sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kiviä, syysaskareita ja norsunkokoinen MOKA!

Uusi kivikkorinne sai loppusilauksen, kun siistin sen etureunan. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa vain nurmen rajalle reunakiveys ja täyttää väli mattomaisilla maksaruohoilla. Kuitenkin viimeistä juurimaton palasta ajotien reunaan asetellessani päädyin kiveämään myös reunuksen. Maksaruohot saavat vaeltaa vapaasti kivien väleissä.
Kuvan ottamisen jälkeen lapset kylvivät mullokselle nurmensiemeniä. Etummainen kivirivi on aseteltu maanpinnan tasalle, jotta ruohonleikkuu olisi helppoa.
 Reuna mutkittelee kuin kukkahöperö puutarhamyymälässä ;) Kivien ja juurimaton ehdoilla mentiin. Huomasin vasta kuvasta, että jompi kumpi lapsista oli käynyt laittamassa kiven etunurkassa olevan kiven päälle.
Valkomaksaruohoputous. Tällaisia on pari ja lisäksi pari putousta pallomehiparrasta.
Ruukkujenpesu on sellainen työ, joka jää aina kevääseen. Ärsyttävää, kun kylvöt joutuukin aloittamaan ruukkujen pesulla. Joka ikinen kevät manaan syksyistä laiskuuttani. Ensi keväänä ruukut ovat valmiina, sillä sain esikoisen innostumaan vesileikeistä. Itse ne ruukut piti lopulta pestä, mutta olipahan lapsella hauskaa ja pakkohan homma oli tehdä loppuun, kun koko pikkuruukkuvarasto oli jo otettu esille.
Lapsityövoimaa... ;)
Ruukut ja purkit kuivumassa.
Kärhökaaripenkin toinen pää on ollut varsinainen sekamelska koko kesän. Se siistiytyi hieman jo pari viikkoa sitten kun revin pioniunikot pois ja jaoin kurjenpolven kolmeen osaan. Kaariportin luota siirsin viikko sitten osan maksaruohoista kivikkoon. Tänään poistin yhden kehäkukan ja jaoin jalopähkämön myös kolmeen osaan. Viimeisenkin maksaruohon on tarkoitus lähteä kivikkoon kunhan sinne tulee tilaa. Maksaruohojen tilalle on tulossa vielä 'Halcyon' -kuunliljaa.
Jos tässä nurkassa oleva timjami ei talvehdi, sen tilalle tulee bellistä. Värimintut lähtevät kivikkoon ja ehkä myös leimut niiden takaa.
Kasvimaalta löytyi päivän iloisin yllätys: minikokoinen mesimarja. Taimet ovat olleet meillä jo kolme vuotta, mutta satoa niistä ei ole saatu ja kasvu on ollut kituliasta. Siirsin alkukesällä mesimarjat takapihalta kasvimaan luokse ja ilmeisesti se olikin oikea ratkaisu, sillä taimet ovat kolminkertaistaneet kokonsa.
Minikokoinen mesimarja. Maistui juuri sille, miltä mesimarjan muistelinkin maistuvan.
Sitten siihen mokaan. Keräsin tänään loput tomaatit sisälle kypsymään, sillä ulkona alkaa olla jo liian kylmää niille. Viime yönä oli ollut alimmillaan 4,5 astetta. Tomaatteja kerätessäni huomasin parven vaaleita pikkuotuksia pölähtävän ilmaan. Tarkempi silmäys lehtien alapinnoille paljasti harsosääskien armeijan. Olin (olevinani) fiksu ja jätin tomaatit tertuissaan rappuselle. Tarkoitus oli viedä ne sisälle vasta kun lopetan puutarhatyöt tältä päivältä ja tietysti varmistaa sitä ennen ettei niiden mukana tule tuholaisia sisälle. Arvatkaa vain, muistinko sitä enää sitten kun parin tunnin päästä piti lähteä sisälle! No en, tomaattilaatikko kainaloon ja keittiön pöydälle orkideojen, rosmariinin ja anopinhampaan viereen. 
Puutarhurin painajainen: harsosääskilauma.
Tomaatit odottelivat pöydällä varmasti yli puoli tuntia ennen kuin aloin pesemään niistä multaa pois (kysykää esikoiselta, miksi ne olivat multaisia). Ja vasta sitten muistin jauhiaiset kun lähti parvi lentoon. Tuli vähän ylimääräistä hommaa, kun pesin joka ikisen kasvin. Olipahan opetus! Toivottavasti selvisin säikähdyksellä enkä joudu hävittämään huonekasvejani.

