perjantai 5. heinäkuuta 2019

Vitsauksien kesä kasvimaalla

Tänä vuonna olin huomattavasti aiempaa motivoituneempi kasvimaapuuhiin, jopa pikkuisen innostunut. Uusia lajikkeita oli vaikka miten paljon kokeiltavaksi ja sain kylvötkin tehtyä ajallaan. Virittelin ehjät (!) harsot huolellisesti paikoilleen ja muistin jopa välillä käydä kastelemassa kylvöksiä. Aina kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin suunnittelee ja niin kävi tänä vuonna. Varoitus: tarina on pitkä ja täynnä vastoinkäymisiä. Kiireisemmille lukijoille löytyy (pitkä) yhteenveto lopusta.
Talvehtinut salvia kukkii. Taustalla syötyjä nauriin lehtiä.
Surkea itävyysprosentti
Kaikki alkoi viime syksyn syyskylvöistä: valkosipulia, porkkanaa, palsternakkaa. Heti lumien sulettua aloin kytätä, näkyykö itämisen merkkejä. Ei niin mitään. Onneksi, sillä toukokuun takatalvesta pienet taimet eivät varmasti olisi pitäneet. Kaikki valkosipulit nousivat jossain vaiheessa, en edes muista milloin, sillä luotin niihin enemmän kuin porkkanoihin ja palsternakkoihin. Juuri ennen takatalvea muistin kylvää mustajuuret. Samalla vaivalla kylvin retiisiä, naurista, tatsoita ja lehtisalaattia kaksinkertaisen harson alle. Takatalvi tuli ja meni ja pian retiisit ja nauriit olivat taimella. Muutama tatsoikin nousi, ja kolme mustajuurta. Salaatista ei näkynyt jälkeäkään.

Salaperäinen taimiahmatti
Pian tein lisää kylvöjä ja istutin esikasvattamani härkäpavun ja jääsalaatin taimet. Ei mennyt kuin pari päivää ja salaatit oli syöty. Onneksi niitä oli vielä toinen erä jäljellä. Istutin ne ja suojasin harsolla. Löysin myös puutarhatakin taskun pohjalta pari ruokalusikallista sekalaisia siemeniä. Pusseja tutkailtuani totesin, että kolme on rikki: kehäkukka, karottiporkkana ja lehtisalaatti. Tyhjensin siemencocktailin kahteen penkkiin ja peittelin kevyesti mullalla.
Taskunpohjakylvöksestä iti muutama porkkana. Taustalla härkäpapuja.
Toukokuun lopulla kylvin maahan sitä sun tätä, mm. lisää nauriita. Huomasin, että viime kesänä kasvattamani salviat ovat talvehtineet. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä hyvin. Paitsi lehtisalaatit. Ei lehden lehteä. Kylvin niitä lisää.  Istutin esikasvatetut ruusukaalit ja uudenseelanninpinaatit ja huomasin, että joku oli vetänyt kitusiinsa kahta vaille kaikki jääsalaatit. Mitähän vikaa niissä kahdessa oli vai tuliko jo ähky?

