perjantai 10. huhtikuuta 2020

Virtuaalihyppy tulevaisuuteen

Eteisessä kukkivat kevättähdet ja valkoinen scilla, joiden puutarhassa kasvavat serkut aloittavat kukintansa ehkä kuukauden kuluttua. Mutta se ei ole tämän postauksen hypähdys tulevaisuuteen, vaan hyppäämme peräti muutaman vuoden päähän. Mielikuvituksen tukena on valokuvia höystettynä epämääräisillä piirustuksilla. Kuulostaako kummalliselta?
Scilla ja kevättähdet kukkivat eteisessä.
Aloitetaan alusta: aamupäivän puutarhakierroksella palaset alkoivat vihdoin loksahdella paikoilleen takapihan ja parin ylimääräisen kasvin osalta. Päätin jo viime syksynä tehdä pation viereen istutusalueen, johon tulisi äitini pistokkaasta kasvattama syyshortensia 'Vanille Fraise' sekä kellarissa talvehtinut loistokärhö 'Kaiser'. Niiden juurelle ajattelin hennon vaaleanpunertavakukkaista matalaa kurjenpolvea, jonka siemeniä kylvin syksyllä.
Siinä se työmaa odottaa viimeisten lumien sekä roudan sulamista.
Aiemmin suunnitelmissa on ollut kasvittaa luumutarhan ja metsänreunapenkin välissä oleva nurmikaistale, mutta se on jäänyt, kun ei ole ollut tarpeeksi kasveja eikä suunnitelmaa (kasvit tosin puuttuvat edelleen, mutta se on sivuseikka enää tässä vaiheessa kun visio on olemassa). Ongelmana on ollut se, kuinka yhdistän pation viereen tulevan penkin nykyiseen luumutarhaan niin, että lopputulos ei näytä kummalliselta tai ole hankala ruohonleikkurilla ajettava. Ratkaisua ei tullut unessa, vaikka pyörittelin suunnitelmia koko talven mielessäni. En tiedä, mistä ajatus päähäni putkahti, mutta aamulla puutarhassa kierrellessäni pysähdyin pensasmustikoiden välissä odottavien pikkujasmikkeiden ja mysteeritaimen luokse. Jäin tuijottamaan niiden silmuja kun yhtäkkiä keksin, että mysteeritaimi voisi sopia metsänreunapenkin taka-alalle ja siihen pikkujasmike kaveriksi. Tämä se puuttuva osa oli, nyt koko alue näkyi selvänä mielessäni. Seuraavana tulee niitä lupaamiani valokuvia höystettynä oikein ammattimaisilla paint-tuherruksilla. Merkkasin kuviin violetilla viisikulmiolla siellä jo olevan purppuraheisiangervon ja tummanvihreällä alppiruusun. Limenvihreät viisikulmiot ovat alueelle istutettavia kasveja.
Patiolta lähtee kivipolku suoraan luumupuiden väliin (harmaat sekä oranssit viivat). Etualan vihreä viisikulmio on 'Vanille Fraise' ja sen viereen tulee kasvimaan luona lojuva kivi istumapaikaksi. Potkaiskaa kivi mielessänne puolisen metriä kauemmas pation tästä reunasta. Metsän reunassa korkeampi viisikulmio on mysteeripensas ja sen edessä pikkujasmike.
Olohuoneen ikkunasta näkyi eilen kunnon raekuuro. Tästä kulmasta huomaa, kuinka mysteeripensas ja jasmike sijoittuisivat ikkunanäkymään. Ne myös tavallaan rajaisivat istutetun alueen lasten pelinurmesta samoin kuin lampun vieressä oleva luumupuu.
Mysteeripensaan lehdet näyttävät syreenin lehdiltä, mutta äidilläni ei ole minkäänlaista muistikuvaa siitä, että hän olisi ottanut syreeneistä pistokkaita. Ehkä todennäköisin vaihtoehto on pihajasmike, vaikka lehdet ovatkin vähän erikoisen näköiset minusta. Mutta oli mikä hyvänsä, niin kasvuvauhdin perusteella siitä tulee todennäköisesti kookkaampi kuin pikkujasmikkeesta. Valitsemassani paikassa sillä on tilaa kasvaa kookkaammaksikin, kunhan vain siirtää pikkujasmikkeen tarvittaessa kauemmas.

