torstai 31. tammikuuta 2019

Ryhtiliike ja innostuksen itu

Kasvimaa on aina ollut puutarhani heikko kohta. Kitkemiset ja sadonkorjuut toki hoidan, mutta muuten olen ollut vähän laiska kastelemaan tai suojaamaan kylvöksiä harsoilla (harsot muuten ovat ihan käsittämättömän ruman näköisiäkin!). Kevään ensimmäiset ruohosilput laitan kasvimaalle juuri sen takia, että laiskasta hoidosta huolimatta tulisi edes jotain satoa. Viime vuonna päätin, että perunanviljelystä pidetään tänä vuonna taukoa. Sipulia en myöskään aio kasvattaa, sillä täällä on niin tehokas sipulikärpäskanta, että sato on menetetty ennen kuin on saanut edes istukkaat maahan asti. Peruna ja sipuli ovat molemmat esteettisesti vähän tylsän näköisiä ja niitä saa kaupasta edullisesti. Miksi siis tuhlata rajallista kasvimaata niiden kanssa turhautumiseen?
Valkosipuleilta on turha odottaa ryhtiliikettä :D
Tästä päätöksestä seurasi se, että minulla on ensi kesänä kasvimaalla runsaasti tilaa kokeilla kaikkea uutta. Niinpä huomaan itsessäni jo pientä innostumisen poikasta hyötytarhailuun. Tein ensimmäiset siemenostoksetkin. Aiempina vuosina valikoima on ollut aika suppea, kun olen vasta toukokuussa etsinyt kasvimaalle kylvettäviä siemeniä. Eikä sillä nyt niin väliä ole ollutkaan, sillä tarkoituksena on ollut kasvattaa vain joitain peruskasveja, mitä tulee varmasti syötyä. Tänä vuonna päätin olla ajoissa liikkeellä, sillä tarkoituksenani on kokeilla ennakkoluulottomasti aivan uusiakin lajeja.

Mitäs sitten siemenhyllyltä tarttui mukaan? Tuttuja makuja edustavat ruusukaali, herne, nauris ja mustajuuri. Kaalikasveja en ole kasvattanut tuholaisten pelossa. Tänä vuonna ryhdistäydyn ja suojaan kylvökset tiukasti harsolla, sillä ruusukaali ja nauris kuuluvat niihin kasveihin, joita tulisi kyllä syötyä, jos sitä eksyisi kaupasta kotiin asti.
Ruusukaali 'Hilds Ideal' ja herne 'Alderman'.
Kaunotar ja rumilus, eli nauris 'Snowball' ja mustajuuri 'Lange Jan'. Mustajuuri on mielestäni yksi rumimmista juureksista.
Kasvimaalla pitää olla jotain kaunistakin katseltavaa. Varsinkin juuresten maanpäälliset osat ovat usein todella tylsän näköisiä. Esteetikko minussa valitsi kauniin punaruotisen mangoldin ja vaaleanpunakukkaisen sokeriherneen.
Mangoldia en ole koskaan maistanut, mutta nyt kokeillaan. Eikös olekin aika söpö tuo herneen kukka?
Tatsoita ja salaattivuonankaalia on ehkä tullut jossain salaattisekoituksessa syötyä, mutta enpä ole koskaan niitä itse kasvattanut. Vuonakaalissa kiehtoo se, että se kylvetään vasta heinäkuussa ja sato säilyy syöntikelpoisena talven yli. Vaikea kuvitella sen olevan mahdollista, mutta ajatuksena olisi kyllä hauskaa käydä keskellä talvea hangen alta kaivelemassa tuoretta salaattia ruokapöytään. Ja miten lystikästä olisi heilutella tuoretta salaattinippua naapureille, kun he -15 asteen pakkasessa kolaavat lunta pihoiltaan!
Uusia kokeiluja nämäkin.
Kaivelin myös laatikkoon kertynyttä hyötykasvien siemenvarastoa, johon on kertynyt itse ostettuna, siemenkirjeestä ja tuttavilta vaikka mitä. Uusia kokeiluja noiden ostosten lisäksi ovat salaattifenkoli ja myskikurpitsa, joka ehkä pitää laittaa patio- tai kolmiopenkkiin kasvamaan. Kasvimaalla tuskin riittää valoa ja lämpöä tarpeeksi sille. Edellisten lisäksi on vanhat tutut, kuten jo maassa odottelevat maa-artisokka, saksankirveli, ruohosipuli, syksyllä kylvetyt palsternakka ja talvivalkosipuli sekä keväällä kylvettävät uudenseelanninpinaatti, porkkana, punajuuri, retiisi, erilaiset salaatit, kesäkurpitsa ja kuukausimansikka.
Pussi poikineen löytyi siemenkaapin hyötytarhalaatikosta.
Tomaateille ja paprikoille olen varannut kasvimaan valoisimmasta kohdasta lavan. Tarkoitus on rakentaa siihen kehikko, jonka varaan saa viriteltyä tarvittaessa joko muovin tai harsoa. Chilin ja yrtit persiljaa lukuun ottamatta kasvatan ruukuissa.
Tomaattien ja paprikoiden pitäisi olla suht matalakasvuisia, joten luulisi niiden sopivan avomaallakin kasvatettavaksi.
Yrttivalikoimani on aika basilikapainotteinen, sillä timjami ja oregano talvehtivat kukkapenkeissä ja rosmariini eteisessä.
Tällaisia olen kuluneen talven aikana ehtinyt suunnitella. Kuukausimansikat, chilit ja paprikat saakin jo kohtapuoliin kylvää. Jos pari-kolme viikkoa vielä odottelen, niin eiköhän sitten meilläkin auringon valo yletä ikkunoille asti kylvösten taimettuessa. Mitä luulette, kestääkö tämänhetkinen hyötytarhainnostukseni edes maan sulamiseen asti, vai olenko niin paatunut perennapuutarhuri, että kastelu ja harsot unohtuvat taas tulevanakin kesänä?