Kesäkuun alussa tein loput kylvöt ja totesin, että jokin on mussuttanut harson alla papujen lehtiä ja kaksi niistä mustajuurista. Epäilin etanaa, mutta hyvin oli piiloutunut, kun en löytänyt. Ei mennyt olutansaankaan mokoma absolutisti. Ruusupapujen esikasvatus ei onnistunut, joten kylvin niitäkin suoraan maahan. Seuraavaksi nauriiden ja retiisien lehdissä alkoi näkyä syöntijälkiä. Harson ulkopuolella kirppaparvi on tehnyt kaikesta mahdollisesta pitsiä, niin tuoksupieluksista kuin kuukausimansikoistakin. Kesäkurpitsa pääsi kompostikasaan ja myski- ja ufokurpitsa pation viereen suojaisaan, lämpimään kolmiopenkkiin. Kuvittelin niiden viihtyvän siellä.
Vesikrassi olisi kasvanut ihan hyvin, mutta kirpat tulivat ja söivät.
Lisää nälkäisiä suita
Kesäkuun aikana löysin muutaman porkkanantaimen ja kylvin lisää salaattia. Yritin tuloksetta esikasvattaa toukokuussa fenkolia. Olin kylvänyt niitä myös pienen rivinpätkän, mutta sekin näytti aika tyhjältä. Istuttamani uudenseelanninpinaatit ovat hävinneet ahneempiin suihin. Herneet itivät kohtuullisesti, muista ei voi sanoa samaa. Tein uusintakylvöjä nopeasti kasvavilla lajeilla isoimpiin aukkopaikkoihin. Neljä retiisiä pääsi ruokapöytään asti, loput olivat ilmeisesti kuumuuden takia päättäneet kasvattaa suoraan kukkavarren. Ensimmäiset nauriitkin saimme maistiaisiksi. Hyviä olivat sekä retiisit että nauriit.
Kyllä huomaa, että lapset olivat mukana kylvöpuuhissa: yksittäisten siemenien sijaan he taisivat ripotella yksittäisiä hyppysellisiä siemeniä yhteen kohtaan. Sopu sijaa antaa kasveillakin.
Kylvin loput ruusupavun siemenistä, sillä aiemmat eivät ole itäneet. Kesäkurpitsa oli pitkän jurottamisen jälkeen päättänyt alkaa kasvaa, myskikurpitsa vielä mietiskelee, ufokurpitsa diivaili ja heitti henkensä. Kasvimaalla alkoi pörrätä valtava parvi kaalikoita. Kivipenkissä olevat nauriit ovat olleet ilman harsoa, joten pian taitaa olla lisää ahneita suita apajilla.
Kesäkurpitsan nuppu hehkuu ilta-auringossa.
Tatsoitkin ovat innostuneet kukkimaan. Hmm... Tuo heinä taustalla on mustajuuri.
Nyt heinäkuun alussa löysin viimein kovan onnen kaalipenkkiä vaivanneen tuholaisen: etanat, niin kuin alun perin arvelinkin. Ehkä "alkuetana" on lisääntynyt ja varomaton jälkikasvu ei osannut ryömiä piiloon puutarhuria. Löysin varmasti yli kolmekymmentä pientä limapalloa nauriiden ja tatsoiden lehdiltä. Enää eivät syöpöttele kasvimaallani.
Montako etanaa löydät tästä kuvasta?
Yhteenveto kasvukauden puolikkaasta (koettakaa jaksaa...)
Valkosipulit kasvavat yhtä luotettavasti kuin aina ennenkin. Neljä retiisiä pääsi ruokapöytään, loput menivät kukkimisen takia kompostiin. Nauriit itivät hyvin ja niitä tulossa paljon, jos tuholaisilta välttyvät.  Porkkanoiden harvennustaimilla emme pääse tänä vuonna herkuttelemaan, sillä niitä iti yhteensä vain 37kpl. Palsternakkojen syyskylvöistä lopputulos on seitsemän tainta. Punajuuria on tulossa 11 kappaletta, mustajuuria yksi.
Valkosipulit kasvavat sielläkin, missä niitä ei pitäisi olla. Olisivatkohan nämä toissa vuonna kylvämiäni itusilmuja, jotka eivät itäneet viime vuonna? Syytä en tiedä, miksi ne kasvavat reunuksen välistä.
Herneet itivät kohtuullisesti ja kasvavat hyvin. Puolet kylvetyistä pavuista iti ja osan söivät etanat. Selvinneet ovat nätisti kasvussa, mutta näinköhän ehtivät tehdä palkoja. Härkäpavut kukkivat ja ensimmäiset palot ovat tulossa. Yksikään kylvämistäni 15 ruusupavun siemenestä ei ole itänyt, joten reklamoin ja sain postissa uudet siemenet. Enää eivät ehdi kasvaa, mutta ovatpahan ensi vuotta varten valmiina.
Pavut ovat päässeet jo kasvun alkuun, korkein on puolimetrinen. Reunassa näkyy myös kuukausimansikoita, joissa ei vielä ole kukkia.
Salaattipuoli näytti pitkään kehnolta, mutta vihdoin ja viimein sekä vihreät että punaiset lehtisalaatit ovat alkaneet itää. Jääsalaateista on kaksi tainta kasvussa. Esikasvatetut uudenseelanninpinaatit söi joku eivätkä maahan kylvetyt siemenet ole itäneet. Mangoldeja on kahdeksan tainta ja fenkolirivissä on yksi taimi, joka voi jopa olla fenkoli eikä rikkaruoho.
Tässä piti olla vuororivein porkkanoita ja uudenseelanninpinaattia. Siellä on kolme porkkanaa ja yksi itse kylväytynyt kehäkukka. Tyhjiin kohtiin on nyt kylvetty sitä sun tätä, jos vaikka joku vielä itäisi.
Neljä kasvuun lähtenyttä ruusukaalia on säästynyt tuholaisilta samettiruusujen ja iisopin seassa. Pari samettiruusua taisi kärsiä kylmästä esikasvatusaikaan.
Kehäkukan luulisi olevan varma itäjä, tai ainakin itse luulin niin. Toisin kävi: itse kylvetyistä siemenistä iti kaksi ja muutama taimi on ilmestynyt viime kesänä kukkineiden kasvien jäljiltä.
Muutama herne, yksi kehäkukka, vihdoin lehtisalaattia, ainut lehtikaali, jota tuholaiset eivät ole löytäneet (valkoinen sen lehdillä on valkosipulijauhetta) sekä peruna. PERUNA! En kylvänyt tänä vuonna yhtään perunaa eikä tässä kohtaa kasvanut niitä viime vuonnakaan.
Suunnitelmana on kylvää pian salaattivuonankaalia ja ehkä vielä nauriitakin sitten kunhan kaalikoit häipyvät. Kylvän edelleen myös valkosipulijauhetta rankalla kädellä, jotta edes röyhkeä rusakko pysyisi poissa kasvimaalta. Tarinasta puuttuvat vielä tomaatit, paprikat ja chilit, mutta jätetään ne toiseen kertaan sen vuoksi, etteivät pilaisi tätä ihmetyksen, surkeuden ja valituksen täyteistä postausta ;-) Hih!