Maan tasalta otetusta valokuvasta on ehkä vähän hankala hahmottaa mittasuhteita ja kasvien sijoittumista sen tarkemmin, joten otin viimesyksyisen ilmakuvan käsittelyyn. Siinä on samat värikoodit kuin edellisissä kuvissa, mutta lisäsin siihen myös valkoiset kuusikulmiot luumupuiden latvuksien merkiksi. Kivipolut merkitsin oranssilla ja uuden kukkapenkin rajan vaaleansinisellä. Pation ja grillikatoksen luona on jo ennestään kaksi kiveä istumapaikkoina. Koska kivillä on melkein pari metriä välimatkaa, täydentää kolmas istumakivi ryhmän "koronaturvalliseksi seurustelualueeksi".
Tämän kesän urakkaa olisi väli patiolta luumupuihin ja seuraavalle vuodelle jäisi sitten luumupuiden ja metsänreunapenkin välisen ruohokaistaleen kaivaukset. Tänä kesänä onkin hyvin aikaa miettiä kasveja ja aloittaa jo niiden kasvattaminen.
Ilmakuvasta näkee, että luumupuiden ja metsänreunapenkin väliin jää tilaa vaikka mille. Leikittelin myös ajatuksella istuttaa vielä jokin pikkupuu nykyisen metsänreunapenkin keskivaiheille, mutta se ajatus voi kaatua liian suuriin kiviin. Tuohon kohtaan on varmasti haudattu kaikki ylimääräiset kivet koko tontilta ja ainut konsti, millä sain edes perennoille tarpeeksi syvän kasvualustan, oli kammeta päällimmäiset kivet pengerrykseksi kukkapenkin takareunaan. Ilmakuvassa kivireunuksesta onkin osa näkyvillä. Muistelen, että piirrettyjen pensaiden kohdalla olisi sen verran juurille tilaa, että pystyvät kasvamaan, mutta se selviää sitten kun maa sulaa. Uudella alueella olisi myös tilaa atsaleoille. Takapiha on jo nyt aika suojaisa, ja kunhan puut ja pensaat kasvavat, suojaisuutta tulee vielä lisää ja se tarkoittaa sitä, että lajikevalikoima laajenisi huomattavasti. Jos jossain kohdassa meidän kylmää tonttia uskaltaa kokeilla III-vyöhykkeen kasveja, niin se on juuri tuolla takapihalla. Olen aivan täpinöissäni näistä suunnitelmista! Huomaako sen?

Minä en ole vielä päässyt toteuttamaan suunnitelmiani, mutta rusakko ja lapset toteuttavat itseään hyvinkin vapaasti kasveistani välittämättä. Kummallekaan ei taida mahtaa mitään. Isäntä vei eilen lapset ulkoilemaan, jotta saan tehdä rauhassa töitä. Kun he palasivat sisälle, lapset selittivät innoissaan leikkineensä kuravellissä (olivat muuten sen näköisiäkin!). Paljastui, että he olivat möyrineet juuri siinä mulloksella, johon yhdessä lasten kanssa viime syksynä kylvimme niittykasvien siemeniä ja johon olen koko kevään ajan kieltänyt heitä menemästä. Moka oli omani, sillä en huomannut muistuttaa isäntää siitä. Ei kuulemma voi mitenkään muistaa, jos olen yhden kerran monta kuukautta sitten sanonut kylväneeni jotain johonkin ja lapsethan eivät muistaneet asiaa senkään vertaa. No, jospa siellä joku niittykasvikin vielä lähtisi kasvuun. Onneksi vain pintamulta oli sulana, niin siemenet eivät ole ainakaan hautautuneet monen sentin syvyyteen. Osa tosin saattoi matkata kuorma-auton lavalla ympäri pihamaata...
Tänään minulle paljastui se, että kuravellirallia oli vedetty suoraan kukkapenkkini läpi! Niittykylvös on kuvan vasemmassa ylänurkassa. Onneksi kukkapenkin puolella kasvoi vain kevätkaihonkukkaa ja nekin ovat vasta nousemassa, niin ei tapahtunut mitään peruuttamatonta katastrofia. 
Rusakolla on ilmeisesti ollut tarkoituksena muotoilla koivuangervosta pallo, mutta homma on jäänyt vielä kesken.
Onneksi piipot jaksavat aina piristää. Vannon, että eilen aurinkopenkissä ei näkynyt yhden yhtä kevätkurjenmiekan piippoa. Tänä aamuna niitä oli jo vaikka miten monta. Lisäksi näkyi muutama eri näköinen piippo, joiden täytyy olla hyasintteja.
Kovin ruskeasävyinen on vielä tämäkin kuva, mutta kyllä siellä piippojakin näkyy.
Taas on kylmempää luvassa, mutta pikkuiset yöpakkaset tai räntäkään eivät enää estä päässäni pyöriviä istutussuunnitelmia! Heti kun maa sulaa, alkaa lapio heilua. Koko talvihan tässä on odoteltu sitä, että pääsee jatkamaan syksyllä kesken jääneitä puuhia. Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!

