maanantai 25. maaliskuuta 2019

Kasvualustatestin tilannepäivitys

Kasvualustatesti etenee sekä hyvin että huonosti. Otetaan vainajat ensin. Toinen kylvömullassa kasvaneista miinanköynnöksistä jäi tiukasti jumiin siemenen sisään. Sain kyllä siementä rikottua reunasta, mutta lehdet eivät silti lähteneet kasvamaan ja lopulta koko kasvi kuukahti. Myös pari 'Rügen'-mansikkaa on edellisen postauksen jälkeen nuutunut jostain syystä, kylvömullassa nekin. Lisäksi kuopus onnistui kaatamaan yhden kasvusammalpurkin, joten kaksi pienintä 'Alexandria'-mansikkaakin koki kovan kohtalon. Kuukausimansikat tuntuvat olevan aika herkkiä ja heiveröisiä pieninä, mutta jos saan pidettyä nämä hengissä kesään asti, minulla on 22 'Rügeniä' ja 16 'Alexandriaa'. 'Patio Red' -paprikoista en ole saanut itämään yhtään siementä. Olen kylvänyt niitä  kuudella eri tavalla yhteensä n. 40 siementä. Poistin niiden rivit testitaulukosta kokonaan, ei niistä taida tulla yhtään mitään.
Testi jatkuu, tyylistä en tiedä. Ehkä sarake kuusiviikkoisista taimista?
Siinäpä ne vastoinkäymiset sitten olivatkin. Ensimmäiseksi itäneillä taimilla tuli viime viikolla neljä viikkoa ikää täyteen. Lisäsin taulukkoon sarakkeen lehtien lukumäärästä 4-viikkoisena. Kuukausimansikoilla ei ollut kahden viikon aikana juuri pituutta tullut lisää, mutta ne olivatkin keskittyneet lehtien kasvattamiseen. Toisen taimierän taimet ovat kaksiviikkoisia ja ne ovat päässeet jo omiin ruukkuihinsa kasvamaan.
Kodinhoitohuoneen ikkunan edessä on vanha silityslauta taimipöytänä. Tässä ovat paprikat, chilit, basilikat, lobeliat sekä osa hopeaputouksista ja kuukausimansikoista.
Makkarin taimet saavat nauttia kasvivalosta, sillä itäikkunalla on melko hämärää metsän takia. Lähimmässä laatikossa olevat kolme "tillintainta" ovat miinanköynnöksiä. Lisäksi makkarissa ovat tomaatit, ahkeraliisa sekä loput kuukausimansikat ja hopeaputoukset.
2-viikkoisia tomaatintaimia. Oikeanpuoleiset kasvavat sammalessa, vasemmapuoleiset kylvömullassa. Etualalla on neljä 'Majaa', takana kaksi 'Maskotkaa'. Ei järisyttäviä eroja koossa tässä vaiheessa, vai mitä olette mieltä?
Latvoin eteisen kärhöistä niitä versoja, joissa ei tuntunut olevan nuppuja. Ja arvatkaa vaan, raskinko viskata jopa 20 sentin mittaisia versonpätkiä kompostiin? Viime kesänä laittamani loistokärhön pistokkaat eivät juurtuneet (osin omaa huolimattomuuttani...), joten otan revanssin. 'Voluceausta' sain vain yhden pistokkaan, mutta 'Kaiserista' tuli kokonaista neljä ruukkua. Koska minulla ei varsinaisesti ole tarvetta (heh!) ylimääräisille kärhöille, kokeilin ottaa eri mittaisia pätkiä ja testaan, miten ne lähtevät juurtumaan. Kahteen ruukkuun laitoin täsmälleen samanlaiset pistokkaat, mutta toisen kylvömultaan ja toisen kasvusammaleeseen. Tuleepahan testattua sitä myös pistokkaiden juurruttamisessa.
Kärhöjen latva- ja varsipistokkaita. En ole saanut ennen varsipistokkaita juurtumaan, mutta kokeillaanpas taas uudelleen, kun materiaalia riitti.
Talvettamani rosmariinin julistan nyt virallisesti kuolleeksi. Kolmena vuonna olen kokeillut sen talvettamista, joka vuosi eri tavalla ja onnistumisia tasan nolla. Tänä vuonna se sentään oli hengissä juuri ja juuri maaliskuulle asti eikä kuukahtanut heti vuodenvaihteessa. Sai kuitenkin olla viimeinen yritys. Muistuttakaa minua tästä sitten myöhemmin, jos erehdyn haikailemaan rosmariinin talvettamista.
Kuiva risu tyvestä latvaan. Mutta onpahan hyväntuoksuista kompostin kuiviketta.
Epäonnistumisen pariksi tarvitaan jotain söpöä, jonka tarjoilee alkukuusta kellarista sisälle tuotu karjalanneidon juurakko. Se oli niin kuivettuneen näköinen koppura, että olin vähän epäileväinen kasvuunlähdöstä. Huoli oli turha, sillä nyt näkyy jo vaikka miten monta suloista pientä versoa.
Karjalanneidon pienet ruttuiset lehdet ovat aika hauskan näköisiä, kuin merenneidon pyrstöjä. Ja miten kauniin värisiä!
Näinpä mahtui sekä onnistumisia että epäonnistumisia tähän postaukseen. Nyt vain odotellaan kylvösten itämistä, pistokkaiden juurtumista ja lumien sulamista. Aurinkoista viikkoa!