Parempaa sunnuntaita teille!

22 kommenttia:

  1. Voi apua, inhottavat harsosääsket! Toivottavasti eivät ehtineet vielä levitä huonekasveihin, tai lähtivät viimeistään pesussa.
    Ruukkujen pesu on jotenkin niin vaikeaa. Pesin kesällä muutaman satsin pikkuruukkuja, mutta iso pino niitä odottaa vielä edessä. Unohdan ne varmasti ja kiroan sitten tilannetta keväällä.
    Mukavaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Vainoharhaisesti olen käynyt vähän väliä tutkimassa kukat, mutten ole löytänyt yhtään ötiäistä. Anopinhampaaseen näin muutaman lentävän silloin kun aloin tomaatteja käsitellä, mutta jospa olisivat joutuneet pesuveden mukana viemäriin. Ruukkujen pesu on typerintä puuhaa siinä vaiheessa kun on koko talven odottanut pääsyä kylvöhommiin! Mälsää se oli nytkin, mutta kiitän varmasti itseäni keväällä :) Kiitos, mukavaa sunnuntai-iltaa!

      Poista
  2. Mukavaa, että sait lapsityövoiman purkkien pesuun. Minäkin sain sen homman tänään kukistettua ja hyvältä tuntuu.
    Toivottavasti sait kaikki ötököt pois huonekasveista. Mokia sattuu jokaiselle ja onneksi niistä aina oppii. Tapahtumahetkellä ei kyllä naurata, mutta jälkikäteen moni moka saa hymyn huulille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin lapsityövoimasta oli homman aloittamisessa apua. Toivottavasti ei ole harsosääskiä enää sisällä. Tällä hetkellä vain ihmettelen, miten voi ihminen olla niin tyhmä :D Ehkä jo huomenna tai viimeistään parin päivän päästä osaan nauraa tilanteelle.

      Poista
  3. Myönnän olevani hitusen laiska pesemään purkkeja...
    Toivottavasti jauhiaiset eivät levinneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruukkujen pesu ON tympeää hommaa! Ja jauhiaisten kyttääminen vielä tympeämpää. Elättelen toiveita, ettei niitä enää löytyisi sisältä.

      Poista
  4. Ny onki mukava orotella kivikkorintehen rehevöötymistä. Kivet taitaa peittyä jo ens kesänä.
    Purkkien pesu on tosi tympiää hommaa ja tekemätä o viäläki. Taitaa jäärä taas talavehen. Nii mulla pruukaa käyrä.
    Tekevälle sattuu. Toivottavasti pääsit niistä eroho.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin veikkaan, että kivet on aika hyvin naamioituneet kasvien sekaan vuoden kuluttua. Kunhan tuoksuvatukasta pääsee eroon, niin sitten on kivillekin tilaa paremmin. Kuvasta on hankala hahmottaa mittasuhteita, mutta nyt tehty kiveyksen etureuna on nelisen metriä pitkä ja tuoksuvatun alle jää reilu viisi metriä. Sen kun saa tehtyä kivikoksi, niin luulisi mahtuvan! Talveen se on minullakin ennen jäänyt ja ehtiihän ne pestä silloinkin. Mikä siinä on, että tympeitä hommia lykkää viimeiseen asti?

