Tomaatit, kurkku ja chilit

Kasvukausi on nyt siinä pisteessä, että lienee aika tehdä satokauden tilinpäätös. Jaan tilinpäätökseni kolmeen osaan, jotta on helpompi palata ensi vuonna tarkistamaan, miten tänä kesänä mikäkin onnistui ja onko tarpeen tehdä ensi vuonna jotain toisin. Aloitetaan niistä, joiden kasvukausi ulkona jatkui tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään syksyyn, mutta on nyt loppunut, eli tomaatit, chilit ja kurkku.

Viimeiset yllätyskurkut löytyivät 24.9, kun olin menossa repimään kuihtuneita kurkunvarsia kompostiin.

Kokeilin avomaankurkkua tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja sain samalla ensimmäisen kunnon onnistumisen kokemuksen kurkkujen kanssa. Lajike oli 'Profi' F1. Kylvin yhden siemenen 6.5 ja blogiin laittamani muistiinpanon mukaan taimi olisi tehnyt jo 2.6. ensimmäisen kurkun. Oikea päivämäärä lienee 20.6, sillä muistaakseni taimi oli vielä 2.6. ulkoeteisessä suojassa kesäkuun alun hallaöiltä. Joka tapauksessa se kasvoi vauhdikkaasti ja alkoi tehdä satoa pian lopulliselle paikalleen pääsyn jälkeen. Istutin kurkun kesäkurpitsan ja salkopapujen kanssa jälkikompostoriin, mikä oli oikein hyvä ratkaisu. Kaikki sopivat hyvin kasvamaan yhdessä ja isossa multatilassa riitti kosteutta jokaiselle. Muurahaiset tunkivat välillä sekaan mutta saivat silloin pari ämpärillistä vettä niskaansa ja  pysyivät kutakuinkin kurissa. Satoa tuli tasaisesti kurkku tai pari muutaman päivän välein. Enemmänkin olisi tullut syötyä, joten ensi vuonna taidan laittaa kompostin lisäksi pari kurkuntainta myös kasvimaalle.

Vanha kuva heinäkuun alusta, mutta enpä ollut tullut ottaneeksi uudempaakaan parhaasta kukoistuksesta. Kesän mittaan kurkku otti raudoitusverkon hyvin haltuunsa.

Noinkin kuihtuneen näköisistä roippeista puskee uusia kukkia (alemmassa varressa seinän ja kattotiilien kohdalla) ja jopa raakileita (ylhäällä).

Siirrytään kurkusta tomaatteihin, joille tämä kesä oli hyvin suotuisa. Olisiko aurinkoisella huhtikuulla ollut osuutta asiaan, kun kaikki tomaatit kukkivat runsaasti. Jossain joskus kuulin, että tomaatti tarvitsee tietyn määrän auringonvaloa taimikasvatusvaiheessa, jotta se kukkisi kesällä runsaasti. Mene ja tiedä, onko totta, mutta tänä vuonna tomaattini totisesti kukkivat ja sitä myötä tekivät myös runsaasti satoa. Taisipa olla suorastaan paras tomaattikesä.

Tomaateista 'Maskotka' pysyi edelleen ykkössijalla. Sen kasvutapa on kaikkea muuta kuin minulle mieleen, mutta se korvaa puutteensa runsaalla sadolla, joka myös ehtii kypsyä hyvin avomaalla. Maultaankin se on oikein hyvä, joskaan ei makein mahdollinen. Maukas kuitenkin. Kokeilin tänä vuonna laittaa yhden 'Maskotkan' amppeliin mutta ei se toiminut siinä sen paremmin kuin ruukussa ylöspäin kasvaessaankaan. Roikkuvillekin versoille piti sitoa tukinaruja. Sen runko on vain pikkuisen liian rento pystyssä pysymiseen ja vähän liian tanakka roikkumaan amppelissa. Ehkä se pitäisikin istuttaa amppeliin ja sitoa versot vaakatasoon?

1. 'Tumbling Tom Red', 2. 'Balkonzauber', 3. 'Maskotka', 4. 'Venus', 5. 'Maja', 6. 'Cereza Amarilla'.

Siinä missä 'Maskotka' retkottaa tukemisesta huolimatta joka suuntaan, 'Maja' pysyy melko tanakasti pystyssä siihen saakka, että tomaatit alkavat olla lopullisessa koossaan. Siinä vaiheessa se kaipaa kevyttä tuentaa. Se olisi kasvutapansa puolesta ihanteellinen ruukkutomaattina mutta avomaalle se on vain aivan liian hidas. Vaikka sen kukinta alkaa yhtä aikaa kuin kaikilla muillakin kokeilemillani lajikkeilla, raakileet kasvavat todella hitaasti ja kypsyvät vielä hitaammin. Onneksi se myös kestää kylmää hyvin eikä kellastu heti kun lämpötila vähän käväisee nollaa lähentelemässä. Se on maultaan ihan perushyvä tomaatti, jossa on pikkuisen hapokkuuttakin, hedelmien keskikoko nelisen senttiä halkaisijaltaan. Riittävän hyvä vuosien kokeilun jälkeen jatkokasvatukseen? Ehkäpä ei.