23 kommenttia:

  1. Haaa, silityslauta! Kiitos vinkistä, tarve tulee, kunhan tila-ahtaus iskee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) Minulla oli tuo kaatopaikalle menossa ollut silityslauta käytössä jo viime keväänä. Se on juuri sopivan levyinen ahtaalle käytävälle.

      Poista
  2. Vau, mikä taulukko! Tuollainen pitäisi itsekin tehdä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ajattelin, että taulukosta eri kasvualustoissa kasvavien taimien kehityserot huomaa selvemmin. Nyt vain odotellaan niitä kunnon eroavaisuuksia :D

      Poista
  3. Harmi että noita menetyksiä on tullut vaan onpa paljon tulossa uuttakin kasvua! Nyt vaan peukut pystyyn että kasvavat hyvin:) Leppoisaa alkanutta viikkoa ja maaliskuun loppua❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Plussan puolella tässä taidetaan kuitenkin olla. Uskoisin, että menetyksiä ei enää tule, kun mansikoissakin taitaa kaikissa olla jo ensimmäiset kasvulehdet. Kiitos! Leppoisaa viikkoa ja maaliskuun loppua!

      Poista
  4. Silityslauta, mikä mahtava idea! Mukavan näköistä kasvua näyttäisi olevan. Menetyksiä aina välillä tulee, mutta sellaista se vain on. Minunkin honteloista akileijan aluista pari kuukahti aivan yllättäen. Mutta onneksi uutta näyttää pukkaavan :) Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silityslauta on juuri sopiva ahtaille käytäville. Korkeuttakin saa vähän säädettyä ikkunoiden korkeuden mukaan. Ei nuo menetykset oikeastaan harmita. 'Patio Redien' itämättömyys ihmetyttää, mutta muuten plussalla ollaan :) Ja lisää kylvöjä on tulossa. Kiitos, mukavaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  5. Harmillisia ovat nuo menetykset, mutta onneksi uutta on tulossa. Onpa hieno idea tuo silityslauta. - Mukavaa maaliskuun loppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi niitä ylimääräisiä kylvetään, että on varaa pieneen hävikkiin. Silityslauta osoittautui näppäräksi viime keväänä, joten pääsi taas tänä vuonna käyttöön. Kiitos! Mukavaa maaliskuun loppua!

      Poista
  6. Nuan piänet erot menöö viälä normaalin vaihtelun piikkihi. Voi olla että erot näkyy myähemmi, jos niitä ny yleensä näkyykää. Taimikasvatukses tuloo väistämätä joitaki menetyksiä syystä tai toisesta. Son iha normaalia. Jännä nähärä juurtuuvakko kärhöt. Moon joskus yrittäny vesiklasis, muttei sekää tuattanu tulosta. Terhakat pyrstöt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joitain eroja olen huomannut kastelutarpeessa ja koulimisessa, mutta itse kasvin kasvussa ei toistaiseksi minusta ole eroa. Pienet kokoerot selittyvät eriaikaisella itämisellä, koska mittasin kaikki ensimmäisten taimien itämispäivänä, vaikka osa saattoi olla jopa kolme päivää myöhemmin itäneitä. Seurailen kuitenkin tilannetta ihan sinne lopulliseen kasvupaikkaan istuttamiseen saakka, jos vaikka joitain eroja sattuisikin löytymään.

      Minä juurrutin vuosia sitten enemmänkin kärhöjä ja aika tempukkaita olivat. Parhaiten juurtuivat oikeaan aikaan otetut pistokkaat (yllätys!), mutta jos sattui oksa katkeamaan vaikka kovassa tuulessa, niin eihän se oikeaa hetkeä juurtumisen kannalta katso. Aina kuitenkin piti yrittää. Vesilasissa juurruttamiseen en ole oikein tykästynyt, vaikka säästäisihän siinä multaa, kun tarvitsisi ruukuttaa ainoastaan juuria tekevät yksilöt.