24 kommenttia:

  1. Onnea uusille kasvatuksille! Hyötymaan sato on erinomaista antia ruokapöytään. Itse kasvatetussa on omanlaisensa fiilis. Ja ihan parhaitahan ne onkin juuri maasta poimittuina.

    Oletkos pujoja kokeillut - minusta ne on helppoja ja käyvät moneen käyttöön. Ylijäämät voi lykätä paloina pakkaseen. Sieltä talven mittaan ongittuina tuottavat suurta iloa kokkaajalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pujoa en ole kokeillut koskaan, liekö kovin moni muukaan ;) Ilmeisesti se kuitenkin sopii pienissä määrin sekä maustamiseen että rohdoksi. Oletan, että autocorrect iski ja tarkoitit purjoa? Äitini kasvattaa sitä joka vuosi sen verran enemmän, että saadaan mekin tarpeeksi omaan käyttöön. Osan silppuan suoraan pakastimeen ja osa säilytetään tuoreena eteisessä, kellarissa tai jääkaapissa ja käytetään ruuanlaitossa ensimmäisenä. Itse vältän sipulikärpästen takia myös purjoa. Valkosipuleihin ne eivät ole vielä iskeneet.

      Poista
  2. Siinähän o vaikka mitä. Aikamoonen harppaus hyätypualelle. Onnia ja menestystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kokeillaan, mikä onnistuu ja mikä ei. Noin suurella valikoimalla edes jonkun pitäisi onnistua :D

      Poista
  3. Uudet kokeilut ovat mukavia, aina sieltä löytyy uusia ilon aiheita ja hyötykasveista herkkua omaan pöytään.

    VastaaPoista
  4. Ei ihan vaatimattomia ole hyötytarha-suunnitelmasi! Monennäköistä olisi tulossa. Minulla erittäin vaatimaton hyötykasvivalikoima mökillä. Näin taas tulevanakin kesänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa edes jonkun kohdalla tulisi onnistuminen, kun lajeja on reilusti :) Vaatimaton valikoima oli meilläkin ensimmäisinä vuosina, viime vuonna oli jo pikkuisen uusiakin kokeiluja. Syksyllä sitten näkee, kapeneeko valikoima seuraavana vuonna takaisin entiseen vai jatketaanko tällä tyylillä :D

      Poista
  5. Minäkin olen vähän siemenvarastoja kaivellut ja ostellut jotain uutta. Tuo ruusukaali voisi olla kokeilemisen arvoinen joten pitäneekin pistää harkintaan. Olen huomannut myös sen, että kyllä ne siemenet kannattaa ostaa hyvissä ajoi eikä viime tipassa. Ajoissa ostettuna valikoima on huomattavasti parempi. Vastasinkin omassa blogissa sinulle, että saat linkittää minun vastaukset haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusia kokeiluja on kiva tehdä. Minua kyllä vähän jännittää, onnistuuko ruusukaalin kasvatus minulta. Onneksi on paljon sellaisiakin, joista pitäisi tulla satoa, niin ei harmita niin paljoa yksi mahdollinen epäonnistuminen. Minäpäs linkitän sinun postauksesi saman tien :)

      Poista
  6. Kivoja valintoja olet tehnyt hyötytarhaan istutettavaksi. Minulla suunnitelmat ovat vielä ihan jäässä, mutta ehkä se tästä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllähän tässä vielä ehtii, kun on talveakin vielä jäljellä :)