26 kommenttia:

  1. Jep, vähän samat tunnelmat täällä! :D Salaatit ei itäny ollenkaan, ei ykskään, kirpat söi lehtikaalet, nauriit ja kaikki muutkin kaalet. Ruiskutin ne kyllä, mutta liian myöhään... Jotta kovin on paljasta ja tyhjää kasvimaalla. Punajuureet kituu muuten vaan... Herneet ja porkkanat on ainoat jotka kasvaa kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä taitaa olla normaalia enemmän tuholaisia, sillä ainakaan itse en muista muutamaan vuoteen nähneeni kirppojakaan juuri yhtään. Onkohan tämän vuoden säissä ollut jotain, mikä ei ole suosinut siementen itämistä? Minulla osa siemenistä oli vanhoja, mutta osa ihan tuoreita ja silti useasta kylvöstä huolimatta itivät heikosti. Jospa uusintakylvöt vähän paikkaisivat tilannetta. Ja pitää olla iloinen niistä, mitkä kasvavat. Tervetuloa lukijaksi!

      Poista
  2. En muista näin surkeaa itämiskesää kasvimaan taipaleellani. Porkkanoista iti ehkä 20%, edes uusintakylvö ei auttanut asiaa. Lilapalkoisista herneistä iti 10%, tavalliset hyvin mutta jurottavat eivätkä edes kuki vielä. Kiitin itseäni etten edes yrittänyt kaalikasveja tänä vuonna. Sipuli ja peruna sentään kasvavat hyvin, ja mansikka. Surkeaa on kasvimaalla.

    Meillä on näkynyt aika paljon heinäsirkkoja, epäilen niiden olevan syypäänä syötyihin lehtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaalikasveille tämä kesä on kaikkea muuta kuin suosiollinen. Ja minä ressukka kokeilin niitä ensimmäistä kertaa! Minullakin oli porkkanaa useampi rivimetri kylvettynä, joten varmaan itämisprosentti on samoissa lukemissa kuin sinullakin ellei jopa huonompi. Herneiden kukintaa odotellaan täälläkin. Heinäsirkkoja en ole nähnyt, niitä ei mitenkään mahdottomasti ole koskaan täällä ollutkaan. Ensi vuonna sitten paremmalla tuurilla. Saapahan maa levätä, kun ei ole joka vuosi huippusatoja!