30 kommenttia:

  1. Ihan parasta tämä, kun tulee The Visio! Koronaturvallisesta oleskelupaikasta :-DDD
    Lupaavalta näyttää! Mä muuten justiin hämmästelin "pikku"jasmikkeen kokoa, alkaa olla parimetrinen.. lajike on kyllä pystykasvuinen 'Erecta', ehkä muut ovat matalampia. Pihajasmikettani syövät peurat niin ahkeraan, että se ei kasva metrisesti korkeammaksi näköjään, ellen laita verkkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Intoa riittää nyt pitkälle. Voi kun pääsisi jo lapioimaan! Minä en tiedä omien pikkujasmikkeideni lajiketta, mutta aika haipakkaa nekin ovat ylöspäin kasvaneet. Mysteeritaimi on silti kasvanut nopsempaan ja näyttää muutenkin rotevammalta, joten ehkäpä se ei jää pikkujasmikkeen varjoon, vaikka omilleni kävisi samoin kuin sinun pikkujasmikkeellesi.

      Poista
  2. Eikö olekin kiva tunne, kun yhtäkkiä keksii ratkaisun pitkään pohdituttaneeseen ongelmaan? Joskus, kun oikein miettimällä miettii ei ratkaisua tule ja sitten yhtäkkiä...Ne on nuo lapset, eläimet ja miehetkin sellaisia, että sotkevat meidän hyviä viritelmiämme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se ja nyt tekisi mieli jo lapioimaan! Pitäisi varmaan aidata ja laittaa huomiokylttejä kaikkiin projekteihin ja kukkapenkkien ympärille, jos haluaa olla varma siitä, ettei niihin kajota. No, onneksi tällä kertaa ei tullut peruuttamattomia vahinkoja.

      Poista
  3. Talvella on hyvä suunnitella. Keväästä näyttää valitettavasti tulevan kylmä :( Mukavaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin tämä huhtikuun alku näyttää kovin kolealle, mutta en vielä olisi tästä huolissani. Parempi kylmä keli nyt kuin kuukauden päästä. Mukavaa pääsiäistä sinullekin!

      Poista
  4. Niin hyvin tunnistan tuon tunteen, tässä se nyt on, tällainen siitä tulee. Monesti asia on hautunut mielessä kuukausia ja SITTEN! Ihanat suunnitelmat! Onnea toteutukseen ja hyvää pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne hetket ovatkin ihan parhaita, jolloin kuukausia mielessä pyörineeseen kohtaan tulee kunnollinen suunnitelma. Kiitos! Hyvää pääsiäistä sinullekin!

      Poista
  5. Tuo vision kirkastaminen yht’äkkiä, on niin tuttu tunne ja kerrassaan riemastuttava. Silloin on vaikea odotella, koska tietysti pitäisi päästä heti toteuttamaan suunnitelma. Ole siis rauhassa täpinöissäsi :). Vai matkustivat niittykasvit kenties kuorma-autolla uuteen ja yllättävään paikkaan? Sellaista se välillä on. Kyllä se kevät etenee tästä muutamasta kylmästä päivästä huolimatta, ehkä ensi viikolla voisi jo nähdä lisää kevään sipulikukkia maasta ponkaisseena - sitä odotellessa hyvää pääsiäisen jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkohan se on malttaa, kun ei vain lapio uppoa maahan, vaikka miten hakkaisi. Nyt kun olisi vielä aikaa toteuttaakin suunnitelmia. Jospa seuraavien vapaapäivien tullessa olisi jo maa sulanut, jotta pääsisi aloittelemaan. Saa nähdä, mistä kaikkialta päivänkakkaroita putkahtelee :D Öisin on täällä ennusteiden mukaan pientä pakkasta, mutta päivällä taas useampi aste lämmintä. Vaikka ei ihan hellelukemia olekaan, niin kyllä se kevät vääjäämättä näilläkin lämpötiloilla etenee. Kiitos! Hyvää pääsiäisen jatkoa!

