tiistai 26. toukokuuta 2020

Siestalla

Lämmin sää on hellinyt puutarhaa ja puutarhuria oikein perusteellisesti. Olen ollut ulkona suunnilleen aamusta iltaan, mitä nyt välillä käynyt laittamassa ruokaa ja syömässä. Nyt pidin pari tuntia siestaa ja päätin naputella samalla jotain kuulumisia täältä Hiidenkiven puutarhasta. Isännän ollessa töissä lapset ovat olleet mukanani ulkona ja joko puuhastelleet omiaan tai "avustaneet" minua. Puutarhakompostorin kääntämisessä heistä oli hetkellisesti jopa apuakin, kun innostuivat keräämään viimevuotisia tukikeppejä ja lahonneita tuoksuvatukkapunoksia kompostiin. Myös rikkaruohomyttyjen heittely tyhjennettävältä kompostinpuolikkaalta täytettävään osioon oli heistä hauskaa. Homma tosin karkasi pian melkoiseksi multasodaksi, joten lysti loppui ja äiti urakoi pienet rakot käsiinsä. Nyt on kuitenkin kaikki valmis multa kärrätty kukkapenkkeihin, viimevuotiset kasvijätteet käännetty omalle puolelleen muhimaan ja tyhjä osio on valmiina ottamaan vastaan kompostorin viereen kerääntyneen kasan tämänvuotisia rikkoja.
Synttärilahjaksi saamani kanadanatsalea 'Violetta' on alkanut punertaa nuppujaan. Kukkiessaan se näkyy kivasti olohuoneen sohvalta (silloin kun siellä malttaa istuskella).
Samalta sohvalta voi ihastella nyt lummetulppaani 'Concerton' kukkia sekä ensimmäistä avautunutta 'Thalia'-orkideanarsissia.
Mihin sitä kompostimultaa on sitten kärrätty? Esimerkiksi pation viereen uuteen penkkiin, josta tulee joskus luumutarhaa, mutta jonka nyt nimesin keisarilliseksi kesäkukkapenkiksi. Sen keskelle on nimittäin istutettu loistokärhö 'Kaiser'. Keisarin vierellä on pienen pieni syyshortensia 'Vanille Fraise', mutta tänä vuonna penkissä kukoistaa kiinanastereita, purppurarevonhäntää, isosamettikukka 'Vanillaa', koreatörmäkukkia, kosmoksia, tuoksumiekkaliljoja, yksi gladiolus 'Passos' sekä lähimpänä luumupuuta jättiverbena. Aikamoinen kesäkukkakimara siis.
Keisarillinen kesäkukkapenkki on laajentunut mukavasti luumutarhaa kohti ja polkukin on edistynyt pikkuisen sitten viime esittelyn.
'Kaiserin' avautumassa oleva nuppu on jopa vähän pelottavan näköinen. Näitä piikkipalloja on viisi melkein samassa vaiheessa.
Tänään urakoin kaikki tomaatit lopullisiin astioihinsa. Paprikat ruukutin jo aiemmin. Toivottavasti sääennusteet nyt pitävät paikkansa, eikä tulisi enää kylmiä öitä. Paprikat ja kaksi tomaattiruukkua saa tosin siirrettyä helposti puutarhavaraston puolelle suojaan, mutta isossa laatikossa olevat tomaatit pysyvät paikoillaan syksyyn saakka. En tiedä, mitä edellisellä asukkaalla oli roikkunut autotallin seinustalla, mutta seinän yläosassa oleviin nauloihin oli näppärä virittää tomaateille tukinarut. Laatikossa kasvavat 'Ildi', 'Maskotka' ja 'Rosella', ruukuissa kaksi 'Majaa' sekä yksi 'Maskotka'. Paprikalajikkeina minulla on 'California Wonder', 'Patio Red' sekä nimetön oranssi pieni suippopaprika. En itse esikasvattanut kaikkia, vaan temme vaihtokauppoja äitini kanssa.
Anna lapsille katuliidut, niin löydät piirustuksia joka puolelta. Laatikon ristikko olisi joutanut irrottaa, mutta oli liian suuri vaiva lähteä hakemaan ruuvimeisseliä sisältä. Pitäähän se ainakin keskimmäisen tomaatin irti seinästä...
Metsämustikkamaalla vihertää ja pian kukkiikin. Tosin toistaiseksi ainoastaan tämä mätäs on alkanut vihertyä.
