Esikkokierros

Esikot joutuivat odottelemaan vuoroaan, kun päätin esitellä vuokot ensimmäisenä. Nyt on siis esikoiden aika päästä parrasvaloihin. Ja niitähän täällä riittää, sillä olen ehkä hieman hurahtanut esikoihin. Suurimman osan lajeista minulla ei ole aavistustakaan, joten saa heitellä enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia. Olen saanut tai ostanut melkein kaikki esikkoni toisilta harrastajilta eikä niiden mukana ole tullut minkäänlaista nimilappua. On ollut monta kertaa mielessä perehtyä tarkemmin eri esikoiden tuntomerkkeihin mutta pitäisi vain ensin löytää luotettava lähde ja sopiva inspiraationpuuska. Se siitä, lähdetäänpä nyt sille esikkokierrokselle. Aloitetaan varjokujalta, jossa onkin nyt melkoinen esikkomeri.

Varjokujan nimi voisi olla esikkokuja tähän aikaan vuodesta. Tätä samaa pinkkiä esikkoa on siellä nimittäin melkoisen paljon.

Varjokujan päässä keijupuutarhan vieressä oleva liila esikko ei oikein ole edustavimmillaan sateisella säällä.

Varjokujalta puikahdamme talon nurkan taakse takapihalle. Esikoita löytyy valkean varjopenkin reunasta oikein pitkä rivi ja lisää luumutarhasta ja grillikatoksen takaa varjopenkistä. Luumutarhaan on tulossa lisääkin esikoita, sillä istutin siemenkirjeestä saamani esikontaimet nuotiopaikan lähelle viime syksynä tehtyyn laajennukseen. Taimet ovat vasta parisenttisiä, joten kukkakuvia saan esitellä niistä ehkä vuoden päästä.

Valkeassa varjopenkissä on myös paljon purppuraisia esikoita ja aiemmin keväällä myös violetteja krookuksia. Vahinkoja sattuu...

Nuotiopaikalle johtavan polun varrella kasvaa tummemman violetteja esikkoja, joiden sekaan on tällä kertaa eksynyt valkoinen lemmikki.

Valkean varjopenkin esikoiden siementaimista tuli eri sävyisiä purppuraisia. Nämä peittyvät myöhemmin kesällä kuunliljojen lehtien alle.

Edellisen kuvan punaisin esikko, jota kuva tosin vääristää vähän punaisemmaksi mitä se oikeasti on.

Sen samaisen kuvan vaalein esikko. Muilla ei ollut myöskään näin komeaa valkoista kehää keskustan ympärillä.

Varjopenkistä hävisi pari vuotta sitten melkein kaikki etelänkevätesikot mutta siemenistä on tullut uusia taimia.

Seuraavaksi siirrytään sivupihalle tutkimaan lisää esikoita. Tosin en malta olla laittamatta yhtä yleisnäkymää luumutarhasta, jossa 'Laatokan Helmi' kukkii nyt komeimmillaan. Se on aivan täynnä kukkia, hyvä jos edes muutama lehti näkyy kukkien seasta. Vieressä 'Viipurin punaluumu' aloittelee myös kukintaa mutta paljon vaisummin. Se taitaa pitää hieman välivuotta kun teki niin valtavan sadon viime syksynä. Kumpikaan 'Kuntala' ei ole vielä aloittanut.

'Laatokan Helmen' kukinta erottuu nyt jo hyvin kuvastakin. Etualalla kolmiopenkki, jossa hunajamarjat, valkovuokot ja valkoiset kirjopikarililjat kukkivat.

Sivupihalla kärhökaaripenkin päässä kukkii purppuraisia sekä punaisempia esikoita. Syreenien alla kukkii kevätkaihonkukka.

Tässä niitä punaisempia. Väri on kerrankin kuvassa aikalailla sama kuin luonnossakin.

Jos varjokuja on tähän aikaan esikkokuja, majapenkki voisi olla esikkopenkki. Ensimmäisenä siellä ehtii kukkaan himalajanesikko, jota olen näemmä ihaillut suurimmaksi osaksi ilman kameraa. Aivan kukinnan alkuvaiheista tuli otettua kuvia mutta juuri silloin, kun isoin niistä kukki komeimmillaan, jäikin kuvat ottamatta. Havahduin tilanteeseen vasta tätä postausta tehdessä ja sain kuvan vain melko rähjääntyneen näköisestä kasvista. Monessa kuvassa himalajanesikko kuitenkin loisti neonpinkkinä täplänä taustalla. Pitää ensi keväänä korjata tilanne, ja kuvata himalajanhuutomerk... eikun esikko eikä vain ihailla sitä.

Muutama kukka himalajanesikko 'Grandiflorassa' vielä oli kauniisti auki mutta suurin osa lurpotti kuihtuneena.

Muutaman vuoden epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen löytyi paikka, jossa palloesikot selvästi viihtyvät. Pitäisi saada vielä valkoisia ja punaisia näille kaveriksi.

Palloesikko ja nimetön vaaleankeltainen esikko sen kaverina. Vasemmasta reunasta nousee ylempänä sinikämmen ja alempana Päivänpesän Katjalta tullut esikko, joka ei vielä taida kukkia.

Tässä samaa vaaleankeltaista esikkoa. Ja nämä muuten tuoksuvat pitkän matkan päähän! Onkohan lajike 'John Mo' vai joku muu?

Vielä muutama esikko löytyy etupihalta. Pikkuniityllä on pari rääpälekokoista etelänkevätesikkoa, joita ei edes kannata kuvata. Löysin myös kadun pään joutoalueelta yhden keltaisen tavallisen kevätesikon näköisen yksilön. Jos se ei ole tullut niittysiemenseoksesta, jota kylvin joutoalueelle muutamia vuosia sitten, se on livahtanut naapurin puolelta. Aurinkopenkissä on vielä kahta erilaista pihaesikkoa. Vanhoja tummanvioletteja peltomyyrä jyrsi sen verran paljon talvella, etten uskonut niiden edes kukkivan. Ihme kyllä kasvustosta nousee muutamia vähän kärsineen näköisiä kukkavarsia. Kukat itsessään ovat paljon pienempiä kuin normaalisti mutta jospa ensi talvena ei ole myyrää riesana ja esikot saavat kasvurauhan.

Iltavalossa tähän vanhaan tuli kivasti heleämpiäkin sävyjä. Luonnossa väri on tuollainen viileän violetinmusta, mitä näkyy varjoon jäävissä terälehdissä.

Tämä punaisempi pieni taimi sattui onneksi jäämään myyräverkolla suojatun atsalean häkkiin ja teki jo kaksi kukkavanaa.

Nuo eivät sitten ole heiniä tuossa esikon ympärillä, vaan kevättähtien lehtiä. On meillä rikkaruohojakin mutta ei sentään noin paljoa! Kiireinen työkevät huipentui työntäyteiseen viikkoon mutta nyt on taas enemmän vapaa-aikaa vaikka tehdä kevään ensimmäinen kitkentäkierros. Minulla alkoi nimittäin kesäloma! Nyt ei enää työt haittaa puutarhailua, vaan saa möyriä melkein aamusta iltaan kukkapenkeissä. On tätä odotettu!