Uusista kokeiluista 'Cereza Amarilla' yllätti nopeudellaan. Se sai ensimmäisen tomaattinsa kypsäksi joitain päiviä ennen 'Maskotkaa', mutta hävisi sille sadon määrässä selvästi. Tomaatit makeita, pienehköjä ja keltaisia. Vanha tuttu 'Balkonzauber' (pussissa ehkä vääriä siemeniä?) on samantyyppinen, tosin 'Balkonzauberin' tomaatit ovat isompia. Cerezaa kokeilen ensi vuonna vielä uudelleen, 'Balkonzauber' on useamman kesän tutkimusten perusteella saavuttanut jatkopaikan kasvimaalleni soveltuvana tomaattina.

Ulkoa ja eteisestä kerättyjä joko puolikypsiä tai itsekseen tipahtaneita vihreitä tomaatteja. Sekaisin kaikkia muita paitsi "kääpiöitä" (tekstissä myöhemmin).

Luumutomaatti 'Roma' oli myös ensimmäistä kertaa kokeilussa autotallin seinustalla. 'Roma' pääsi aika hitaasti satovaiheeseen mutta teki kuitenkin ihan hyvin tomaatteja. Sen hedelmät jäivät muihin punaisiin tomaatteihin verrattuna epäilyttävän vaaleiksi ja tuntuivat kerätessä kovin napakoilta mutta maistamalla selvisi, että kypsiä ovat. Niillä vain oli hieman paksu kuori, mikä hämäsi näppituntumaa. Ylläolevassa kuvassa vadin ylälaidassa olevat viisi oranssinpunaista tomaattia ovat 'Romaa'. Makeudessaan 'Roma' kiilasi kertaheitolla kärkikolmikkoon ja saa ehdottomasti jatkopaikan ensi kesänä.

'Tumbling Tom Red' oli tänä vuonna ainoa "oikea" amppelitomaatti. Sitä kasvatin viime kesänäkin ja olin hyvin tyytyväinen sen kasvutapaan, kypsymisnopeuteen ja sadon määrään. Maultaan se on ihan hyvä, ei mitenkään erityisen makea tai muuten maukas, mutta ei nyt ihan mautonkaan. Jos olisi joku makeampi mutta muuten ominaisuuksiltaan Tomia vastaava amppelilajike, voisin vaihtaa tämän siihen. Amppelit ovat käteviä, kun ne voi kiikuttaa helposti turvaan kylmän sään uhatessa.

Chilit on nyt kiikutettu amppelitomaattien seuraksi eteiseen. Lattialla ruukussa etualalla 'Lombardo' ja korkea supertulinen nimetön. Jakkaran päällä 'Hungarian Yellow Wax Hot'.

Niputan itselleni uudet "kääpiötomaattilajikkeet" samaan kappaleeseen, sillä joka ikinen niistä kasvoi kituliaasti ja pääsi satovaiheeseen vasta myöhään syksyllä. Syynä olivat ehkä äitini taimitiloihin iskeneet harsosääsket, joita ei kelta-ansoista ja ahkerasta pyydystämisestä huolimatta saatu kuriin (sain taimet äidiltäni). Lajikkeet olivat 'Gourmandise Red', 'Vilma' ja 'Venus' ja ne yksittäiset tomaatit ('Venus' 3, muut 1), mitkä niistä on tähän mennessä saatu maistiaisiksi, olivat makeita. Kaikki kolme pääsevät ensi kesänä uusintakierrokselle, jotta saavat mahdollisuuden näyttää todellisen luonteensa.

Paprika/maustepaprika/chilipaprika 'Lombardo'.

Paprikat ja chilit käydään läpi tomaatteja nopsempaan. Supertulinen pikkuchilejä tekevä tuntematon lajike keskittyi kasvattamaan itsestään pientä puuta ja alkoi kukkia vasta heinäkuun lopulla. Jos kirvat eivät hyökkää sen kimppuun sisäkasvatuksessa, siitä on tulossa hyvä sato. Siinä on sen verran ärhäkkä maku, että talteen säilötystä sadosta riittää poltetta muutaman vuoden tarpeiksi. 'Lombardossa' sen sijaan ei ollut chilimäisestä ulkonäöstään huolimatta lainkaan potkua. Se oli kuitenkin satoisa ja nopea kypsymään, joten saanee jatkopaikan ainakin siihen saakka että siemenpussi on käytetty loppuun.

'Hungarian Yellow Wax Hot' kypsyttelee loppusatoaan eteisessä.

'Hungarian Yellow Wax Hot' aiheutti aluksi pettymyksen todella miedolla maullaan, mutta ainoastaan ensimmäiset pari chiliä maistuivat tavalliselle vihannespaprikalle. Loppusato oli juuri sitä mitä odotinkin, eli sopivan tulista monenlaiseen käyttöön. Tämäkin tuli nopeasti satoikään ja saa jatkopaikan ensi kesänä. Nimestään huolimatta ei ollut missään vaiheessa kunnolla keltainen, vaan kellertävän vihreän välimuodon jälkeen chilit muuttuivat punaisiksi. Maultaan ne olivat meistä parhaimpia punaisina.

Ei tomaatti, kurkku eikä chili, vaan päivän kärhö, eli tarhaviinikärhö 'Krakowiak'.

Seuraava kooste kasvimaan sadosta tulee olemaan yrteistä, sillä vihannes- ja juurespuolella on vielä paljon satoa korjaamatta. Näin lämmin syyskuu on pidentänyt kasvukautta ihmeen paljon, joten odotan innoissani, millaista satoa mullan alta vielä nouseekaan. Hyvää viikonloppua!