Varjokuja on vähän paljas, sillä pidän kesäkukkaruukut vielä toistaiseksi varmuuden vuoksi lähempänä varastoa valmiina siirtymään suojaan kylmiltä öiltä. Kaiki harsotkin kun on varattu muualle. Sen verran varjokujalla on tapahtunut edistystä, että risulintu sai uuden jalan ja muutti kantopuutarhaan. Sain myös vihdoin aikaiseksi upottaa pari pihlajan oksaa aidan viereen. Johan ne vuoden verran odottivatkin sitä. Tarkoitus olisi, että aidan puoli ei olisi niin avoin kuin nyt, vaan köynnökset kiipeilisivät ylöspäin ja tekisivät varjokujasta oikein hämyisän ja vähän viidakkomaisenkin.
Eilisiltana otettuun kuvaan tuli minusta aika kiva tunnelma.
Kantopuutarhassa kukkiva liila esikko on niin söpö. Pian sen kaveriksi liittyy punastuva valkovuokko.
Puutarhan eläinvieraat ovat rajoittuneet postauksissani aika pitkälti tuholaisiin, joten laitetaan vaihteeksi kuva yhdestä siperianpihdan asukkaasta. Pikkuvarpuset pesivät viimekin vuonna pihdassa, mutta tänä vuonna pesiä saattaa olla useampiakin, ainakin jos lintujen määrästä voi mitään päätellä. Takapihalla olevassa linnunpöntössä asustelee edelleen kuusitiaispariskunta. Aiemmin keväällä pöntöstä kuului mahdoton sirkutus, mutta nyt on taas hiljaista. Liekö jo uusi pesue tulossa vai pitivätköhän emot aiemmin meteliä ja nyt vasta ensimmäisen pesueen haudonta menossa? KORJAUS TILANTEESEEN MYÖHEMMIN SAMANA PÄIVÄNÄ: pesästä onkin alkanut kuulua hyvin vaimeaa sirkutusta ja emot ovat aloittaneet vauhdikkaan ruokarallin. Melkein tuli lintukolari, kun erehdyin viemään multatäydennystä pöntön lähistöllä olevaan kukkapenkkiin ja toinen emoista sujahti samaan aikaan puun oksan takaa ruuanhakureissulle.
Pikkuvarpunen tähysti roska-astian päällä sillä aikaa kun sen puoliso (tai naapuripesän asukas) seikkaili kukkapenkissä.
Ja sitten tämän vuoden pääpahiksen tekosiin. Tänä vuonna meillä on ensimmäistä kertaa näiden viiden vuoden aikana tehnyt vesimyyrä tuhoja kukkapenkeissä. Toissailtana huomasin aurinkopenkissä peräti kolme tunnelin suuaukkoa ja hälytin samantien isännän tuomaan kaupasta töiden jälkeen loukun. Myyränloukkuja ei ollut siinä kaupassa saatavilla, joten hän toi rotanloukun, minkä sitten puoliltaöin kävin virittelemässä yhden tunnelin suuaukolle. Eilen sain kaksi myyräntunneliin viritettävää loukkua ja nyt vain odotellaan, milloin tulee saalista. Yksi tunneleista osoittautui onneksi vain lyhyeksi koekuopaksi, mutta kaksi muuta näyttäisivät olevan osa pidempää tunneliverkostoa.
Tunnelialueelta on syöty ainakin laukat. Vasemmanpuoleisessa kuvassa olevat nysät on syöty tunnelista käsin. En ole vielä uskaltanut tarkistaa, onko myyrä syönyt pelkät varret vai myös sipulit.
Onneksi en ehtinyt viime kesänä istuttaa juuri mitään monivuotisia aurinkopenkin tunnelialueelle. Tai onhan siellä koivuangervoja, purppuraheisiangervo ja mongolianvaahtera sekä lasten tuhoama mustilanhortensia. Ne ovat kuitenkin toistaiseksi ehkä jääneet myyrältä huomaamatta, samoin kuin metrin päässä reunimmaisesta tunnelista olevat tulppaanit ja muut perennat. Pitäkää peukkuja, että loukut tekevät tehtävänsä ennen myyrää!
Valkovuokot ovat vihdoin aloittelemassa kukintaa. Taustalla kevätkaihonkukkia.
Isoin jouluruusuista kärsi pahasti talvesta ja kevätahavasta ja jouduin leikkaamaan siitä kaikki vanhat lehdet pois. Muutama nuppurykelmä on kuitenkin jo nousemassa ja tänään aukesivat ensimmäiset kukatkin.
Lapsilla ei enää riitä sisällä juoksutilaa, joten lähdemme taas nauttimaan ulkoilmasta. Kesäisen lämmintä päivää!

