tiistai 18. kesäkuuta 2019

Atsaleoja ja alppiruusuja

Kävimme eilen perheen kanssa retkellä Kuopiossa Niiralan alppiruusupuistossa sekä sen vieressä olevalla Valkeisenlammen puistossa. Pääsette tässä postauksessa mukaan katsomaan atsaleoja ja alppiruusuja. Kukinta alkoi olla jo loppusuoralla, mutta vielä siellä riitti ihasteltavaa. Olen käynyt puistossa viimeksi lähemmäs kymmenen vuotta sitten, jolloin pensaita oli vähemmän ja niistä monet olivat suunnilleen polvenkorkuisia, isoimmat metrin luokkaa. Puisto olikin muuttunut todella paljon siinä ajassa. Lajikekirjo III-vyöhykkeellä ei ole niin valtava kuin esimerkiksi Helsingissä sijaitsevassa Haagan alppiruusupuistossa, mutta täältä on hyvä hakea inspiraatiota pohjoisemmassa kestäviin alppiruusu- ja atsalealajikkeisiin.
Nimettömäksi jäänyt atsaleakaunotar.
Alueelle tultaessa ensimmäisenä on matalia alppiruusuja, jotka olivat jo kokonaan kukkineet. Pian polun toisella puolella alkaa atsalea-alue, jossa isoimmat pensaat olivat parimetrisiä ja suurin osa sopivasti katselukorkeudella. Niiden hunajainen tuoksu leijui tyynessä hellesäässä huumaavan voimakkaana. Puistoatsalea 'Illusia', joka minulla itsellänikin on, oli myös jo niin loppuun kukkinut, että siitä ei saanut edustavaa kuvaa.
Aurinkoisen päivän takia yleiskuvat ovat parhaimmillaan tätä luokkaa ja suurin osa on auttamattomasti ylivalottuneita. Keskitytään siis enemmän yksittäisiin kasveihin.
Tälle atsaleaihanuudelle en onnistunut löytämään nimeä. Nimikyltti oli niin tehokkaasti peittynyt tiheän oksiston sekaan. Sama kaunotar on postauksen ensimmäisessä kuvassa.
Upean sävyinen 'Adalmiina' erottui edukseen pääasiassa vaaleakukkaisten kumppaniensa joukosta.
Kullankeltainen 'Onnimanni' oli toinen hyvin joukosta erottuva. 
'Onnimanni' ja kaverit. Atsaleoista ei tiennyt, mistä yksi pensas alkaa ja toinen päättyy. Lajikkeet on istutettu sekaisin ja aikaa myöten ne ovat kasvattaneet oksansa toistensa sekaan.
'Tarleenaan' ihastuin niin kovasti, että aloin heti miettiä, missä meillä löytyisi tällaiselle paikka. Vielä en keksinyt.
Sama 'Tarleena'. On se vain niin kaunis, ainakin tässä loppukukinnan värissään. Väri on varmaan vahvempi kukinnan alussa.
Atsaleojen jälkeen polku haarautuu kahtia ja kiertää lenkin alppiruusualueen keskellä. Tienristeyksen kohdalla näkymää hallitsee valtavan kokoinen marjatanalppiruusu 'Mikkeli'.
Valkokukkaisen pensaan kuvaaminen auringonpaisteessa on mahdoton tehtävä omalle kameralleni, mutta tämä oli pakko kuvata ihan jo sen vuoksi, että itselläni on kaksi näitä. Korkeutta 'Mikkelillä' oli varmaan lähemmäs neljä metriä.
'Mikkelin' kukat avautuvat vaaleanpunertavina ja haalistuvat melkein puhtaan valkoisiksi.
'Helsinki University' oli parhaassa kukassaan ja nuppujakin vielä riittää.
'Marketta' oli myös todella kaunis.
Puistossa on muitakin kasveja. Alppiruusualue jää polun vasemmalle puolelle ja oikealla puolella on saniaismetsää.
Alppiruusujen keskellä on korkeita syreenejä, joista oli muodostunut hämyisä maja. Syreenit olivat vasta nupullaan.
Polun yhdessä kohdassa on pensasmustikoita, jos oikein lajin tunnistin. Nämä pensaat olivat melkein itseni korkuisia.
Tämä on ilmeisesti 'Haaga'. Aurinkoisemmassa kohdassa olevat 'Haagat' olivat jo kukkineet, mutta tämä siimeksessä oleva yksilö oli vielä juuri ja juuri kuvauskelpoinen.
Lähestymme atsalea-aluetta. Takana 'Mikkeli', jonka toisella puolella polku haarautui, etualalla ehkä 'Marketta'. Nimikylttiä en ehtinyt etsiä, sillä lapsilla alkoi jo olla kiire leikkipuistoon.
Jatkoimme alppiruusupuistosta Valkeisenlammen puistoon, jossa isäntä ja lapset lähtivät leikkipuistoilemaan ja itse jatkoin Karon kanssa kukkakierrokselle. Postaan sieltä sitten kun ehdin käydä läpi suunnilleen kolmesataa ottamaani kuvaa. Ehkä ensin tulee pari postausta omalta pihalta, sillä kaikenlaista on taas hellekeleistä huolimatta tapahtunut. Mukavaa, aurinkoista juhannusviikkoa!

