lauantai 30. maaliskuuta 2019

Juttuja viikon varrelta

Viikko on ollut kiireinen sekä kodin ja töiden puolesta että kukkarintamalla. Entisiä kylvöksiä on itänyt tasaiseen tahtiin, uusia siemeniä kylvetty ja pistokkaita otettu. Ja jotta tila varmasti loppuisi kevään mittaan kesken, piti ostaa vielä lisääkin siemeniä.
Kivikkorinteeseen ristikkiä, kasvimaalle hassunnäköisiä kurpitsoja.
Osalla kasveista on hirmuinen kiire kasvaa, kun pääsivät kasvun vauhtiin. Ehkä huimin tahti on karjalanneidolla.
Vasemmalla karjalanneito kuusi päivää sitten, oikealla tänään.
Viime vuonna tekemäni minikasvari on nyt pistokaskaappina. Tosin tila loppui jo siitäkin kesken.
Muutama päivä sitten "kasvarissa" oli neljä ruukkua kärhöjä, kaksi ahkeraliisaa ja kaksi pelargonia.
Siirsin tänään pelargonit pois, kun piti saada tilaa kolmelle jättiverbenan pistokkaalle. Huomatkaa muuten takimmaiset kärhöpistokkaat. Lupaava merkki, että pari lurpottajaa ovat nousseet pystympään.
Ensimmäinen hankikylvöni ikinä alkaa olla voiton puolella, sillä jo puolessa kylvöksistä näkyy elämän merkkejä. Melkein kaikkia hangen alle joutuneita siemeniä kylvin jo syksyllä, mutta halusin tuplata onnistumisen mahdollisuuden kylvämällä niitä eri tavoilla. Suurin osa kylvämistäni siemenistä on peräisin syksyllä kiertäneestä perennasiemenkirjeestä ja siinä onkin monta minulle ennestään tuntematonta ihanuutta. Nyt itäneiden joukossa on punahattua, pikkuampiaisyrttiä sekä Pihan vuosi -blogin Annikan silmäkatanaa ja morsiusharsoa. Itämättä ovat tähtililja, palloesikko, purppurapunalatva ja tarhakylmänkukka. Mikään kiire ei vielä ole, sillä otin kylvöksetkin sisälle vasta 22.3.
Etualalla silmäkatanat, taaempana punahattuja. Kasvuvauhdissa on hirmuinen ero, sillä nämä itivät peräkkäisinä päivinä.
Oikealla morsiusharsot, vasemmalla pikkuampiaisyrtit.
Hankikylvösten lisäksi odottelen malttamattomana kellarissa talvehtineiden kärhönsiementen itämistä. Ja onhan tässä tullut ajankuluksi kylvettyä kesäkukkiakin, uusimpia itäneitä ovat samettiruusut, tuoksupielukset ja purppurarevonhännät. Näistäkin ainoastaan samettiruusuja olen kasvattanut aiemmin.
Tuoksupieluksia.
Purppurarevonhännät ovat jo heti taimivaiheessa upean värisiä.
Pahoin pelkään, että kaikki tällä viikolla itäneet taimet ovat koulimista vailla samoihin aikoihin. Mitenkähän sitä saa taas tilan riittämään? Voi olla luovia ratkaisuja tiedossa... :D