      Poista
  3. No voi vitsit, onpa kaikenlaista harmia ollut! Mulla iti salaatit todella hyvin, nyt ne tosin meinaavat hautautua korianterin alle. (Jota en btw kylvänyt ollenkaan, on itse siementänyt viime vuonna.) Retiisitkin kasvoivat hyvin, mutta ehtivät (taas...) kukkimaan, joten se niistä sitten. En itse syö retiisejä, joten niiden korjuu on miehen vastuulla. Kirppoja oli vain viime vuodesta säilyneessä rukolassa. En muuten tiennytkään, että ne syövät mansikoitakin, mokomat kutaleet!

    Kesä- ja myskikupritsat juroivat täälläkin, en tiedä mikä niillä muka mätti. Luulisi olleen kivan lämmintäkin. Samoin muutamat kukkataimet ovat kasvaneet to-del-la hitaasti. Penkkiin itsekseen kylväytyneet kehäkukat näyttävät pääosin edelleen ihan samoilta kuin kesän alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida olla hyötytarhailun huippuvuosi tämä. Ensi vuonna sitten paremmalla tuurilla. Kirppoja on nyt niin paljon, että kaikki kelpaa. Toivon, että jurottavat kasvit ovat tehneet kunnolla juuria ja ponnistavat pian sellaiseen kukoistukseen, ettei voi uskoa näkemäänsä.

      Poista
  4. Harmillista. Jos olisi mahdollista saada useampi sato vuodessa, itämättömyys ja ötökät eivät niin paljon harmittaisi. Vaan kun uutta onnistumista joutuu odottamaan kokonaisen vuoden, moinen kato tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Tänä kesänä on hurjan paljon erilaisia ötököitä. Salaatit ovat aina kuuluneet helpoimpiin kasvatettaviin, mutta nyt nyhdin kaikki pois, kun lehdet olivat pelkkää reikää täynnä. Minulla näyttäisi tänä vuonna olevan parempi tuuri kasvimaalla. Viime kesänä itäminen ja kasvu oli onnetonta. Kaalikoiden ja muiden lentävien ötököiden vuoksi viritän kasvimaalle harsot heti kylvön yhteydessä ja pidän niitä niin pitkään, kun kasvien pituuden puolesta on mahdollista. Harsoista on ollut apua. Viime kesänä laiskistuin myös jatkuvaan kasteluun. Nyt olen ollut ahkerampi ja myös taivas on suonut vettä enemmän.
    Älä lannistu, vaan ensi keväänä uudella vauhdilla eteenpäin. Aikamoista arpapeliä nämä puutarhatouhut ovat, mutta pienikin onnistuminen kannustaa yrittämään.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En lannistu. Toistaiseksi tämä vastoinkäymisten sarja lähinnä huvittaa, vaikka onhan kylvöissä, istutuksissa, kastelussa ja harsottamisessa ollut paljon työtäkin. Onneksi kasvimaalla on sentään melko rikkaruohotonta multaa, joten yksi työläs vitsaus on ollut vähemmän sopassa mukana. Luulen, että ensi vuonna investoin tukikaariin, jotta harsot saisi helpommin kiinni ja pysymään tuulessakin ehjinä. Nyt käytössä olleet risut ja taivutetut harjateräkset ovat repineet rajuissa tuulenpuuskissa melkein kaikki harsot riekaleiksi. Ja luulen, että ostan myös hyönteisverkon lentävien öttiäisten varalta, sillä harsot tuntuvat keräävän varsinkin lämpimällä säällä turhan paljon lämpöä sisälleen ja kastelua vaaditaan enemmän. Ensi vuonna uusi yritys paremmalla tuurilla. Ei tuhoötököitäkään näin paljoa joka vuosi ole. Kiitos! Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  5. Tosiaan harmillista! Minulla retiisien lehdet ovat perusteellisesti reikäiset, mutta jaksoivat kuitenkin tehdä maukkaat retiisit. Lehtikaalissa lehahtaa kaalikoit lentoon, kun niitä pöllyttää, mutta vielä voisi olla toiveita saada itsellekin syötävää, ovat sen verran vielä tuuheita -saa nähdä miten käy. Porkkanaa ja punajuurta on eri paikoissa ja näyttävät itäneen ihan ok. Toivotaan että kempit tai kaverit eivät häiritse kasvua. Salaateista olen viime päivinä mekaanisesti poistanut pikku toukan alkuja, toivoisin että tämä auttaisi. Viime vuonna olin myöhässä ja isot vihreät toukat olivat lähellä syödä puolet sadosta. Tänä vuonna tuntuu olevan monenlaista ötökkää runsaasti, joten vielä ei voi olla varma saako sitä satoa. On kurjaa, että sinulla on noin paljon vastoinkäymisiä, kun olet tehnyt niin paljon töitä esikasvatuksen ja kylvöjen kanssa! No, riskit kuuluvat tähän lajiin - pitää ottaa vähän rennommin (itsellenikin puhun). Pidetään peukkuja uusintakylvöjen suhteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, enemmän huvittaa kuin harmittaa. Kesäkukkien ja perennojen kylvöt kuitenkin onnistuivat hyvin tänä vuonna eivätkä tuholaiset ole niiden taimiin iskeneet. Tämä kasvimaapuoli on edelleen vain sellaista pientä puuhastelua. Ötököitä on tänä vuonna todella runsaasti, niin hyviksiä kuin pahiksiakin. En muista aiempina vuosina edes nähneeni meillä kirppoja. Sinulla on varmaan tiedossa pian kaalikoiden toukkien nyppimistä, sama on varmasti edessä itsellänikin kun jätin osan nauriista harsottamatta. Ensi vuonna sitten uutta yritystä kehiin, ei niitä tuholaisia varmaan silloin näin paljoa voi olla.