      Poista
  7. Eipä ole rosmariini talvehtinut minullakaan. Kärhöjen pistokaslisäys on kiinnostava kokeilu. Minulla on siemenlisäysyritys taas menossa, mutta katsotaan miten käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosmariini tuntuu olevan oikukas talvetettava. Kiinnostaisi kyllä tietää, mikä minulla meni vikaan. Veikkaan valon puutetta suurimmaksi syyksi, mutta olikohan jotain muutakin pielessä? Mukava olisi, jos onnistuisin kärhön pistokaslisäyksessa tänä vuonna vähän paremmin kuin viime vuonna. Tänä vuonna ainakin kaikki pistokkaat olivat napakampia verrattuna viime vuoden honteloihin pätkiin. Minulla on kellarissa talvetetut kärhökylvökset jo sisällä. Joka päivä pitää tarkistaa, olisiko siellä jo ensimmäinen itänyt. Hangen alla on toinen setti odottamassa lumien sulamista. Tsemppiä kylvöksellesi!

      Poista
  8. Onpa hieno tilasto. Mallia voisi hyödyntää omassakin kasvatuksessa.
    Taimikasvatuksessa tulee aina menetyksiä ja siksi kylvän varmuuden vuoksi enemmän, kuin tarpeen. Sitten käy niin, kuten viime keväänä, jolloin tomaatteja oli vähän joka paikassa. Onneksi kesä suosi tomaattien ulkokasvatusta ja kaikki raakileet kypsyivät ulkona ilman vippaskonsteja.
    Jännä nähdä, miten käy noiden kärhöjen. Toivottavasti juurtuvat, jonka jälkeen yhdellä jos toisella on kärhökasvatusbuumi edessä.
    Söpöt karjalanneidon taimet. Omat begoniani heräsivät joulun aikaan kuukahtaen sitten kokonaan. Yleensä en talveta niiden mukuloita mullassa, mutta nyt jätin ruukkuun. Ajattelin lähipäivinä kaivaa juurakot mullasta esiin ja terkastaa niiden kunnon. Jospa vielä lähtisivät kasvuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menetysten takia minäkin kylvän mieluusti pikkuisen ylimääräistä. Kyllä niille aina joku paikka löytyy. Loistokärhöjen pistokaslisäys on aika tempukasta ja vaatii minun kokemukseni enemmän huolellisuutta kuin monen muun kasvin lisääminen. Milloin pistokkaat alkavat homehtua, milloin ilmankosteus on liian alhainen ja kun juurtuminen vie todella kauan aikaakin, niin pitäisi olla melkein koko ajan vieressä vahtimassa. Ainakin minulla on onnistumisprosentti aika alhainen. Silti sinnikkäästi kokeilen :D En kyllä panisi pahakseni, vaikka siitä buumi tulisi. Pidän peukkuja begonioillesi!

      Poista
  9. Niinhän se on, että onnistumisien lisäksi tulee lähes vääjäämättä myös epäonnistumisia.
    Kärhöjen pistokaslisäystä en ole koskaan kokeillut, mutta pistokkaan taivutusta aion kyllä kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se menee. Raportoi sitten kärhöjen taivukaslisäyksestä. Olisi kiinnostavaa tietää, miten helposti ne juurtuvat ja ehtivätkö yhden kesän aikana edes juurtua. Minä en ole edes tullut ajatelleeksi, että kärhöjä voisi yrittää lisätä taivukkaista.

      Poista
  10. Hyvännäköisiä taimia. Harmi ettei paprikalajike ole itänyt, ehkäpä siemenissä on ollut jotain vikaa. Mielenkiintoista myös, ettei kasvualustassa ole ollut merkittäviä eroja.
    Ihanat alut karjalanneidossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen tulokseen minäkin olen tullut, että pakko olla siemenissä vikaa. Katsotaan, tuleeko kasvualustoissa eroja selvemmin esiin myöhemmässä vaiheessa. Karjalanneidon alut ovat todella veikeitä.

      Poista
  11. Kiitos informatiivisesta kirjoituksestasi kasvualustoista. Äitini talossa on myös puutarhan kunnostusprojekti meneillään ja kasvualusta kannattaisi varmaankin uusia. Mansikoiden kasvatus kiinnostaisi myös, mikäköhän lajike kasvaisi kaikista varmimmin, olisikohan se nuo mainitsemasi Rügen tai Alexandria? https://www.kaiwur.fi/viherrakentajille/mullat-kuorikatteet/

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!