28 kommenttia:

  1. Ihania puuhasteluja puutarhassa, nämä on varmaan niitä parhaita päiviä kun innolla vielä jaksaa tehdä kaikkea mahdollista mitä ikinä vain keksii. Hauskoja puuhapäiviä loppuviikkoonkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näistä päivistä nauttii kyllä kaksin verroin enemmän, kun tietää, että pian on heinäkuu, jolloin vain kierrellään puutarhassa ja ihastellaan kevään ja alkukesän työn tuloksia. Hauskoja puutarhapäiviä sinun viikkoosi!

      Poista
  2. Voi, että tykkään noista sinun kivetyistä käytävistäsi. Keisarillinen kesäkukkapenkki on niin hieno nimi, että sen voisi myöhemmin muuttaa keisarilliseksi kukkapenkiksi. Ilmeisesti kompostisikin on jo kokonaan sulanut, kun sait sisällön kärrättyä.
    Vietävän myyrät. Toivottavasti päätyvät ansoihin, kun eivät muuten näytä pysyvän poissa. Jos puutarhaa olisi hehtaarikaupalla, ei varmasti muutama myyränsyömä sipuli harmittaisi. Vaan kun meillä on nämä ainokaiset plänttimme, johon vuodatamme hikemme ja sydänveremme. Ja rakkautemme.
    Tänään oli kerrassaan hieno päivä. Jatkossa on luvassa viileämpää, mutta edelleen ihan hyviä puutarhailmoja. Myyrättömiä puutarhapäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luonnonkivikäytävät ovat "minun juttuni". Pidän itsekin niiden ulkonäöstä ja tekemisestä. Saumojen kitkeminen ei kyllä ole herkkua, mutta eipä sitäkään montaa kertaa kesässä tarvitse onneksi tehdä. Keisarillinen kukkapenkki olisikin hieno nimi, mutta sitten koko luumutarhan nimi pitäisi muuttaa. Sen ja luumutarhan välistä nimittäin lähtee jossain vaiheessa kaikki nurmikko pois ja alueesta tulee yhtenäistä kukkapenkkiä.
      Komposti suli sen verran, että loput mullat sai irroteltua kohmeisina kimpaleina uusien alueiden täytteeksi. Viime kesänä täytetty puoli ei ollutkaan jäätynyt niin tiukaksi kimpaleeksi, sillä välissä oli vielä sen verran paljon maatumattomia oksia ja muuta karkeampaa ainesta.
      Vesimyyrä sai kyllä paineet nousemaan tappiinsa ja höyryn kihisemään sekä korvista että nenästä. Mokoma myllää piilossa maan alla eikä ilmoittele olemassaolostaan ennen kuin itse huomaa kasvien häviävän heti kun selän kääntää. Toivottavasti se jää loukkuun ennen kuin ehtii moninkertaistaa perhekuntansa ja laajentaa reviirinsä koko puutarhaani.
      Täällä näyttäisi jatkuvan sää suunnilleen samanlaisena, mitä nyt loppuviikolla saattaa olla pari koleampaa yötä. Sopivia kelejä silti näyttäisi tulevan.

      Poista
  3. Kylläpäs siellä on ollut hulinaa ja paljon olet saanut aikaan. Kivipolut ovat hienoja.

    Lasten apu on joskus hieman viitteellistä mutta tärkeää heillekin osallistua. Sieltä niitä pieniä muistijälkiä jää.
    Ikäviä nuo myyrän penteleet, harmittaa kyllä huomata ruokkineensa kasveilla ja sipuleilla niitä mokomia ahmatteja.

    Ihanasti ihossa kihelmöi päivän puutarhatunnit. Hauskoja hetkiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hulinaa on ollut, mutta oikein mukavaa sellaista. Lapsista on välillä pikkuisen apua, usein seuraa ja aika usein suoranaista harmiakin. Esikoinen keksi tässä yhtenä päivänä katsoa (=katkoa) pelakuitani. Mahtoi olla hauskaa silputa valkoisia terälehtiä pitkin nurmikkoa :D
      Kaikenlaisia myyriä on tällä tontilla liikuskellut, mutta vesimyyrä on ärsyttävyysasteikon kärkipäässä. Toivottavasti nyt jää loukkuun, niin on yksi riesa vähemmän.
      Hauskoja puutarhahetkiä sinullekin!

      Poista
  4. Hienoja kuvia puutarhan puuhista! Kivetyksen kanssa olette nähneet vaivaa, mutta kivipolku näyttääkin nyt tosi kauniilta! Tänä keväänä tuntuu, että tuholaisia on pyörinyt monessa puutarhassa tavallista enemmän. Ei tosiaan tunnu mukavalta, kun syövät istutetut kasvit ennen kuin niistä pääsee nauttimaan! Toivottelen edelleen mukavia puuhia sekä äidille että lapsille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Leuto talvi oli hyväksi myös tuholaisille, tosin luulen, että meillä märkyys ja routa pakottivat vesimyyrän siirtymään ojan pientareelta ylemmäs rinteelle. Tai sitten niitä vain tänä vuonna on enemmän ja osa on etsinyt uutta reviiriä pihapiiristä.