16 kommenttia:

  1. Upeaa kukintaa, vaikka osa olisikin jo loppusuoralla. Tällaisissa alppiruusupuistoissa on sekin hyvä puoli, että niissä voi käydä katselemassa, millainen olisi mieluisin omaan pihaan. Ja näkeepä myös kokoluokan, ettei ihan pieneen tilaan omaansa ahda. Vaikeaa noista olisi valita, kun kaikki ovat niin ihania.
    Nyt riittää aurinkoa ja lämpöä. Mukavaa juhannusviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Perennoja nyt pystyykin siirtämään pois kasvavan pensaan tieltä, mutta jos pensaita istuttaa liian lähekkäin toisiaan, onkin hankalaa niiden kasvettua enää ryhtyä siirtopuuhiin. Tai jos on istuttanut kookkaaksi kasvavan pensaan liian lähelle talon seinää, niin hankalaa sitäkään on enää kymmenen vuoden päästä muuttaa. Kiitos, mukavaa juhannusviikkoa!

      Poista
  2. Voi jestas, mitä kukkaloistoa! Ihan mahtavaa.

    VastaaPoista
  3. Kiva että sinäkin ehdit alppiruusupuistoon! Raisiosta atsaleat puuttuvat. Atsaleoilla on niin ihanat värit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdin, juuri ja juuri :) Minusta atsaleat ovat oikeastaan vielä kauniimpia kuin alppiruusut juuri väriensä takia.

      Poista
  4. Aivan upeaa kukintaa! Atsaleat ovat jostain syystä jääneet itselleni vieraiksi, mutta aion nyt perehtyä niihin tarkemmin sillä haluaisin kovasti niitä meidän pihan metsäkaistaleelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puistossa oli oikein kaunista. Nyt äkkiä hankkimaan ensimmäinen atsalea! Ne sopisivat täydellisesti metsäpuutarhaan ja ovat minusta alppiruusuja helpompiakin kun niitä ei tarvitse suojata kevätauringolta.

      Poista
  5. Tuolla pitää päästä käymään, ihanan näköistä! Pitääkin ensi vuonna suunnitella Kuopion matkaa alppiruusujen ja atsaleojen kukinnan mukaan :) On kiva nähdä kuvia myös Valkeisenlammelta - jään innolla odottamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä matka kannattaa ehdottomasti suunnitella alppiruusupuiston kukinta-ajan mukaan :) Valkeisenlammellakin kukki kivasti, yritän tehdä postauksen pian, mutta hetki menee kuvia järjestellessä.

      Poista
  6. Onneksi ehditte vielä nauttimaan värikkäästä kukinnasta! Valkeisen lammesta tulee aina mukavia muistoja, kun poikani opiskeluaikanaan asui lammen lähistöllä ja minäkin pääsin joskus nauttimaan kävelyretkistä lammen ympäri. Tarleena näyttää melko kookkaalta, ostin viime kesänä pikkuruisen Tarleenan ja se kukkikin äskettäin tosi reippaasti:) Sepä saattaakin tarvita lisää tilaa, mutta muut saavat väistyä, sitä en lähde siirtelemään. Mukavaa juhannusviikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkeisenlammen puisto kaunistuu joka vuosi. Kaikki atsaleat olivat jo kookkaita, ehkä reilun metrin leveitä ja saman korkuisia. Minäkin mietin puiston atsaleat nähtyäni, että oman 'Illusiani' tieltä pitää siirtää jossain vaiheessa perennoja kauemmas, mutta se on sitten sen ajan murhe :) Hitaasti nuo kasvavat, joten turhaa jo alussa jättää niille sitä tilaa, minkä tarvitsevat kymmenen vuoden kuluttua. Kiitos, mukavaa juhannusviikon jatkoa sinullekin!

      Poista
  7. Ihanan näköistä! Tänä vuonna on ollu alppiruusuilla hyvä kukinta vuosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niillä taitaakin olla kukinnan huippu joka toinen vuosi. Toivoisin kuitenkin, että omat alppiruusuni kukkisivat myös ensi vuonna edes parin kukinnon voimin kumpainenkin. Atsaleojen kukinta sen sijaan on tuntunut paranevan vuosi vuodelta samaa tahtia kun pensaat kasvavat.

      Poista
  8. Tosi kaunista kukintaa, alppiruusupuisto on ihana paikka! Mukavaa juhannusviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Kyllä kannatti käydä siellä pitkästä aikaa. Kiitos! Mukavaa juhannusviikkoa!

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!