      Poista
  5. Kivikkorinteesi näyttää tosi kivalta ja voi vain kuvitella miten kaunis se on kun kasvit tuosta vielä laajentuvat ja levittäytyvät lisää.
    Minä kasasin tänään varastoa siivotessani melkoisen määrän ylimääräisiä muoviruukkuja jätekuormaan ihmetellen samalla mielessäni miten niitä olikin kertynyt niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ruukkuja kyllä kertyy ajan mittaan. Meillä kaksijalkaiset pikkutuholaiset pitävät huolen, että niitä myös hajoaa tasaiseen tahtiin :D

      Poista
  6. Penkki vuan komistuu, kun sait kivettyy. Tuo mesimarja näyttää ihan jalokiveltä. Miun kotipuolessa kasvaa tuota mesimarjoo, kun vuan muistasin sitä tännekkin kulettoo! Purkkien pesu vuottaa tiälläkin.
    Toivottavasti sääsket ei jiä asukiks huonekasveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Viimeistellymmän näköinen siitä kyllä tuli, kun etureuna tasoittui. Totta tosiaan, minimesimarja onkin aivan jalokiven näköinen! Toivon kovasti, ettei harsosääskiä enää löydy sisäkukista. Pitää muistaa tarkistaa talvetettavat kasvit myös ennen sisälle tuomista, ettei niissäkin ole ötököitä.

      Poista
  7. Minä olen myös laiska pesemään ruukkuja. Minulla on myös mesikkaa ja tekevät kyllä vähän satoa . Minulle sanottiin että pitää olla kolmea lajiketta ristiin että tulee hyvin satoa. Tiedä häntä taisi olla osto kikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on todella tylsää puuhaa, mutta pakko vain jossain vaiheessa tehdä. Minä olen kuullut, että vähintään kahta eri lajiketta pitäisi olla, sillä mesimarja ei pölyty omalla siitepölyllään. Kolme eri lajiketta kun on, niin ristiinpölytyksen todennäköisyys ainakin kasvaa huomattavasti. Meille ostettiin kahta lajiketta ja vanhempieni metsästä siirsimme pari alkua, mutta talven jälkeen on joku aina heittänyt henkensä eikä nyt ole mitään käsitystä, mikä on mitäkin. Pitänee ensi keväänä taas siirtää metsästä alku noiden kaveriksi, kun näyttävät paremmin viihtyvän tuossa paikassa.

      Poista
  8. Viime kesänä meni niin monta päivää ruukkujen pesuun, että nyt meinaan lähteä riskillä uuteen kauteen -osa purkeista vähän heikolla huuhtelulla. Nuo tuholaiset ovat ikäviä, ja pääsevät joskus niin huomaamatta hivuttamaan itsensä kasveihin. Teillä on oltu ahkeria, onnittelut siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Laiskuutta on täälläkin sen verran ilmassa, että pestiin ainoastaan pienimmät ruukut. Luotan siihen, että isommat taimet pärjäävät vähän kehnomminkin putsatuissa ruukuissa, kun ei ole mitään kasvitauteja ollut ennenkään riesana. Nyt uskallan jo vähän hengittääkin, sillä eilen illalla ja tänään en ole löytänyt yhtään harsosääskeä sisäkukista. Taisin selvitä säikähdyksellä :)

      Poista
  9. Oivoi, toivottavasti sait vihulaiset häädettyä sisätiloista. Ikäviä otuksia ovat. Kauniilta näytää kivikkorinne jo nyt. Saati sitten, kun kasvit tuosta vielä leviävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Taisin päästä harsosääskistä eroon. En ole ainakaan löytänyt enää yhtään. Helpotus!

      Poista
  10. Onpa kiva kivikkorinne! Minullekin on tulossa uusi kivikkorinne, mutta se on toistaiseksi niin juolavehnässä ettei sinne voi laittaa vielä kasveja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juolavehnä on kyllä vihoviimeinen rikkaruoho kivikossa. Parempi ensin saada se hävitettyä ja tehdä kivikko sitten puhtaalle pohjalle. Tsemppiä juolavehnän taltuttamiseen :)

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!