      Poista
  6. No onpa todella harmi. Paljon työtä ja sitten tuholaiset pääsevät iskemään. Minä kylvin pavut, herneet, porkkanat sun muut todella myöhään. Katsotaan miten käy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myöhempään kylvämisellä voi välttyä joiltakin alkukesällä lenteleviltä tuholaisilta. Minä en tiedä, ehtisikö meillä mikään kasvaa, jos kylvää myöhään, sillä kasvimaa on varjossa. Alkukesällä siihen vielä tulee jonkun verran valoa, kun puiden lehdet eivät ole täydessä mitassa. Toivotaan, että sinun kylvöksesi säästyvät vitsauksilta.

      Poista
  7. harmitus sentään, kun suuri työ menee osin hukkaan. aikamoista tasapainoilua tämä puutarhanhoito on noiden ötököiden kanssa. oletko yrittänyt vähentää niitä esim. nokkosvedellä? itse käytän laimennettua nokkosvettä niin ötököiden hävittämiseen kuin kasvien lannoittamiseen. kaksi kärpästä yhdellä iskulla sanoisin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiempina vuosina ei ole ollut juuri ötököistä riesaa. Nokkosvettä ei riittänyt tuholaistorjuntaan, sillä suurin osa meni kärhöjen, kesäkukkien ja valkosipulien lannoittamiseen. Pitäisi varmaan tehdä uusi satsi ja kokeilla, toimisiko se. Ensi vuonna sitten paremmalla tuurilla.

      Poista
  8. On todella ikävää, kun näkee paljon vaivaa kasvimaan eteen ja sitten kaiken maailman öttimönkiäiset nauttivat sadon suihinsa. Se on ehkä yksi syy siihen, miksi en ole juurikaan panostanut hyötytarhaukseen. Luulen, että lannistuisin ja turhautuisin täysin. Toivotaan menestystä uusintakylvöillesi :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin tämä kasvimaatouhu on vähän sellaista puuhastelua ja tavoite on ennemminkin saada jotain maistiaisia kuin jättisuuri sato. En kyllä siltikään mieluusti syöttäisi kaikkea ötököille, sillä onhan tässä kuitenkin aikaa ja vaivaa ollut kylvöissä ja kastelussa. Kiitos, mukavaa viikonloppua!

