Munkkireissu

Tarha-alppikärhö 'Albina plena' aloittelee syksyistä kukintakierrosta.

Maisemat alkavat pukeutua syksyiseen väriloistoon. Parin viikon takaiset hallayöt saivat selvästi vauhtia ruskan värittymiseen, vaikka muuten onkin ollut melkoisen sateista. Arkipäivät kuluvat niin tiiviisti lasten kuskaamisessa ja töissä, että blogimaailmassa ei ehdi pyöriä. Asia harmittaa välillä aika paljonkin kun tiedän, että mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa olisi vaikka miten paljon. Tänä syksynä toimivaa aikataulua arkirutiineihin ei vain tunnu löytyvän sitten millään. Aivan kuin joku mystinen musta aukko veisi valtaosan vapaa-ajasta joka päivä. Luenkin viikonloppuisin urakalla monen päivän postaukset, joten ihan kokonaan ei pääse teidänkään puutarhatapahtumanne unohtumaan. Kiitos, että käytte jättämässä kommentteja nykyään vähän harvemmin ilmestyviin juttuihini, vaikka itse joudun tyytymään näihin viikonloppuvisiitteihin. Kommenteistanne on aina paljon iloa!

Pensasmustikat, rönsyakankaalit ja taustalla olevat kuunliljat ('Gold Standard') tarjoavat hienoa väriloistoa.

Luumutarhassa alkaa myös näkyä syksyn värejä. Etualan mullokselle istutin kevätkurjenmiekkoja, keskellä kuvaa oleva tyhjä aukko etsii kasveja. Siinä on melko pinnassa iso kivi, joka rajoittaa kasvivalikoimaa.

Varjokujalla ei ruskavärejä vielä juuri näy. Polun päässä metsän reunassa katseen kiinnittävät keltaiset pensashanhikit.

Varjokujan ja pation kasvit ovat nyt etupihalla helposti hallalta suojattavissa. Nurkassa korkeimpana on rungollinen kesäkoiso, joka on vasta nyt tehnyt kaksi kukkaa. Mikä pettymys kesäkukaksi! Ei jatkoon.

Työkaverillani on muutamia hevosia. Olen jo pidempään miettinyt, saisiko heiltä hakea säkillisen tai pari "pollen parasta". Viimein rohkenin kysyä ja lupa heltisi saman tien; lanta kun on heillä ehtymätön luonnonvara. Isäntäkään ei torpannut ajatusta, kunhan käytän hakemiseen ainoastaan kakkosautoamme ja laitan säkit kiinni niin ettei koko auto haise. Siispä tänään aamulla huristelin tallille talikoimaan sitä itseään. Karon takia munkit tulevat puutarhakompostorin vauhdittajaksi eivätkä suoraan kukkapenkkeihin tai kasvimaalle, joten päädyin valitsemaan tuoreen tavaran. Valmiiksi maatunuttakin olisi ollut tarjolla, mutta sitä olisi pitänyt hakea kauempaa ja seassa olisi ollut pilttuiden kuivikkeena ollutta puruakin. Tämänkesäinen komposti kun on käyttökelpoista joka tapauksessa vasta vuoden päästä keväällä, niin lantakin ehtii hyvin siinä ajassa kompostoitua. Osa kikkareista oli aamulla pilttuista kerättyä purun ja oljensekaista tavaraa ja pari säkillistä sain suoraan laitumelta haettua täyttä tavaraa ilman mitään ylimääräistä. Viikonlopun ohjelmaan onkin nyt lisätty puutarhakompostin penkominen, jotta lannan saa haudattua Karon ulottumattomiin.

Kivikkosuopayrtit innostuvat yleensä syksyllä uuteen kukintaan, tosin vähän vaisummin kuin kesällä.

Osa kuvista on napsittu viikolla joko ennen työpäivää tai sen jälkeen. Kuten kuvista selvästi näkee, täällä on ollut useimmiten hyvin pilvistä ja jopa sateista. Parina päivänä tuulikin yltyi melkein myrskylukemiin. Muutama korkeampi kasvi, kuten kolmimetriset maa-artisokat ottivat aika paljon osumaa, mutta pikaisen kierroksen perusteella ainoastaan muutama varsi on katkennut kokonaan poikki. Pation vieressä loistokärhö 'Voluceau' kaatui tukineen nurin mutta senkin varret säilyivät ehjinä. Eipä niissä enää nuppuja ollut, joten vahinkoa ei päässyt tapahtumaan. Muuten puutarha selvisi tuulista hyvin. Tänään on aurinko pilkistellyt ja ehkä samaa laatua olisi luvassa myös viikonlopulle. Mukavaa puutarhasäätä siis tiedossa, kunhan vain se ei samalla ennusta uusia hallaöitä.

Tiukukärhö 'Arabella' ja komeamaksaruoho 'Herbstfreude' ovat kaunis pari. Maksaruoholla kestää vielä pitkään aukaista nuppunsa, mutta pientä punerrusta on jo nähtävissä.

Hyvää viikonloppua!