Viikolla oli hyvät hankiaiset, joten kävin lasten kanssa "seikkailemassa" lähimaastossa. Yhden koivun ulkonäkö kiinnitti huomioni jo kaukaa, joten sitä piti käydä tutkimassa lähempää.
Onkohan alue ollut joskus laitumena, kun on jäänyt piikkilankaa maastoon? Tämä se on "kiva" yllätys metsurille sitten aikanaan.
Läheisellä hakkuuaukealla näkyi myös joukoittain kummallisia kuusentaimia. Viime kesän kuivuus ja kuumuus oli tainnut häiritä niiden kasvua. Aukon toisen laidan notkelmassa taimet olivat normaalimman näköisiä.
Vuosikasvaimet olivat käppyräisiä ja osa oli kokonaan kuivettunutkin.
Juhliin lähdössä, kun on tukka kiharrettu...?
Paksu lumikinos on myös loistava nälkäisen ja ahneen pikkukoiran aktivoimiseen. Hankeen polkaistaan mahdollisimman syvä kolonen, jonka pohjalle pudotetaan namipalanen (Karolle kelpaa mainiosti ihan sen omat nappulatkin). Nuoskalumeen tehty kolonen pysyy hyvin auki, vaikka koira pyörisi pidempäänkin ympärillä ihmettelemässä, miten namin saa suuhun. Ensimmäisellä kerralla Karo tuijotti hetken aikaa sen näköisenä, että mikäs juttu se tämä on. Äkkiä hoksasi kyllä, että kaivuuhommiin on alettava, jos mielii saada herkkupalasen suuhunsa.
Nuoskalumi ei oikein pöllynnyt, vaikka vauhtia oli tassuissa.
Joko mahtuu?
Jo!
Lumien sulaminen sai täälläkin jo kunnolla vauhtia, kun lämpötila kipusi eilen kymmeneen asteeseen. Tänään on ollut viileämpää, mutta silti sulamista näyttää tapahtuvan, sillä vesi virtaa pieninä puroina pihakiveystä pitkin kadulle. Pitää käydä jonain päivänä kamerakierroksella tutkailemassa, mtä hangen alta onkaan paljastunut. Aurinkoista viikonloppua!

24 kommenttia:

  1. Oudon näköisiä kuusia tosiaan. Olisiko niissä jokin tauti? Hyvä idea tuo namin piilotus! Meillä haetaan nameja sisällä ajan kuluksi, mutta voihan sitä noinhin tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tautikin on periaatteessa täysin mahdollinen tai sitten joku ravinnepuutos. Kuivuus ja kuumuus tuli vain ensimmäisenä mieleen kun tuon näköisiä kuusia oli vain hakkuuaukon korkeimmassa kohdassa, johon paistaa vielä koko päivän aurinkokin. Sulavasta lumesta paljastuu koko ajan kaikkea jännää, kuten roskia ja jäniksenpapanoita, joita Karo tykkäisi syödä, joten pakko yrittää välillä keksiä nenälle parempaa tekemistä. Kaivaminen on myös hyvää lihastreeniä.

      Poista
  2. Siellä on tosiaan kohta koulittavaa . Minä kylvin siemeneni suoraan maahan syksyllä. Vielä on lunta senverran päällä että ei tiedä onko mikään itänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on suurin osa siemenistä vielä kasvimaalla. Kylvin ruukkuihin ja hautasin ne maahan, jotta erotan ne rikkaruohoista. Jännittävää odotella, itääkö sieltä mitään. Muistaakseni siellä oli sinultakin joitain siemeniä :)

      Poista
  3. Vaikka mitä sinulla hyvässä kasvussa! Terhakoita pistokkaita. Mun pelargonipistokkaat on mm. rivissä saunan ikkunalla. Ainakin ekalla kerralla mies muisti ottaa ne pois kun laittoi saunan lämpenemään… (Lämmitetään vaan kerran viikossa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saunominen ei taitaisi tehdä hyvää pistokkaille :D Minä odottelen, että pelargonit kasvattaisivat vielä muutaman verson pistokaskokoisiksi. Vielä tarvitsisin kolme pistokasta, että saan parvekelaatikot täyteen.

      Poista
  4. Onpa hyvä idea tuo koiran kaivuuaktivointi! Meillä tosin tuolla isommalla ei kauaa mene, kun voimalla kaivaa, mutta äkkiäkös sitä polkaisee uusia reikiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isommalle koiralle pitäisikin varmaan tehdä reikä rautakangella johonkin kovempaan lumikinokseen, niin joutuu tekemään vähän enemmän töitä :D Äkkiä Karokin sai kaivettua reikää sen verran isommaksi, että mahtui pujottautumaan namin perään.

      Poista
  5. Hyvin ovat kylvöksesi itäneet! Minun hankikylvölaatikkoni olivat jäätyneet kiinni maahan, en saanut niitä siis vielä eilen sisälle :D Täytyy käydä huomenna kokeilemassa uudelleen, jos olisivat nyt sulaneet irti.
    Suloinen koira :) Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se minullakin pikkuisen maahan tarttunut. En enää viitsinyt lapioida lumia takaisin päälle kun kovalla vaivalla sain laatikon kaivettua esille, joten minulla on nyt yksi rikkinäinen laatikko... :D Kylvöruukut sentään säilyivät ehjinä. Kiitos, mukavaa viikonlopun jatkoa!