      Poista
  9. No voi harmitus! Täälläkin kaalikoit ovat olleet vaivaksi, söivät kaikki purppuranpunaiset tuoksupieluksen taimet, olivatkohan ne maukkaammat kuin valkoiset tuoksupielukset jotka ovat lähes säästyneet tuholta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaalikoita on kuulemma tänä vuonna paljon. Minulla on vain valkoisia tuoksupieluksia ja nekin ovat todella kurjan näköisiä. Ensimmäiset ehtivät juuri ja juuri kukkaan kun ötökät iskivät.

      Poista
  10. Sama täällä. Monenlaista ötökkää on vienyt satoa heti alkuunsa. Tänään selvisi, että herneen taimenten syöjiä olivat varpuset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi vuonna sitten paremmalla tuurilla, ei niitä ötököitäkään joka vuodelle näin paljoa riitä. Ensimmäinen kerta, kun kuulen varpusten syöneen herneen taimet! Kyyhkyt, harakat, fasaanit ja jänikset ovat meilläkin niitä syöneet ja sen vuoksi hernekylvökset pitää aina suojata harsoilla kunnes ovat tarpeeksi isoja.

      Poista
  11. Joo, kuulostaa tutulta. Minulla on hieman vastaavanlainen hyötykasvipostaus luonnoksena. En edes kovin montaa sorttia yrittänyt kasvattaa. Hyötykasvit eivät todellakaan kuulu vahvinpaan osaamisalueeseeni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät ne kuulu minullakaan :D Välillä sitä kuitenkin haluaa kokeilla kasvattaa jotain, jos vaikka saisikin satoa. Tänä vuonna taitaa olla poikkeuksellisen paljon tuhoötököitä liikkeellä ja varmaan kelvottomia siemeneriäkin kun eivät idä. Tai sitten se johtuu säistä. Puutarhurissa ja hoidossahan ei voi olla vikaa... :D

      Poista
  12. Tänä vuonna on ollut hidasta tämä itäminen kukkien kuin hyötykasvienkin kohdalla. Kovin hurraamista ei ole. Mutta tänä vuonna näin. Harmi että sinulla on ollut noin paljon vastoinkäymisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista kuulla, etten ole ainut, jolla ei onnistu tänä vuonna hyötyviljely. Ensi vuonna sitten uusi yritys paremmalla tuurilla.

      Poista
  13. Harmillista luettavaa, mutta lohdullista kylläkin. Rucolasato (tänäkin vuonna) katosi kirppojen suihin, vaikka kuvittelin olevani hyvin kartalla. Kirsikkapuuta vaivaa sitkeä kirvaongelma, jota en meinaa saada kuriin. Takuuvarma, hyvin satoisa raparperi sanoi sopimuksensa irti. Salaatit näyttävät voivan hyvin ja toistaiseksi samettikukat ovat tehneet tehtävänsä. Etanoita tänä vuonna vähemmän kuin ennen, mutta nyt kun on kosteaa, näyttävät aloittavan narkskutuksensa. Kiirettä riittää pienessäkin pihassa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertaistukea onkin tullut nyt kiitettävästi. Tänä vuonna taitaa olla paljon tuholaisia liikkeellä. Meilläkin on luumupuissa taas kirvoja. Ei ihan niin paljoa kuin viime vuonna, sillä tänä kesänä leppäkerttuja on ollut paljon. Viime kesänä hävitin luumupuista kirvoja kylvettämällä kirvaiset oksankärjet kuumassa vesiastiassa. Siinä vain pitää olla tarkkana, ettei ole liian kuuma vesi, jotta lehdet eivät kärsi. Olipahan ainakin myrkytön tapa torjua kirvoja, mutta isompaan puuhun ei toimi. Elättelen toiveita, että uudet kylvöt itävät paremmin kuin alkukesän kylvökset ja tuholaisetkin häviäisivät johonkin.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!