      Poista
  5. Paljon kauniita kuvia ja mukavia puuhia, joiden ansiosta myöhemmin on vielä enemmän kaunista ympärillä.
    Toivottavasti pääsette myyristä eroon.
    Hienoa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Rumuus tontilla vähenee kovaa vauhtia. Pitää lähteä kohta tarkistamaan myyränloukut. Ennen kuin myyrä on napattu, ei taida uskaltaa istuttaa mitään sen tunnelialueelle. Aurinkoista viikon jatkoa!

      Poista
  6. Saatiin lopulta aurinkoa ja lämpöä ja nyt kaikki liikenevä aika kuluukin puutarhatöiden parissa.
    Onpa harmi, että myyrät tekevät ”myyrän työtä” puutarhassanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät tuli myöhässä, mutta antoipa tähän toukokuun loppuun upeaa säätäkin. Toivottavasti olisi loukkuun jäänyt yön aikana saalista, niin loppuisivat myyräntyöt.

      Poista
  7. Kivat oksat, varjokujalle tulossa kivasti varjoa. Pidän peukkuja että saat myyräsaalista tai muuten otus ymmärtäisi häipyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Varjokuja kaipaa vielä niitä köynnöksiä. Tuoksuköynnöskuusama on lähdössä mukavasti kasvuun, mutta alppikärhö jurottaa edelleen. Toivottavasti myyrä ei ole syönyt sen juuria... Kohta lähden tarkistamaan loukkuja.

      Poista
  8. Voihan vesimyyrät, ne ovat kurjia ja voivat syödä hirmuista vauhtia kasvien juuristoa. Meillä aikoinaan söivät yhden omenapuun juuret. Nyt kissat pitävät myyrät kurissa naapuristakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka ikinen aamu pelottaa, mihin myyrä on ehtinyt tunnelinsa yön aikana ulottaa ja mikä kasvivainaa löytyy seuraavaksi. Meidän pihalla pyöri viime kesänä parikin kissaa, mutta talven jälkeen niitä ei ole näkynyt. Vaikka irrallaan kaupungissa vaeltelevat kissat eivät olekaan aina hyvä juttu, niin en panisi pahakseni, jos kävisivät tekemässä täsmäiskun vesimyyrän tunneleille.

      Poista
  9. Siellä on jälleen ahkeroitu. Nuo kivipolut ovat edelleen niin kauniita! Ja ovathan kuvatkin tietysti.
    Hyvää jatkoa loppuviikon tehtäviin!

    VastaaPoista
  10. Hienot kuvat ja tuo keisarillinen kesäkukkapenkki on varmasti upea kun kesä etenee! Voi harmi noita myyriä, saavat kyllä melkoista tuhoa aikaan..Aurinkoista viikon jatkoa ja mukavia toukokuun viimeisiä päiviä♥

    VastaaPoista
  11. Ihania kuulumisia! Mukavaa, että Kaiser teki uusia nuppuja.
    Voi pihulainen noita vesimyyriä, ne ovat vihoviimeisiä, toivottavasti pääsette niistä eroon.
    Nyt on tosiaan vuoden kiireisimmät viikot, aika menee pikakelauksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Kaiseriin' on tulossa uusia nuppuja vaikka kuinka monta. Nyt ei enää harmita sen aiempi tapaturma. Vesimyyrä ei ole vieläkään jäänyt loukkuihin. Pitänee piskokokeilla tarkistaa, onko se tehnyt uusia tunneleita ja siirtää loukkujen paikkaa. Tunteja saisi olla vuorokaudessa enemmän, jotta ehtisi tehdä kaikki työt ja vielä ihastellakin jokaista uutta kukkijaa.

      Poista
  12. Siälon tapahtunu vaikka mitä! Kasvimaaki hyväs vauhris. Ja tua kivipoloku! Harmi, ettoot saanu myyriä riasakses. Toivottavasti pääsettä niistä erohon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tapahtuu aina :) Polullakin on kuvan ottamisen jälkeen taas tapahtunut muutoksia. Pitänee vaihtaa myyränloukkujen paikkoja, sillä saalista ei ole tullut. Ei kyllä ole näkynyt uusia tunneliaukkojakaan.

      Poista
  13. I am amazed at the use of your home garden planted with beautiful flowers. The house looks fresher. Greetings from me in Indonesia

    VastaaPoista
  14. Tuo kivipolku on aivan ihana. Myyrä söi meiltä yhden omenapuunjuuret toissa vuonna. Toivottavasti pääset niistä eroon, vietäviä ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vielä ei ole jäänyt myyrä loukkuun, mutta eipä ole ilmestynyt uusia käytäviäkään. Siirsin yhden loukuista toiseen paikkaan, jos siellä tärppäisi paremmin. Sekin on mahdollista, että myyrä on jo siirtynyt muille maille tai joutunut jonkun saaliiksi.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani. Jättäisitkö myös viestin käynnistäsi, ilahdun jokaisesta kommentista! Tervetuloa uudelleenkin!