      Poista
  7. Vesi kielellä ihailin siemenpussejasi. Kyllä kasvimaan hyötysadosta on iloa ja myös huvia. Kokeilu on aina jännää, mutta kun on kokellut kaikenlaiset kaalit ja mangoldit ja purjot, eikä niistä ole tullut perheen ruokapöydän suosikkeja, pysyttäytyy noissa vakiolaaduissa. Niille on varma menekki. Ja kasvimaallakin on oma tilansa - enempää ei mahdu. Peruna ja porkkana ja nuo muut tutut kestotuotteet pääsevät taas tänä keväänäkin mukaan. Ja on aina niin, että peruna ei ole vain peruna - siinä on aivan oma maku ja koostumus, kun se on kasvanut omassa maassa halutulla tavalla lannoitettuna. Tosin kyssäkaali on viime aikoina ollut esillä, sitä ehkä kokeillaan. Ja niitä monivärisiä retiisejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla :D Meillä on vielä kokeilut ihan alkuasteella. Aiempina vuosina meillä ei edes olisi kannattanut kokeilla mitään erikoisempia, kun kasvimaan multa oli niin savista ja kivistä. Nyt muutaman vuoden maanparannuksen jälkeen on ehkä toivoakin saada erilaisia kasveja menestymään. Valikoima muuttuu varmasti sen mukaan, mitä tulee syötyä tai minkä kasvatus onnistuu. Minulla on muuten niitä kirjavia retiisejä. Jännä nähdä, onko niissä makueroa tavallisiin punaisiin verrattuna.

      Poista
  8. Paljon aiot panostaa hyötykasveihin. Hienoa. Minulla on vasta suuret linjat suunniteltuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Maan sulamiseen on vielä pitkä aika, joten suunnitelmia ehtii hioa vielä moneenkin kertaan :)

      Poista
  9. Kun siemenhankintojasi katsoo, niin ei mikään ihme että vähän innostuu :) Tosi paljon kaikkea mielenkiintoista kokeiltavana! Itse olen niin huono kasvattamaan mitään erikoisempaa kasvimaalla, pysyn pitkälti porkkanoissa ja herneissä :)
    Harsohommat ovat kieltämättä vähän haastavia. Niitä täytyy nostella pois kastelun ajaksi ja sitten yrittää esimerkiksi tuulisella kelillä saada niitä takaisin.. ei hyvä. Mutta on niistä kyllä hyötyä. Tsemppiä kesän hyötyviljelyihin, varmasti tulee hyvää satoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos luottamuksesta :) Luulisi tällä valikoimalla tulevan edes jonkun onnistumisen. Ei minullakaan sen kummempia ollut ensimmäisinä vuosina. Kasvimaalla oli toisaalta niin surkea kasvualustakin, ettei siinä kasvanut oikein mikään. Porkkanat jäivät minikokoisiksi ja haaroittuneiksi kivien ja saven seassa, perunoihin iski rutto, sipulikärpäset tuhosivat sipulit, harakat ja fasaani napsivat herneet ja etanat salaatit :D Punajuuret ja maissit olisivat kasvaneet ihan kohtalaisesti, jos olisi ollut lämmin kesä. Seuraavana kesänä menestys ei ollut kovin paljon kummoisempi. Viime kesänä tuli jo onnistumisiakin ja se rohkaisi osaltaan koettamaan tänä vuonna erikoisempiakin juttuja peruskasvien lisäksi. Harsojen kanssa tappelu on ehkä pahin kompastuskiveni kasvimaalla. Joku voisi kehitellä jonkun näppärän systeemin, millä harsot pysyisivät kauniisti paikoillaan vaikka minkälaisessa myrskytuulessa eivätkä toisaalta olisi mahdottomia irrottaa kastelun ajaksi.

      Poista
  10. Onpas runsas ja hieno valikoima hyötysiemeniä! Onnea kylvöihin :)
    Omat kylvöt keskittyvät tänäkin vuonna perenna - ja kesäkukkapuolelle, aika vähän tulee varmaan hyötykasveja kasvatettua. Meillä on tässä niin paljon jäniksiä, että pelkään hyötykasvien viljelystä tulevan enemmän jänöjen kanssa taistelua kuin kasvien kasvattamista :) Pitäisi olla kasvihuone, eikä sellaista (ainakaan vielä) ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On minullakin tulossa kesäkukkia ja perennoista on jo sekä syys- että hankikylvöt tehty. Jäniksiä on meilläkin ja kyllähän ne kasvimaalla vierailevat. Herneiden ja ruusupavun versot sekä porkkanan naatit ovat herkkua. Valkosipulijauhe toimii hyvin, kunhan sitä muistaa käydä ripottelemassa tarpeeksi usein. Risuaidatkin toimivat, jos niistä tekee tarpeeksi tiheät. Harsot varmaan estäisivät parhaiten sekä ötökät että jänikset. Niitä vain pitäisi oppia ensin käyttämään :D

      Poista
  11. Nyt selvästi lähtee hyötykasvipuolella! 😊👍👍 Olen samaa mieltä kanssasi, harso on rumaa ja muuttuu tuulessa repaleiseksi. Vinkkini on musta verkko, jota myydään ainakin Hyötykasviyhdistyksellä. Se on parasta ja pienisilmäistä. Kaalimaalla olen käyttänyt myös tiheäsilmäistä hyttysverkkoa. Vaikka siitä voi mennä kirva läpi, niin kaaliperhoset jää ulkopuolelle. Verkko säilyy talvenkin yli helpommin. Tsemiä syojaamiseen! 🐛🐛😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä lähtee! :D Kiitos vinkistä, pitääpä muistaa katsella hyönteisverkkoja. Ötökät olisi kyllä hyvä saada pysymään poissa kasviksista.

      Poista
  12. Hei! Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!