainakaan itselläni ei ole nyt tarvetta uusille perennoille ennen kuin näkee, kuinka nykyiset taimet kasvavat, talvehtivat ja kukkivat. Siemenkirje on kuitenkin ollut hauskaa ajanvietettä loppuvuoden pimeisiin päiviin ja on oiva tapa pistää kiertoon itselle ylimääräiset siemenet. Kaikki tietävät, kuinka ärsyttävää on viskata yli puolet siemenpussiin jääneistä siemenistä vanhentuneina pois, jos vuosittainen tarve on vain muutamalle kasville ja haluaa kokeilla yhtä sun toista lajia. Kirjeestä voi ottaa vaikka kymmenestä pussista viisi siementä kutakin sorttia ja vain postimerkin tai kahden hinnalla. Tai sitten voi saada vaikka 39 eri lajia, kuten itselleni lopulta tuli syksyn perennasiemenkirjeestä. Yritäpä sillä hinnalla saada mistään kaupasta vastaavaa määrää siemeniä! 
Päivän kärhö on kukintaansa aloitteleva tarhaviinikärhö 'Etoile Violette'.
Laita kommenttia, kiinnostaisiko sinua osallistua kesäkukkien vai hyötykasvien ketjukirjeeseen, vai lähtisitkö riemumielin mukaan kumpaan tahansa. Jos näyttää siltä, että halukkaita kertyy tämän alustavan kyselyn perusteella tarpeeksi, teen lähiaikoina aiheesta ihan oman postauksensa.

16 kommenttia:

  1. Meilläkään ei ole ollut hellettä, mutta maa on kuiva, joten siirtoja ja istutuksia on täytynyt jättää tekemättä. Kun ei jaksa kastella letkun kanssa koko ajan. Ne muutamat istutukset on pakko yrittää pitää hengissä kastelulla. Hienoja tuliaisia sait ja kiva, että olet päässyt taas itse tekemään hyviä siirtoja omaan puutarhaan. Onneksi puu alkaa toipua ruukussaan. Myyrien kanssa on varmasti opeteltava elämään, samoin kuin muiden ikävien puutarha-asukkaiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei tarvitse miettiä, kestävätkö kasvit siirtämistä. Hyvä jos uskaltaa edes kastella istutuksen jälkeen. Olisi pikkuisen harmittanut, jos olisin pihlajan menettänyt kokonaan, vaikka aletaimi sekin oli. Pitää vain yrittää selvittää, mitkä kasvit joko eivät kelpaa myyrälle tai sitten kestävät satunnaiset juurien syömiset.

      Poista
  2. Ny tuli paineeta :) Toivottavasti kukkiivat kuitenki yhtä varmasti ku emonsa. Kiva että uusille löytyy paikat. Uuret kasvit aiheuttaavat lähes aina, jonkullaasen ketjureaktion, jos ei mualle, nii ainaki kompostihinpäi. Moon saanu vasta yhyren täyrennyssiirron tehtyä. Just kiärrin posti kainalos puutarhan ja kuinka palio taas näkyy siistittävää ja muutaman siirronki suunnittelin. Olis tänään hyvä päivä, ku huamiselle päivälle on tulos taas suurempi sarerintama.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, jos eivät kuki muutaman vuoden odottelun jälkeen, niin sitten kokeillaan jotain toista paikkaa niille. Noista on ainakin tiedossa, että niiden pitäisi kukkia. Tuo minulla ennestään ollut valkoinen ei ole kukkinut oikein kunnolla missään. Tänään olikin upea päivä olla ulkona.

      Poista
  3. Minäkin ostin ihan vain muutaman perennan maanantaina, siitä seurasi tiistaina koko päivän ketjureaktio, kun piti vaihtaa näiden uusien taimien paikalta edellisiä arboretumiin. Ajatuksen tasolla pikku homma, mutta löysin taas kiviä (lue:kivikasan) arboretumin köynnösaidan vierestä, joten ennen taimien istutusta, piti tehdä parin neliön alalle massiivinen kaivuuoperatio ja sen jälkeen tietysti kärrätä uusi kasvualusta paikalle. No, siinä mielessä hyvä, että nyt uskoisin myös aikaisemmin istutetun villiviinin viihtyvän paremmin, kun mokoma kivikasa on poissa ja tilalla multaa.
    Ketjureaktioita on aika vaikea välttää, mutta toisaalta silloin saa toivon mukaan pientä kunnostusta tehtyä ja ehkä laitettua kasveja parempien kumppaneiden viereen. Sinä sait hienoja tuliaisia ja oli varmasti kiva tavata ’Navettapiika’.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei siirrot ja kaivamiset suju ihan niin nopeasti ja helposti kuin oli etukäteen ajatellut. Täällä ei tullut tällä kertaa kiviä vastaan, vaikka vähän toivoin, että olisi tullut muutama sopivankokoinen järkäle. Oli oikein mukava tavata Navettapiika.

      Poista
  4. Onpa melkoinen puutarhasudoku, siellä vaihtavat paikkaa kaikki numerot, kun yksi muutos tuli :-D
    Kun luen muiden ylläolevia kommentteja, huomaa kyllä hyvin, että se on puutarhaihmiselle peruskauraa, vaikka ulkopuoliselle varmaankin aivan älytöntä touhua. Harrastuksensa kullakin!
    En usko, että olen kovin innostunut ketjukirjeeseen, tässä on nyt niin kovat rakennuskorjausprojektit tänä kesänä, että hyvä kun ehdin mitään puutarha-asioita edes ajatella, ehkä en vielä syksylläkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kävi tällä kertaa. Ei sitä aina ulkopuoliset ymmärrä, minkä vuoksi niitä kasveja pitää siirrellä vähän väliä paikasta toiseen.