      Poista
  6. Tuttua tuo tunne, kun palaset loksahtavat vihdoin paikalleen ja heti pitäisi päästä lapion kanssa suunnitelmia toteuttamaan. Ehkä viime hetkistä ennen työn aloittamista on hyötyä. Voit ainakin vielä tehdä täydennyksiä ja pohtia työjärjestystä.
    Kumma, että miehet sanovat naisten jankuttavan. Yhdellä sanomisella asiat ei vaan mene perille, varsinkaan, jos sanomisesta on jo aikaa. Ehkä pienen kuorma-auton kuskaamat niittykukan siemenet löytävät hyvän kodin uudesta paikasta.
    Leppoisaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työjärjestys on selvä: lapiolla nurmen kimppuun ja löytyvät kivet talteen, jotta saa tehtyä edes pienen pätkän polkua. Kurjenpolvien itämistä odotellessa tyhjää tilaa täyttävät kesäkukat, jotka ovat tuolla jo hyvin kasvussa. Sen verran kävin jäistä maata lapiolla hakkaamassa, että sain syyskylvöruukut irrotettua ja nostettua varaston puolelle heräilemään. Saavat kurjenpolvet ja muut kuukauden lisää kasvukautta.
      Osa mullasta näytti olevan kasoina pitkin nurmikkoa, joten ehkä nurmikolla lähtee kasvuun muutama päivänkakkara. Näin puutarhaihmisenä sitä olettaa, että tasoitellun mulloksen päälle on varmasti kylvetty tai istutettu jotain, eli se ei missään tapauksessa ole enää vapaata temmellyskenttää. Näyttää uhkaavasti siltä, että asia ei olekaan muille päivänselvä. No, eipä tämä mikään katastrofi ollut, pitää vain kylvää ensi syksynä uusia siemeniä, jos yksikään ei lähde tänä kesänä kasvuun.
      Kiitos! Leppoisaa pääsiäistä!

      Poista
  7. Hienot suunnitelmat. Se on hyvä tunne, kun välähtää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tällä innolla pärjätään monta päivää ja varmaan tulee vielä uusiakin ideoita samaan syssyyn!

      Poista
  8. Tosi hyvät suunnitelmat! Niin tunnistan tuon tunteen.:D Ihanaa pääsiäistä koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuttu tunne varmasti monelle puutarhaharrastajalle :D Ihanaa pääsiäistä teidänkin poppoolle!

      Poista
  9. Visiot ovat ihania, kun ne yhtäkkiä tulevat ja saavat ongelmat ratkeamaan. Hommaa on siis luvassa tulevallekin kasvukaudelle. Mukavaa pääsiäistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hommaa on luvassa vielä monelle vuodelle, tämäkin projekti vaatinee ainakin pari kesää :D Mukavaa pääsiäistä!

      Poista
  10. Onpa lupaava suunnitelma ja oikein hyvät paint-tekeleet. Nauratti tuo kiven potkaiseminen mielessä. :D Voi miten tuskallisen tuttua tuo lasten touhuaminen istutusalueilla. Iloista pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Paintilla tuhertaminen on aina välillä tätä, että piirustustekninen toteutus ei ihan vastaa mielikuvaa :D Jostain syystä hiekkalaatikko tai nurmikko ei ole yhtään niin mukavaa temmellyskenttää kuin äidin istutukset. Kuravellikin on parempaa kukkapenkissä... Iloista pääsiäistä!

      Poista
  11. Jes! Hyvälle vaikuttaa suunnitelma polusta ja istutusalueista! Hieno idea piirtää tuohon ilmakuvaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ilmakuvista pitää ottaa kaikki hyöty irti, kun niitä kerran on :)

      Poista
  12. Suunnitelma vaikuttaa oikein oivalta ja on hienosti havainnollistettu!

    VastaaPoista
  13. Tällaisten suunnitelmien pohjalta on helppo lähteä tekemään itse työtä! Toivottavasti se hetki koittaa pian :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Kiva on myös fiilistellä ja suunnitella ennen kuin pääsee tositoimiin. Nyt sataa räntää, mutta jospa pian alkaisi taas lämmetä. Ei onneksi ole pakkasta :)

      Poista
  14. Heureka, hieno oivalluksen hetki jonka tunnistan hyvin itsekin.

    Mainio työkalu tuo ilmakuva, havainnollistaa hyvin suunnitelmaasi. Siitä tulee kyllä hyvä.
    Enää pitäisi malttaa odotella maan sulamista, urakan ärsyttävin vaihe :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttu tunne varmaan kaikille puutarhaihmisille. Ilmakuvista on ollut monenlaista hyötyä, varsinkin suunnittelussa on hyvä apuri, kun ei tarvitse mittanauhan kanssa kulkea pitkin pihamaata ja yrittää saada kaikkea merkittyä oikeille paikoilleen. Roudan sulamisen odottelu on tosiaankin urakan ärsyttävin vaihe!

      Poista
  15. Hienosti olet hahmotellut oivalluksesi näkyväksi. Tälläkin puolen ruutua saa hyvin käsityksen tulevasta.
    On kutkuttavaa seurata suunnitelman toteutumista / mahdollista muuttumista matkan varrella.
    Tartut varmaan lapioon heti säiden salliessa.
    Hyvää pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Muutoksia voi hyvinkin tulla, varsinkin jos löytyy isoja kiviä juuri sieltä, mihin pitäisi saada syvin kuoppa kaivettua. Lapio alkaa heilua heti kun maa on sula eikä sada vettä kaatamalla. Hyvää pääsiäisen jatkoa myös sinulle!

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!