      Poista
  6. Osa kärhöpistokkahista on tosiaan tainnu jo juurtua. Torella hyvin onnistunehet kylyvöt. Karolla o halavat huvit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskinpa ovat viikossa ehtineet juurtua, mutta ehkä kasvarissa on nyt niille parempi ilmankosteus, kun on useampi ruukku sisällä. Pääasia, että voivat tällä hetkellä hyvin. Ruualle ahnetta koiraa on helppo aktivoida. Pitää vain muistaa vähentää vastaava määrä ruuasta, ettei koira muutu porsaaksi :D

      Poista
  7. Tosi kiinnostavat kärhöpistokkaat. Kylvöt näyttävät lupaavilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotukset ovat korkealla kärhöpistokkaiden kanssa. Samoin kylvösten. Toivotaan, että molemmat onnistuvat hyvin :)

      Poista
  8. Oi kasvun ihmettä siellä sinun luonasi, vaikka mitä ihanaa juttua tulossa. Suloinen tuo teidän koira! Minäkin saattaisin kaivaa hangen läpi jonkun suklaapatukan :D Jee, että ne lumet lähtevät nyt sulamaan, oikein...onko nuo joulukuusiviljelmiä? Kevätiloja toivotellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tulossa uusia tuttavuuksia ja vanhoja tuttuja. Kivaa! Siinä sitä olisi naapureille ihmettelemistä, jos itse kaivelisi suklaapatukoita hangesta :D Minä ainakin taidan jättää kaivuuhommat koiralle ja syödä suklaani sisätiloissa :D Ei ole joulukuusiviljelmiä, ihan vain tavallinen hakkuuaukko. Kiitos, kevätiloa sinne eteläänkin!

      Poista
  9. Käteva tuollainen pistokaskaappi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja halpa, kun oli tehty niistä tarvikkeista, mitä sattui kotoa löytymään. Olisi vain tuplasti isompi :D

      Poista
  10. Topakasti ovat itäneet ja hyvässä kasvussa ovat. Hommaa tosiaan riittää.

    VastaaPoista
  11. Hyvältä näyttävät kylvöksesi, terhakoita taimia! Kärhöjen siementaimet ovat mahtava onnistuminen! Koulimistilat uhkaavat tosiaan jo loppua, toivotaan, että pian tulee niin lämmin, että osan voi siirtää päivisin kasvariin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei ole vielä kärhöjen siementaimia näkyvillä, pistokkaita kyllä ja ne näyttävät toistaiseksi lupaavilta. Lämpöisiä kelejä minäkin toivon, vaikkei kasvaria olekaan. Vielä kun vähän lämpenee ja lumet sulavat vähemmäksi, voi siirtää taimia päivisin ulos kuistin nurkkaan harson alle. Eihän se ruukkujen pyörittelyurakkaa helpota, mutta saavatpahan taimet paremmin valoa ja tanakoituvat.

      Poista
  12. Voi hurjaa taimimäärää - kyllä kukkapenkkisi tulevat olemaan kukkia tulvillaan, kun nuo kaikki pääsevät vauhtiin. Kaikki taimet ovat vankkoja ja terhakoita. Kärhöjen alkuja voi todella ihailla! Keväistä huhtikuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taimimäärä tuntuu kieltämättä aika hurjalta, mutta laskujeni mukaan kaikille pitäisi riittää hyvinkin tilaa, sillä viime kesänä kaivetussa aurinkopenkin laajennuksessa tulee olemaan väljyyttä niin kauan, että pensaat ja perennat kasvavat kokoa. Niiden välit voi hyvin täyttää kesäkukilla, niin eivät rikkaruohot ihan villiinny. Takapihalla on myös aukkopaikkoja kukkapenkeissä. Toivottavasti kärhöt näyttävät yhtä hyviltä vielä kuukauden päästä. Kiitos! Keväistä alkavaa huhtikuuta!

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!