      Poista
  5. Siirrot taitavat olla peruskauraa kuten Sailakin sanoi, aina on lista siirrettävistä kasveista tai vähintään uusi paikka mietinnässä. Meillä sataa tänään, luulen, että koko päivän ja se tietää, että voi alkaa tehdä siirtoja jos vain polvi kestää lapion käyttöä. Bellis kun osuu sopivalle kohdalle, niin se on aikamoinen lisääntyjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Visiot ja todellisuus eivät vaan aina kohtaa. Täälläkin on satanut tänään melkein koko ajan mutta paljon vähemmän mitä etukäteen ennustettiin. Huomiselle sen sijaan on ihan rankkasadettakin luvassa ja tuskinpa se määrä olemattomiin kuihtuu.
      Bellis todellakin ottaa tilansa helposti haltuun. Annan sen kasvaa muualla kasvien väleissä, sillä se tuo kivasti runsautta kevääseen ja alkukesään, kun moni kookkaampi perenna vasta alkaa heräillä. Ihan etureunasta ja aikaisin vihertävien kasvien läheltä yritän saada sitä vähemmäksi. Toivottavasti polvesi paranee pian.

      Poista
  6. Melkoinen mestari saisi olla jos kaikki istutukset kerralla menisivät nappiin eli ennakoitu korkeus täsmäisi ja livenä kukkien sävyt ja kukinta-aika osuisivat juuri omassa pihassa kohdilleen. Siirtosi kuulostivat erittäin hyvin mietityiltä ja perustelluilta tällaisen puutarhaharrastajan näkökulmasta.
    Itse taidan olla nyt niin kovasti perennojen tarpeessa että keskityn tulevalle kaudelle kasvattelemaan niitä ja jätän muut siemenet hankkimatta. Kiitos vaan kovasti edellisestä siemenkirjeestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Ei voi millään aina tietää, miten hyvin mikäkin kasvi omassa puutarhassa viihtyy ja miten kukinta-ajat osuvat. Niin paljon riippuu paikallisesta ilmastosta ja kasvualustasta.
      Kiitos sinulle siemenkirjeeseen osallistumisesta! Täällä kovasti odotellaan, millaiset kukat mm. sinun punahattusi aikanaan tekevät. Ovatkin kasvaneet reippaasti kun on ollut riittämiin vettä tarjolla.

      Poista
  7. Mukavat tuliaiset saitkin Navettapiialta, toivotaan menestystä niille. Rannanpihassa ihailemani Ranskantulikukka kukkii ensimmäisen kerran ja pitkään ihmettelin mikä lehtiruusuke se on. Kauniit on kukat. Siirtoja on meilläkin tehty. Toinen Likusterinsyreeni siirrettiin ja tänään mätäskuusi 'Hiisi' muutettiin väljemmälle kasvupaikalle. Muutama muukin siirto on vielä esissä. Ne hommat on normaaleja puutarhaimmeisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli oikein toivotut tuliaiset. Ranskantulikukan lehtiruusuke on melkoisen komea mutta onpahan kukinnoillakin kokoa. Minulla on nyt muutaman päivän siirtämiset ja istuttamiset tauolla. Ei viitsi tuonne kaatosateeseen lähteä mitään tekemään. Kunhan taas poutaantuu, on taas jotain pientä tehtävää.

      Poista
  8. Kasvien siirtämiset on tuttua touhua. Ukkokulta totesi joskus, että tulee halvaksi kaivaa ja istuttaa samoja kasveja kerta toisensa jälkeen. Eihän se ihan noin mene ja usein sen vanhan kasvin kaivamisen syynä on tilan järjestäminen jollekin uudelle kasville. Tein tämän vuoden istutuskarttaan oman sarakkeen pelkästään siirrettäville kasveille. Mikä kasvi mistä mihin. Siirtämiset ja jakamiset ovat kuitenkin jokavuotisia hommia.
    Toiselta puutarhabloggarilta saatu ranskantulikukka kukkii hienosti. Moni sanoi, että kohta tulikukan taimia on puutarha pullollaan. Monta vuotta meni, mutta tänä keväänä taimia on alkanut putkahdella vähän oudoistakin paikoista. Onneksi ovat aika helppoja kitkettäviä.
    En lähde mukaan siemenkirjeketjuun. Yritän vähentää omia siemeniä, vaikka uusien vastustaminen on aika vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halvemmaksi toki tulee siirrellä ja jakaa omia kasveja mutta tosiaan siirtojen takana onkin usein se, että on tullut hankkineeksi tai saaneeksi jotain uutta. Onneksi ihan kaikkea ei tarvitse paljastaa miesväelle...
      Minä olen leikannut ranskantulikukan kuihtuneet kukinnot pois juuri sen takia, että siementaimia ei ilmestyisi ihan joka puolelle. Sen verran kookas kasvi se on, ettei tarvitse joka paikkaan itseään tunkea.
      Taitaa jäädä ketjukirje laittamatta liikkeelle, ei tunnu olevan innokkaita osallistujia tarpeeksi.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!