Muutama kärhöherkku kukassa

Tarhaviinikärhö 'Etoile Violette'

Tässä vaiheessa kesää on jo ihan pakko tehdä edes yksi kärhöpostaus. Valikoin tähän enimmäkseen tarhaviinikärhöjä, sillä niitä en ole aiemmin kovin suureen ääneen esitellytkään. Syykin on selvä: niitä ei ole minulla kovin montaa ja nekin vähät ovat nuoria taimia. Paitsi kärhökaaripenkin 'Justa', mutta sitä ei lasketa. Katsellaan nyt kuitenkin niitä uudempia tapauksia.

'Etoile Violetten' kanssa samassa tuessa kasvaa tarhaviinikärhö 'Pernille'.

Aurinkopenkin viehkeä parivaljakko on vasta viime kesän istutuksia. 'Etoile Violette' lähti keväällä reippaasti kasvuun mutta hänen kaverinsa 'Pernille' jurotti pitkään. Vihdoin sekin lähti kasvuun ja kukkii nyt parin verson voimin. 'Pernillen' kukat ovat hieman suuremmat ja täyteläisemmän muotoiset kuin 'Etoile Violettella' mutta kummankin kukan muodossa on samanlaista pyöreyttä. Väreiltäänkin ne sopivat minusta todella kauniisti yhteen.

'Etoile Violette' etualalla.

'Pernille'

Kärhöt ja niiden takana purppurapunalatva.

Aurinkopenkin kasveja on usein hankala kuvata, sillä pihan puolelta kuvatessa naapurien talot ja pihat tulevat liikaa näkyviin. Kadulta kuvatessa taas näkyy vain kivikkorinne, aita ja aidan yli kurottelevia kasveja. Tonttimme kun on puolisentoista metriä katua korkeammalla. Ainoa mahdollinen kuvakulma onkin oikeastaan pihaantulotien puolelta tai sitten kyykistellen etupihan puolelta niin, että aita ja kasvit peittävät naapuritalot.

Tiukukärhö, eli tarhakellokärhö 'Arabella' kukkii runsaasti ja pitkään.

Takapihallakin on tarhaviinikärhöjä. Tai ainakin yksi: 'Madame Julia Correvon'. Sen istutin jo kesällä 2021 mutta se ei oikein ole osoittanut kasvuhaluja. Sen ainokainen verso kukki kuitenkin viime kesänä ja tänä vuonna versomäärä tuplaantui. Kukintakin aikaistui suunnilleen parilla viikolla, joten ehkäpä madame alkaa pikku hiljaa asettua nuotiopaikalle. Samassa seinäkkeessä sen kanssa kiipeilee nyt vaaleanpunaisia ja valkoisia tuoksuherneitä. Toista kärhökaveria Julialle ei taida saada, ellei kaiva koivuangervoa tai konnanyrttiä pois edestä. Tosin tuoksuherneitäkin pitää saada johonkin kasvamaan, joten ehkäpä jätän niille tilaa Madame Julian luokse.

'Madame Julia Correvon' ja tuoksuherneitä.

'Madame Julia Correvonin' väri sopii hienosti mustiin rakenteisiin.

Luumutarhan takana olevassa seinäkkeessä kiipeilee loistokärhö 'Innocent Blush' yhdessä 'Polish Spiritin' kanssa. 'Polish Spirit' on aiemmin luettu tarhaviinikärhöihin mutta ilmeisesti se nykyään laskettaisiin Jackmanii-ryhmään kuuluvaksi, eli loistokärhöihin, vaikka asiasta ei ihan täyttä yksimielisyyttä olekaan. Sen verran kookkaat kukat 'Polish Spiritillä' kuitenkin on, että ihan mielelläni kutsun sitä loistokärhöksi. Kasvuvoimaa sillä tuntuu kuitenkin olevan aivan yhtä paljon kuin tarhaviinikärhöillä, mikä on oikein hyvä juttu. Ensi vuonna pitäisi vain muistaa ohjata sen versoja jo alusta alkaen leveälle, jotta koko seinäke peittyisi lehtimassaan ja kukkiin. 'Innocent Blush' on selvästi maltillisempi kasvussaan eikä tavoittele turhaan korkeuksia.

Valkoinen 'Innocent Blush' ja violetti 'Polish Spirit' vasta aloittelevat kukintaansa.

Nuotiopaikan takaseinäkkeessä mantsuriankärhö ja tuoksuherneet kukkivat iloisesti sikinsokin.

Nuotiopaikalla kasvavista kärhöistä alkukesällä istutettu 'Miss Bateman' on jurottanut koko kesän mutta nyt se on tehnyt pari hentoista uutta versoa. Ilmeisesti se onkin käyttänyt kaiken energiansa juurtumiseen. Se ei ole kukkinut vielä kertaakaan, joten olisipa oikein kiva vihdoin ensi kesänä nähdä sen ensimmäiset kukat. Muistan ostaneeni kärhön syksyn viimeisistä aleista mutta mitään muistikuvaa ei ole siitä, olisiko siinä ollut edes yhtä terälehteä jäljellä ostohetkellä. Toivottavasti kärhö nyt on sitä mitä lappunen lupasi tai olisi edes joku sellainen lajike, mitä minulla ei ennestään vielä ole. Värien kanssa tuskin tulee ongelmia, sillä lähimmät kasvit ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Loistokärhöissä kun ei oikein räikeitä oransseja tai keltaisia värejä ole, niin on vaikea mitään silmiä vihlovia yhdistelmiäkään saada aikaiseksi. Lähimmät kärhökaveritkin ovat useamman metrin päässä: 'Madame Julia Correvon' vasemmalla puolella omassa seinäkkeessään ja loistokärhö 'Ville de Lyon' oikealla nuotiopaikalle johtavan polun toisella puolella.

Päivän kärhö on tänään loistokärhö 'Ville de Lyon', joka alkaa vihdoin aukoa nuppujaan.

Yöt alkavat olla jo sen verran koleita, että piti ihan etsiä harsot kurkun, paprikoiden ja tomaattien suojaksi. Mittari väitti toissayönä lämpötilan käyneen alimmillaan kuudessa asteessa ja muinakin öinä on ollut vain 7,5 astetta kylmimmillään. Päivisin on kuitenkin ollut vielä t-paitakeliä, vaikkakin shortsit ja ohuet kesähameet jouduin jo vaihtamaan pidempiin housuihin. Vielä en haluaisi sanoa, että kesä on ohi mutta kai se kohta on pakko taipua vaihtamaan vuodenaikaa siihen s-sanaan. Onneksi kärhöt jaksavat kukkia, vaikka pieni pakkanenkin välillä nipsaisisi. Seuraavaan postaukseen onkin tulossa taas muutama kärhökuva lisää. Hyvää alkavaa viikkoa!